Älä katso kun mua sattuu.
älä.
Älä kuuntele kun itken.
Älä tule mun lähelle.
Älä änge mun reviirille, noin vaan kysymättä lupaa.
Sä tulet vaan astumaan mun varpaille, käyt hymyillen iholle.
Ja taas jollain ihmeellä saat mut itsees ihastumaan, suhun luottamaan ja rakastumaan.
hetken elän harhoissa, kuvitelmissa, omissa unelmissa. kunnes huomaan, olet poissa.
Nyt saat luvan katsoa, katsoa minua, kun huudan apua. Kun kärsin, itken ja suren sun jälkees jälleen.. olen tyhmä, naivi, sinisilmäinen. Päätän tää on kerta viimeinen.
Kunnes tulet jälleen hymyillen, anteeksi pyydellen.
älä.
Älä kuuntele kun itken.
Älä tule mun lähelle.
Älä änge mun reviirille, noin vaan kysymättä lupaa.
Sä tulet vaan astumaan mun varpaille, käyt hymyillen iholle.
Ja taas jollain ihmeellä saat mut itsees ihastumaan, suhun luottamaan ja rakastumaan.
hetken elän harhoissa, kuvitelmissa, omissa unelmissa. kunnes huomaan, olet poissa.
Nyt saat luvan katsoa, katsoa minua, kun huudan apua. Kun kärsin, itken ja suren sun jälkees jälleen.. olen tyhmä, naivi, sinisilmäinen. Päätän tää on kerta viimeinen.
Kunnes tulet jälleen hymyillen, anteeksi pyydellen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
itseksesi höpäjät taas.
Miksi katsoit aiheelliseksi vinoilla
juuri tälle kirjoittajalle?
Onko syynä kenties viikonlopun
alussa kohoava veren alkoholipitoisuus?
Jos tuolla tyylillä jatkat
on sinulla kyllä naljailtavaa
joka kirjoittajalle.
En pidä tuollaisista kommenteista.
Voisi olla hiljaa, jos ei kiinnosta.
Saatat pahoittaa jonkun mielen.
Usein käy. Mutta suosta on noustava ja toiseen luotettava.Tai sitten etsittävä uusi luottamuksen arvoinen.
En etenkään silloin, jos toista sattuu, pelottaa, suututtaa, on paha olla, itkettää, tuntuu toivottomalta, ei jaksa herätä, ei jaksa uskoa. EN mene minnekään.
Opettele hyväksymään se.