Olen laiska ihminen, eli en viitsisi paljoa lenkkeillä koirani kanssa. Semmoisen korttelinympäri-kierroksen voisin pari kertaa päivässä tehdä, mutta lähinnä seuraksi koiran haluaisin. Enkä myöskään rupeis harrastaan koiran kanssa mitään erityistä. Mitä rotua minulle siis suosittelisitte? Rakastan koiria ja haluaisin semmoisen itsellenikin.
Kertokaa myös, millä koiran ajan saa parhaiten kulumaan, kun itse ei jaksa lähteä paljoa tarjoamaan liikuntaa. Pitäisikö hankkia vaikka kaksi koiraa, eli toinen toisen seuraksi. Vai pitäskö hankkia semmonen koirien juoksumatto?
Kertokaa myös, millä koiran ajan saa parhaiten kulumaan, kun itse ei jaksa lähteä paljoa tarjoamaan liikuntaa. Pitäisikö hankkia vaikka kaksi koiraa, eli toinen toisen seuraksi. Vai pitäskö hankkia semmonen koirien juoksumatto?
Vastaukset 16
Vanhimmat
ei mikään jos et jaksa koiraas lenkittää
kodin jollekin jo vähän iäkkäämmälle hauvalle. Ne kun ovat jo käyttäneet enimmän ruutinsa ja ovat aika rauhallisia ja usein aika omissa oloissaankin viihtyviä. Silti seurankipeitä muttei rasitukseen asti.
Rodultaan vois olla silloin periaatteessa melkein mikä tahansa, mutta toki mieluiten jokin sellainen perinteinen alkukantainen rotu, jolta ei geenejä ole jalostuksen myötä pilattu.
Jos valitset jonkin huippujalostetun ja isokokoisen rodun niin ne yleensä kuolee nuorina ja ovat viimeisinä vuosina varsin sairaalloisia.
Joten parempi valinta olisi ehkä sellainen suht. pienikokoinen ja monirotuinen, josta ei erkkikään ota selvää mitä siinä on.
Vertailun vuoksi jos otat sakemannin 8-vuotiaana niin todennäköisesti se kestää ehkä 2 vuotta minkä siitä sen seurasta nautit, mutta jos jonkun suomenpystykorvatyyppisen niin sillä saattaa olla vielä melkein toiset samanverran aikaa jäljellä.
Mutta jos tämä ei käy, vaan haluat sellaisen takuulla pehmeän ja suloisen pentumaisen, niin ehkä tavaratalon pehmoleluosasto olisi paras paikka etsiä oikeaa rotua.
Usko pois, nuoresta koirasta ja erityisesti koiranpennusta ON järkyttävä määrä työtä ja vaivaa.
provo, mutta mä suosittelen sulle sellasta aidonnäköstä ja kokosta patsasta.
Mees kattelee kuukkelilla vaikka, alkaa löytyy tosi aidon oloisia.
Tai sitten sellanen marketin lastenosastolta joka kierii yms.
Tai hei, ota tyttö-/poikaystävä, niin se ulkoiluttaa itse itsensä :)
Tämä on joko provo tai sitten ei..
Kuitenkin, noilla ehdoilla saat vain harmia itsellesi ja koiralle. Kuten joku jo valisti, etenkin nuori koira on tehopakkaus ja jos jo nyt väsyttää ajatus sen aktivoimisesta, niin odotapas vain. Ellet aktivoi ja vie ulos, alkaa koira tuhota paikkoja, pissiä ja kakkia sisälle ja käyttäytyä huonosti. Siinä sitten olet "helppoine" koirinesi.
Kaikissa eläimissä on hoitamista, mutta kyllä kissa saattaisi sopia sinulle paremmin. Se on myös hyvä seuralainen ja huippuhellyydenkipeä. Kaksi kissaa kun vielä otat, niin leikkivät keskenään.
ei ole todellakaan himolenkkeilijä enemmän kissamainen nautiskelija..ruokaa on kuitenkin säädeltävä kulutuksen mkaan :)
Pissilenkkejä on tehtävä kolme kertaa päivässä eli 10-15min kerta noin 40min/pv. Jos olet laiskempi niin unohda koira ota kissa tai fretti.
Ja sille kaveri myös. Voitte tepsutella kesällä ulkoterassille rauhallisesti ja sisällä riittää pienet leikit ja hakutehtävät herkkupalojen piilottelua pahvirulliin ja muualle..etc.
toki silloin tällöin paras palkkio koirallesi on kävelyretki luontoon muttei joka päivä tarvi mennä pidemmän kaavan mukaan... Ja koirapuistoon pikkupuolelle voit mennä myös niin viihtyy hyvin sitten taas kotosalla... :)
...joo, te kaikki. Ehkä alan laihduttaa tästä nykyisestä 178 kilosta ja alan rajottaa tätä masennuksesta johtuvaa alkoholiriippuvuutta. Näiden vastausten kautta tuli ittellenikin ilmi, et en ehkä voikaan vielä hankkia koiraa. Pitää varmaankin alkaa parantaan kuntoo, jotta reipastuu. Kun oon välissä selaillu vastaavia kyselyitä, niin tulin siihen tulokseen, että kärsivällisyys on pistettävä koetukselle. Mutta tällain ylipainoisena ja alkoholinalaisena tosiaan laiskottaa. En oo harrastanu liikuntaakaan koskaan, paitsi koulussa pikkusen. Nyt päätin, että teen mitä tahansa, jotta sopisin koiranomistajaksi.
Mikäli olet nyt todellakin päättänyt että tarjoat kodin jollekin koiralle koko sen elinajaksi, niin olet todella tehnyt hyvän päätöksen.
Jos, kuten aiemmin viestitin, valitset aikuisen koiran, niin siitä saat heti lenkkikaverin itsellesi. Toisin kuin pennusta.
Itse otin elämäntilanteeni muututtua otolliseksi, aikuisen koiran enkä ole katunut. Ensimmäisen vuoden aikana haihtui yli 20 kiloa läskiä ilmaan sen kanssa lenkkeillessä.
Omani oli vuoden ikäinen tullessaan ja siis murrosikänsä pahimmissa myrskyissä. Kokemukseni mukaan en voi suositella aivan niin nuorta, koska sille voi joutua opettamaan kaikki perusasiatkin aivan uudelleen.
Pitäydyn siis aiemmassa suosituksessani että kannattaa katsella koiraa joka olisi siellä 5-8 vuotias. Silloin saat koiran jolla on vielä reippaasti elinaikaa jäljellä ja voit hyvin alkaa lenkkeillä heti ja siten kohottaa kuntoa samalla.
Tätä et voi tehdä pennun kanssa.
Kun olet muutaman kuukauden ollut koiranomistaja ja sitkeästi pakottautunut lenkille koirasi kanssa pahemmallakin koiranilmalla, huomaat takuulla mielialasi parantuneen, masennuksen aiheuttaman väsymyksen kaikonneen. Luultavasti kuppiakaan ei tee enää silloin niin kovasti mieli.
Mieti ja varmistele vielä ennen koiran hankkimista kuitenkin sitä että miten paha on tuo "kuppiriippuvuus", eli pystytkö hoitamaan koiran siinä samalla.
Älä siis ota koiraa, jos epäilet että koira joutuisi siitä sijaiskärsijäksi.
Koira ensin, kuppitissuttelu vasta sitten!!!
pääse aina niin helpolla..sairaudet tulee ja omaani joudun viemään usein pissalle kun on tullut munuaisten vajaatoiminta eli vien viisi kuusi kertaa/pv..ja myös epilepsia..muuten koira viihtyy ja voi hyvin. Eli en suosittele ja juopolle ei koiraa ollenkaan...grrr
Vai oikein >>juopolle>>? Etkö sää tajuu, et alkoholiriippuvuus ei ole oma vika vaan sairaus? Ja koitan koko ajan topua siitä, kun aion koiran lähiaikoina hankkia. Ja koitan laihduttaa myös, jotta energiaa piisais koiraa varten. Ja mikä vika on yhdistelmässä koira/alkoholi?
Voin myöntää rehellisesti teille ystäville, että olen saanut potkut kolmesta työpaikasta alkoholiriippuvuuden takia, kun se vain on yhtäkkiä iskenyt kerta toisensa jälkeen. Mutta koira varmaankin olisi sopivana lääkkeenä, eli piristäisi.
Mutta lupaan pyrkiä hillitsemään tätä riippuvuuttani, kun saan koiran. Ja lupaan myös pystyä nostamaan pehvani sohvalta katukäytävälle asti pysyvästikin.
Pentukoiran hankin tietysti, koska haluan pitkän elämän saman koiran kanssa.
Mutta mieti nyt oikeasti ihan tarkkaan oletko oikeasti valmis huolehtimaan koirasta! Nimimerkillä suvussa /perheessa alkoholisteja, ja tiedän että kun viina vie niin se vie. Sun on valittava ensisijaisesti viina vai koira. yhtälö ei toimi. syystä että ensinnäkin hyvin suuren osan ihmisistä käytös muuttuu alkoholin vaikutuksen alaisena. se sekoittaa koiran päätä. Kuten sanoit alkoholi laiskistuttaa. KOira vaatii toimintaa. Koira voi olla max 8h yksin (pennut ei edes sitä). Oletko miettinyt sitä jos ryyppyputki vähän venähtää, miten koiran hoidon silloin käy? Tai pystytkö huolehtimaan humalassa koirasta? Koira vaatii aina koulutusta ja ulkoilua. sellaista koiraa ei ole mikä näitä ei tarvitsisi....Koira vaatii myös rahaa. Se tarvitsee kaikenlaista ja erityisesti pennut ovat oikein kunnon rahareikiä. kumman olet valmis valitsemaan viinapullon vai esim koiralle uuden pannan? On toki hienoa että yrität päästä alkoholista eroon, mutta itse suosittelinsin että ENSIN hoidat itsesi kuntoon eroon alkoholista ja sitten vasta koiran hankintaan. KOira kyllä tuo sosiaalista elämää ja auttaa siinä liikunnassakin, mutta muistathan että koira on elävä olento jota ei vain voi jättää kotiin oleskelemaan jos nyt ei tunnukkaan siltä että sen kanssa ei haluakkaan just nyt olla... sanoit että haluat koiran piristykseksi... okei koirasta on hirmuisen paljon ilon, mutta... oletko myös valmis kestämään kaiken sen työn ja paskan mitä koiran omistaminen vaatii. Siis varsinkin pennun omistaminen. Mitäpä jos pentu ei opikkaan heti sisäsiistiksi? tai ei olekaan helppo muuten opetettava. miten sitten kun tulee murrosikä? masennutko näistä vastoinkäymisistä ja ratkeat juomaan...
Mieti tarkkaan mihin oikeasti olet valmis ja että tiedostat mitä koiran pito TODELLA vaatii.
...mää lupaan miettiä. Se päätös vaan on niin vaikee tehdä, et tartten siihen aikaa. Kerron vaikka huomennä täällä, mihin päätös on johtamassa. Kiitti neuvoista! Tää on vaikee päätös, kun omasta mielstäni viina vaan tuo rennon tunteen ja helpottaa oloa. Mutta niin varmaan koirakin. Mutta ehkä ne ei sit yhdessä täsmää.
tiedän että kun ei jaksanut krapulassa koiraansa viedä niin sillä oli melkoinen kaverilauma joka sitten koiraa vei ulos...ja ruokki.
Joku moitti minulle koiran kohtelua ja myönnän ettei minulla ollut moitetta koska koira oli joka puolella näiden ryyppyremmiläisten mukana ja voi ihan hyvin. Eli sillä oli paljon kavereita huolehtimassa mutta yksinään tuo alkoholisti ei olisi koirastaan voinut huolehtia.
Ehkä sinun täytyy ensin laittaa elämäsi kuntoon ja viedä välillä vain tuttujesi koiria lenkille. Haluat varmasti tulevalle koirallesi hyvän elämän.
En hanki koiraa nyt, koska menee varmaan liian kauan aikaa päästä eroon alkoholiriippuvuudesta. Jos joskun irtoan alkoholista ja saan laihdutettua, niin voisin ottaa koiran lemmikiksi. Mutta en nyt ainakaan vähään aikaan. Kiitos kaikille vastauksistanne!
Tuli tässä mieleen semmonen että jos olet kuitenkin hirmuisen kiinnostunut koirista, niin meneppä käymään paikallisessa eläinsuojelu yhdistyksessä kysymässä päääsisikö sinne vapaaehtoiseksi vaikka vähäksi aikaa. saisit tuntumaa koiriin (ja muihin eläimiin) ja saisit samalla ehkä myös itsesi pois viinapullon ääreltä.. Jos kävisit säännöllisesti siellä ensin ja saisit muuta harrastusta kuin ryyppääminen sekä saisit kädentaitoja koiran hoitamisessa vois hommasta olla sulle itselles aika suuri hyöty. ja luulen että siellä voitaasiin olla mielissään apuvoimasta varsinkin jos selität tilanteesi.
Pitää harkita, sillä kuulostaa ihan viisaalta ehdotukselta, vaikka en noista asioista niin kovin viisas ookkaan. Ainakaan vielä. Hyötyä tosta ehdotuksestas vois olla. Jospa koirat vaikka sais mua hellittään alkoholiriippuvuudesta. Mut ainakin kuulostaa siltä, et yrität puhua just asiaa. Kiitos neuvoista!
Näitä riittää aina vaan...