Suurille ajatuksille on ominaista, että ne näyttävät niin yksinkertaisilta, että uskomme ne itsekin ajatelleemme./Naret
Päivän mietelauseita
Älä pahoittele, vaikka kompastuisit – muista, että vain mato ei voi kaatua./Trine
Kristus istui pöydässä kahdentoista kanssa, Juudas oli vain yksi heistä –
mistä löytäisit nyt ne yksitoista uskollista ? /Friedrich Hebbel
Mitä enemmän elämme älyn varassa, sitä vähemmän ymmärrämme elämää./Stevenson
Jumala ei koskaan sulje ovea avaamatta toista./Irlantilainen sananlasku
Päivän mietelauseita
Älä pahoittele, vaikka kompastuisit – muista, että vain mato ei voi kaatua./Trine
Kristus istui pöydässä kahdentoista kanssa, Juudas oli vain yksi heistä –
mistä löytäisit nyt ne yksitoista uskollista ? /Friedrich Hebbel
Mitä enemmän elämme älyn varassa, sitä vähemmän ymmärrämme elämää./Stevenson
Jumala ei koskaan sulje ovea avaamatta toista./Irlantilainen sananlasku
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sutkajuksii savolaisittain
"Heikolle pitää antaa anteeksi ja oikein heikolle monta kertaa"
Jos minä näättäsin totteen, että minä oon oekeessa
niin minä myöntäsin, että suatan olla viärässä.
Oo muutamalle immeiselle tänä päevänä erityisen
kohtelijas;niille, joelle olit eelessäpäevänä
vähän karhakkana.
Kansanviisaus on ollut mieluisaa aina. Usein on sitä tullut palstalaisten harmiksi käytettyä jopa lyömäaseena. Sanotaan, että hyökkäys on paras puolustus. On monia kovia ja hienovaraisempia tapoja ilmaista esimerkiksi mielipide toisen loukkauksesta ja valheesta.
- Ei ole päätä eikä perää,
pontta eikä pohjaa.
- Lupa leikkiä puhua
vaan ei pakko viisastella.
- Mies lyö,
koira rähisee.
- Mitä takana puhutaan,
siihen takapästä vastataan.
Liitu-Iitalle sanon laihialaasen lailla:"Kiitos ny tästäki vähästä, sanoo laihialaanen vaikkei ollu vielä saanukkaa."
Hapan nuama on pirun tiploomityö!!!!
Ei näitä seiniä eremmäksi, sano pohjalaisakat,
kun raitilla juorus.
Keskustelu karjalaisittain kun naisimmeiset tapaavat:"mihin sie oot menossa, mistä sie oot tulossa, mitä siull on kassissais?"
Entisenä karjalaisena kirjoittaisin. mihi sie oot mänös, mist sie oot tulos, mitä siu kassissais o?
Kotipuolessa toiset lukoo Ilikkaa ja toiset taas Ilakka ja kuitenkin samaa lehteä. Eräätistuttavat perunat penkkeihin toisten laittaessa niitä tarhoihin. Toiset päästävät itikat keväällä rarhaan. Karjalainen hämmästelee miten itikoolle hakahan laiutatahan aitaa.
Pohjalainen laittaa kantturat ja siat Itikkahan.
Syö Itikanmakkaraa niin pysyt kunnossa mainostettiin vielä aivan äskettäin.
Rakkaus on rikkautta parempi.
Rakkaus siirtää vuoria.
Rakkaus elää teoissa ei sanoissa.
Rakkaus ei pitkästy matkaa,
ei huonoa tietä.
Rakkaus sulattaa jään.
On onni rakkauden taatuin side.
Ei rakkaus leipävartaita katsele.
Sinne jalka käy,minne rakkaus vetää.
- Rakkaudesta se hevonenkin potkii.
- Vakka kantensa valitsee.
- Immen itkut,lesken lenget olkoon,
vaan ei miehen partasuisen.
Mieleisinä koen tällaiset lausahdukset. Omistasi sain paljon purtavaa - sananriestaa tai nisumaitua.
Uni lahjoittaa sen, mitä ihminen kaipaa hereillä.
Jokainen ihminen tarvitsee toista ihmistä - erakkokin.
Älä kulje edelläni, en ehkä seuraa.
Älä kulje perässäni, en ehkä johda.
Kulje rinnallani - ole ystäväni.
- Luulo ei oo tieron väärtti.
- Mitä se köyhälle kuuluu, mitä keriälääsen pussis on.
- Juoda juomarin pitää, jos ei muuta niin vettä.
- Saaman pitää joulun piimävaikka saappaassa kirnutaas.
- Arka näitä säikähtää:
viittä kuutta hallavuotta,
seitsemää sotakesää.
- Huonoa vitsiä pitää selittää.
On olemassa vain kaksi oikeutettua sodan lajia; sota, jota käydään hyökkäävän vihollisen torjumiseksi,
ja sota,jota käydään ahdistetun liittolaisen auttamiseksi.
Montesquieu.
(Suuri ranskalainen filosofi vuosisatojen takaa )
Olikohan Bonaparten Napoleon aivan vääräsä kun suurena sotapäällikkönä väitti:
"Kaksi on kovaa; sana ja miekka.
Sana voittaa aina miekan."
Viimeisen vuosisadan aikana ainakin sata miljoonaa ihmistä ei olisi kuollut turhaan muusta kärsimyksestä ja sorrosta, joka kuitenkin jatkuu, puhumattakaan.
mites se sana miekan voittaa, jos pannaa pää miekalla poikki,niin ei siin oo ennää paljo sanomista ja voitettavaa.
tais olla väärässa suur sotapäällikkö, kai vissii tuol ajatuksel häviskin sodan.
Venäjänmaata valoittamaan lähti jopa Moskovan portille pääsi. Taisi laskelmissa olla pieni heitto kun kesäkamppeissa matkaan lähtivät.
Hyinen talvi saattoi olla venäläisten aseita voimakkaampi vastus.
Eipä Aatu ottanut opikseen puolitoista vuosisataa myöhemmin. "Sama kaiku oli askelten..."
En todellakaan saa mieleeni yhtään sotaa, jossa aseilla olisi voitettu jotain pysyvää.
Luin Ludvikin Heinäkuu 1914 keväällä ja se oli kirjoitettu "pojillemme opiksi" kuten Tuntemattomassa sanottiin "toivon, etteivät Suomen herrat enää löisi päätään Karjalan mäntyyn". Kovin mielellään eräät kuitenkin haluaisivat kihnuttaa päätään Karjalan ikihongan kylkeen.
Taisin kertoa kevättalvella kun jenkit uhosivat Irakille ennen kuin kärhämä alkoi, että USA on hävinnyt tuon sodan. Jaa-a se näkee, joka elää saa.Mieletöntä se ainakin on.
Kyllä on aika pysyvää voitettu, kun vaikkapa venäläiset valtasivat Siperian.
Olikohan siellä jotain vallattavaa. Kaikkiteitävä Paavo Lipponenkohan se sanoi;"Kyllä Siperia opettaa."
Suomalaisia vietiin sinne vastoin tahtoaan opiskelemaan kovaa maailmaa ja ankaria pakkasia kokemaan.
Muutamat tulivat jopa takaisinkin.
Alaskan venäläiset möivät jenkeille pikkurahan tarpeessaan. Ettei kaikkea tarvitse asevoimin valloittaa. Taiwan päättelee omasta itsenäisyydestään vaikkei heille ole siihen lupaa annettukaan. Baltian maat saivat itsenäisyyden ilman sotaa, vaikka Suomestakin oltiin jo lähdössä tarjoamaan aseapua - vaikkei pyydettykään.
sodankäynnillä on uusia ilmentymiä, eikä sodankäynti enää ole vain sitä, että perinteisesti miehitetään vieras maa.
Meneillään olevaa sotaa on parasta kuvata vain kynällä lehtiöön kirjoittamalla.