Korvike

mikäli äiti elää terveellisesti. Ei tupakoi,juo viinaa,syö lääkkeitä,kanna tarttuvaa tautia joka voi siirtyä äidinmaidon mukana vauvaan.

Kukaan ei ole mittaillut rintaruoan energiatasoja. Joku vain on päättänyt että "kaikki" äidinmaito tuo riittävän energian vauvan kasvulle ja kehitykselle. Mistähän senkin niin varmasti tietää,ilman asian seuraamista neuvolassa..

Voisi kuitenkin olettaa että äidin ravitsemuksella eli sillä mitä hän syö, olisi vaikutusta maidon koosumukseen ja ravintoarvoihin. Sitä ei ole kovinkaan paljon tutkittu -suomessa.Toki monipuolista ruokaa suositellaan, mutta syödäänkö sitä näinä einesruoan aikakautena?

"Kaikki" äidinmaito on hyvää - sanoo poropaganda, siis myös runsaasti tupakoivan äidin ja HIV-äidin (mikä ei ole totta).

Joskus korvike on parempi vauvan kasvua ja kehitystä turvaamaan. Pitää olla oma vastuu ja järki kädessä asiasta päättäessä- myös aikana jolloin "kaikki hyvät äidit" imettävät.

huumeita käyttävän äidin imetystä seuranneena..

ja puhdasta kirjoitti:

mikäli äiti elää terveellisesti. Ei tupakoi,juo viinaa,syö lääkkeitä,kanna tarttuvaa tautia joka voi siirtyä äidinmaidon mukana vauvaan.

Kukaan ei ole mittaillut rintaruoan energiatasoja. Joku vain on päättänyt että "kaikki" äidinmaito tuo riittävän energian vauvan kasvulle ja kehitykselle. Mistähän senkin niin varmasti tietää,ilman asian seuraamista neuvolassa..

Voisi kuitenkin olettaa että äidin ravitsemuksella eli sillä mitä hän syö, olisi vaikutusta maidon koosumukseen ja ravintoarvoihin. Sitä ei ole kovinkaan paljon tutkittu -suomessa.Toki monipuolista ruokaa suositellaan, mutta syödäänkö sitä näinä einesruoan aikakautena?

"Kaikki" äidinmaito on hyvää - sanoo poropaganda, siis myös runsaasti tupakoivan äidin ja HIV-äidin (mikä ei ole totta).

Joskus korvike on parempi vauvan kasvua ja kehitystä turvaamaan. Pitää olla oma vastuu ja järki kädessä asiasta päättäessä- myös aikana jolloin "kaikki hyvät äidit" imettävät.

huumeita käyttävän äidin imetystä seuranneena..

Lue lisää

Itse asiassa Finelissä on viitteelliset energiamäärät desille äidinmaitoa :) Lisäksi eri lähteissä mainitaan vähän eri arvoja, mutta keskimäärin desistä äidinmaitoa saa energiaa n. 65 kCal. Äidinmaidon rasvapitoisuus muuttuu hieman vuorokauden ajan ja rintojen täyteyden mukaan. Mitä "tyhjemmät" rinnat, sitä rasvaisempaa maitoa tulee.

WHO:n vuoden 1980 suosituksen mukaan alle puolivuotiaiden vauvojen tulisi saada energiaa keskimäärin 115 kCal per painokilo per päivä, ja 6-12 kk ikäisten vastaavasti 105 kCal per painokilo per päivä. Imetetyille vauvoille tosin nämä suositukset on yliarvioituja, sillä ne perustuvat korvikeruokittujen vauvojen päivittäin juomaan korvikkeen määrään ja siitä saatuun energiaan. (Riordan J. 2005: Breastfeeding and Human Lactation)

Äidin syömä ruoka ei juurikaan vaikuta äidinmaidon koostumukseen. Joitain pieniä vaihteluita saattaa olla, lähinnä rasvahappojen koostumuksessa (eläin- vai kasvirasvaa) sekä vesiliukoisten vitamiinien määrässä. Ennemmin äiti itse kärsii heikosta ruokavaliosta kuin vauva äidinmaidon kautta.
No, viime vuonna USA:ssa eräässä tutkimuksessa huomattiin, että sairaalloisesti ylipainoisten, runsaasti eläinrasvoja syövien äitien äidinmaito ei ollut enää yhtä optimaalista vauvalle kuin normaalia ruokaa syövien äitien maito. Mutta siis eineksien syöminen ei ihan vielä tuohon riitä.

Tiedetään, että alkoholi siirtyy veren kautta äidinmaitoon samoina pitoisuuksina kuin mitä sitä on äidin veressä. Lisäksi tiedetään, että runsas alkoholin kulutus vähentää muodostuvan maidon määrää. Nikotiinista puolestaan tiedetään, että sen pitoisuudet äidin veressä sekä maidossa ovat suurimmat n. 15 minuuttia savukkeen polttamisen jälkeen. Nikotiinin puoliintumisaika on n. 90min, eli kolme tuntia savukkeen polttamisen jälkeen nikotiinia ei enää ole äidin veressä. Tupakanpoltossahan yksin nikotiini ei ole se pahis, vaan kaikki ne sadat muut haitalliset aineet, jotka kulkeutuvat vauvaan äidin iholta, hiuksista, vaatteista ja uloshengityksen mukana. Toisaalta, äidinmaito jonkin verran suojaa vauvaa näiltä tupakoinnin epäsuorilta haitoilta, etenkin jos äiti polttaa vähemmän kuin 20 savuketta vuorokaudessa. (mm. Newman J. 2002: The Ultimate Breastfeeding Book of Answers)

Huumeita käyttävälle äidille ei imetystä suositella, sillä huumeet välittyvät vauvaan suoraan äidinmaidon kautta ja pahimmassa tapauksessa kerääntyvät vauvan elimistöön. Länsimaissa, joissa HIViin on olemassa hyvät lääkitykset, ei imetystä suositella HI-positiivisille. Kehittyvissä ja kehitysmaissa taas imetys estää vauvaa kuolemasta aliravitsemukseen, ja siksi myös HI-positiivisia äitejä kannustetaan imettämään. On myös epäselvää, kuinka helposti virus ensinnäkään kulkeutuu äidinmaidon välityksellä vauvaan. Ei siis automaattisesti, vaikka niin onkin epäilty.

Lääkkeistä vielä: niiden siirtyminen äidinmaitoon ja sitä kautta vauvaan on myöskin hyvin monimutkainen prosessi. On paljon lääkeaineita, joita voi imettäväkin äiti syödä. Näistä saa ajantasaista ja luotettavaa tietoa mm. Lääkelaitoksen julkaisusta Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana (2007) sekä suoraan Teratologisesta tietopalvelusta.

Varmin tieto siitä, että vauva saa riittävästi maitoa on normaali painonkehitys, jota seurataan neuvolassa tai etenkin ulkomailla oman lastenlääkärin vastaanotolla suht säännöllisesti. Alle puolivuotiaan olisi hyvä kasvaa vähintään keskimäärin 600-700g/kk. Lisäksi kotona voi seurata märkien vaippojen määrää.

Ei sinunkaan kannattaisi yleistää, kun muita siitä moitit...

jamare kirjoitti:

Itse asiassa Finelissä on viitteelliset energiamäärät desille äidinmaitoa :) Lisäksi eri lähteissä mainitaan vähän eri arvoja, mutta keskimäärin desistä äidinmaitoa saa energiaa n. 65 kCal. Äidinmaidon rasvapitoisuus muuttuu hieman vuorokauden ajan ja rintojen täyteyden mukaan. Mitä "tyhjemmät" rinnat, sitä rasvaisempaa maitoa tulee.

WHO:n vuoden 1980 suosituksen mukaan alle puolivuotiaiden vauvojen tulisi saada energiaa keskimäärin 115 kCal per painokilo per päivä, ja 6-12 kk ikäisten vastaavasti 105 kCal per painokilo per päivä. Imetetyille vauvoille tosin nämä suositukset on yliarvioituja, sillä ne perustuvat korvikeruokittujen vauvojen päivittäin juomaan korvikkeen määrään ja siitä saatuun energiaan. (Riordan J. 2005: Breastfeeding and Human Lactation)

Äidin syömä ruoka ei juurikaan vaikuta äidinmaidon koostumukseen. Joitain pieniä vaihteluita saattaa olla, lähinnä rasvahappojen koostumuksessa (eläin- vai kasvirasvaa) sekä vesiliukoisten vitamiinien määrässä. Ennemmin äiti itse kärsii heikosta ruokavaliosta kuin vauva äidinmaidon kautta.
No, viime vuonna USA:ssa eräässä tutkimuksessa huomattiin, että sairaalloisesti ylipainoisten, runsaasti eläinrasvoja syövien äitien äidinmaito ei ollut enää yhtä optimaalista vauvalle kuin normaalia ruokaa syövien äitien maito. Mutta siis eineksien syöminen ei ihan vielä tuohon riitä.

Tiedetään, että alkoholi siirtyy veren kautta äidinmaitoon samoina pitoisuuksina kuin mitä sitä on äidin veressä. Lisäksi tiedetään, että runsas alkoholin kulutus vähentää muodostuvan maidon määrää. Nikotiinista puolestaan tiedetään, että sen pitoisuudet äidin veressä sekä maidossa ovat suurimmat n. 15 minuuttia savukkeen polttamisen jälkeen. Nikotiinin puoliintumisaika on n. 90min, eli kolme tuntia savukkeen polttamisen jälkeen nikotiinia ei enää ole äidin veressä. Tupakanpoltossahan yksin nikotiini ei ole se pahis, vaan kaikki ne sadat muut haitalliset aineet, jotka kulkeutuvat vauvaan äidin iholta, hiuksista, vaatteista ja uloshengityksen mukana. Toisaalta, äidinmaito jonkin verran suojaa vauvaa näiltä tupakoinnin epäsuorilta haitoilta, etenkin jos äiti polttaa vähemmän kuin 20 savuketta vuorokaudessa. (mm. Newman J. 2002: The Ultimate Breastfeeding Book of Answers)

Huumeita käyttävälle äidille ei imetystä suositella, sillä huumeet välittyvät vauvaan suoraan äidinmaidon kautta ja pahimmassa tapauksessa kerääntyvät vauvan elimistöön. Länsimaissa, joissa HIViin on olemassa hyvät lääkitykset, ei imetystä suositella HI-positiivisille. Kehittyvissä ja kehitysmaissa taas imetys estää vauvaa kuolemasta aliravitsemukseen, ja siksi myös HI-positiivisia äitejä kannustetaan imettämään. On myös epäselvää, kuinka helposti virus ensinnäkään kulkeutuu äidinmaidon välityksellä vauvaan. Ei siis automaattisesti, vaikka niin onkin epäilty.

Lääkkeistä vielä: niiden siirtyminen äidinmaitoon ja sitä kautta vauvaan on myöskin hyvin monimutkainen prosessi. On paljon lääkeaineita, joita voi imettäväkin äiti syödä. Näistä saa ajantasaista ja luotettavaa tietoa mm. Lääkelaitoksen julkaisusta Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana (2007) sekä suoraan Teratologisesta tietopalvelusta.

Varmin tieto siitä, että vauva saa riittävästi maitoa on normaali painonkehitys, jota seurataan neuvolassa tai etenkin ulkomailla oman lastenlääkärin vastaanotolla suht säännöllisesti. Alle puolivuotiaan olisi hyvä kasvaa vähintään keskimäärin 600-700g/kk. Lisäksi kotona voi seurata märkien vaippojen määrää.

Ei sinunkaan kannattaisi yleistää, kun muita siitä moitit...

Lue lisää

Olen ymmärtänyt, että painoa pitäisi tulla kuukaudessa vähintään 500 g. Kirjoitit, että 600-700 g. Minulla on 4,5 kk täysimetetty vauva, joka on saanut kasaan hikiseen tuon 500 g per kk. Ensimmäiset kolme kuukautta tuli 700 g/kk. Hän on tosi pienikokoinen, mutta kasvaa tasaisesti siellä -2sd käyrillä, pituuspaino keskikäyrällä. On mielestäni ja muidenkin mielestä oikein "pullava pitko".

Olisiko syytä aloittaa kiinteät kuitenkin ennen kuutta kuukautta, kun paino ei nouse tuota vähintään 600 grammaa kuussa? Neuvolassa sanottiin 3 kk:n kohdalla, että voin aloittaa kiinteiden antamisen ja sain esitteitä mukaan. En aloittanut, eikä 4 kk neukussa puhuttu asiasta enää mitään, ei kysytty ollenkaan mitä vauva syö. Myöskään painon kehityksestä ei tullut nurinaa, joten jatkettiin tissilinjalla.

Mutta olen tosiaan pitänyt rajana tuota 500 g/kk... Mitä mieltä olet asiasta tollai fiksumpana (:D) ihmisenä, aloitanko kiinteät ennen puolta vuotta? Vauva kuitenkin tuntuu olevan ihan tyytyväinen "maitovasikkanakin".

Anteeksi kun tungin tähän ketjuun.

marrashaikara kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että painoa pitäisi tulla kuukaudessa vähintään 500 g. Kirjoitit, että 600-700 g. Minulla on 4,5 kk täysimetetty vauva, joka on saanut kasaan hikiseen tuon 500 g per kk. Ensimmäiset kolme kuukautta tuli 700 g/kk. Hän on tosi pienikokoinen, mutta kasvaa tasaisesti siellä -2sd käyrillä, pituuspaino keskikäyrällä. On mielestäni ja muidenkin mielestä oikein "pullava pitko".

Olisiko syytä aloittaa kiinteät kuitenkin ennen kuutta kuukautta, kun paino ei nouse tuota vähintään 600 grammaa kuussa? Neuvolassa sanottiin 3 kk:n kohdalla, että voin aloittaa kiinteiden antamisen ja sain esitteitä mukaan. En aloittanut, eikä 4 kk neukussa puhuttu asiasta enää mitään, ei kysytty ollenkaan mitä vauva syö. Myöskään painon kehityksestä ei tullut nurinaa, joten jatkettiin tissilinjalla.

Mutta olen tosiaan pitänyt rajana tuota 500 g/kk... Mitä mieltä olet asiasta tollai fiksumpana (:D) ihmisenä, aloitanko kiinteät ennen puolta vuotta? Vauva kuitenkin tuntuu olevan ihan tyytyväinen "maitovasikkanakin".

Anteeksi kun tungin tähän ketjuun.

Lue lisää

Vastaan, vaikkei kysymystä esitetty minulle ;-)

Jos ja kun kerran vauvasi kasvaa tasaisesti omalla käyrällään,
pissa- ja kakkavaippoja tulee tarpeeksi ynnä muut riittävän maidon saannin merkit täyttyvät,
on syytä uskoa että pelkkä maito riittää.

Kiinteissähän on äidinmaitoa vähemmän energiaa, joten jos vauvasi kerran on tyytyväinen maitovasikkana, niin mikset pelkästään imettäisi sinne 6 kk ikään?

Tuo painonsaantihan kuulostaa taulukoiden mukaan riittävältä.

Voit tuolta lukea lisää aiheesta:

http://www.hernekeppi.fi/kantsu/tietoa.html

äidinmaidolla ruokittujen lasten kasvukäyrät:

http://www.promom.org/bf_info/growth.html

marrashaikara kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että painoa pitäisi tulla kuukaudessa vähintään 500 g. Kirjoitit, että 600-700 g. Minulla on 4,5 kk täysimetetty vauva, joka on saanut kasaan hikiseen tuon 500 g per kk. Ensimmäiset kolme kuukautta tuli 700 g/kk. Hän on tosi pienikokoinen, mutta kasvaa tasaisesti siellä -2sd käyrillä, pituuspaino keskikäyrällä. On mielestäni ja muidenkin mielestä oikein "pullava pitko".

Olisiko syytä aloittaa kiinteät kuitenkin ennen kuutta kuukautta, kun paino ei nouse tuota vähintään 600 grammaa kuussa? Neuvolassa sanottiin 3 kk:n kohdalla, että voin aloittaa kiinteiden antamisen ja sain esitteitä mukaan. En aloittanut, eikä 4 kk neukussa puhuttu asiasta enää mitään, ei kysytty ollenkaan mitä vauva syö. Myöskään painon kehityksestä ei tullut nurinaa, joten jatkettiin tissilinjalla.

Mutta olen tosiaan pitänyt rajana tuota 500 g/kk... Mitä mieltä olet asiasta tollai fiksumpana (:D) ihmisenä, aloitanko kiinteät ennen puolta vuotta? Vauva kuitenkin tuntuu olevan ihan tyytyväinen "maitovasikkanakin".

Anteeksi kun tungin tähän ketjuun.

Lue lisää

STM:n neuvolasuosituksessa vuodelta 2004 (Lapsi, Perhe ja ruoka, http://pre20090115.stm.fi/pr1095673148360/passthru.pdf) puhutaan vähintään 500 gramman painonnoususta kuukaudessa. Jos jää sen alle, lisäruuan tarve on todellinen. Kuitenkin vähän myöhemmin sanotaan, että tavoitekasvu olisi vähintään 125-150g/vko (= 500-600g/kk). Ulkomaisessa imetyskirjallisuudessa puhutaan riittävänä kasvuna keskimäärin vähintään 170g/vko, eli 680g/kk.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että nuo kasvuluvut koskevat 0-3/4kk ikäisiä vauvoja. Kun vauva saa ikää lisää, on ihan luonnollista, että kasvuvauhti vähän hidastuu. Muuten olisi paljon yli 15-kiloisia yksivuotiaita ;)

Kysyit:
"Olisiko syytä aloittaa kiinteät kuitenkin ennen kuutta kuukautta, kun paino ei nouse tuota vähintään 600 grammaa kuussa?"
Sanoisin, että ennen kiinteiden aloittamista voi aina kokeilla imetyksen tehostamista :)

Jos vauva on alkanut opetella liikkeellelähtöä, tai on muuta mielenkiintoista, hän ei ehkä malta käydä rinnalla samaan tahtiin kuin aikaisemmin. Toiset vauvat ovat myös hieman "vaatimattomampia" ruuan pyytämisen suhteen, ja jos viihtyvät sitten enenevässä määrin esim. lattialla leluja katsoen, voi äidiltäkin päästä unohtumaan maidon tarjoaminen. Näin imetysvälit voivat päästä venymään tai jokunen kerta voi ihan jäädä poiskin. Lisäruualle ei varmaan varsinaisesti ole tarvetta, semminkin kun vauvasi on kasvanut tasaisesti omalla käyrällään, mutta jos sinusta tuntuu aiheelliselta, niin ei imetyksen tehostamisesta ole ainakaan mitään haittaa ;)
Tietenkään ei ole väärin alkaa jo tarjota vauvalle kiinteitä ruokia, jos se taas houkuttelee enemmän, mutta (tietysti vauvaasi näkemättä ja historiaanne tämän enempää tuntematta) mitään ravitsemuksellista tarvetta sille ei vielä taida olla.

Kuten tuossa joku jo ehtikin sanoa, niistä alun pienistä määristä kiinteitä vauvasi tuskin saa yhtään sen enempää energiaa, että se kasvuun vaikuttaisi. Joskus voi jopa käydä niin, että kun vauva oikein tykästyy kiinteistä, niin ne vievätkin tilaa ravitsevalta äidinmaidolta, ja kasvu voi lähteä hetkellisesti huonompaan suuntaan. (Jolloin korjausliike lähes poikkeuksetta tehdään lisäämällä kiinteitä ja vähentämällä imetystä, hyvin hyvin harvoin toisin päin - joka voisi olla tehokkaampi keino saada painoa nousemaan.)

Vauvallahan on ensimmäisen vuoden jälkipuolisko aikaa opetella syömään kiinteitä, vaikka hän aloittaisikin maistelut vasta puolivuotiaana.
"Tavoitteena on, että yksivuotias syö yhdessä muun
perheen kanssa pääosin samaa ruokaa ruokapöydän ääressä." (Lapsi, perhe ja ruoka, Imeväisten ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus, STM:n julkaisuja 2004:11, s. 103)

Auttoiko? :)

jamare kirjoitti:

STM:n neuvolasuosituksessa vuodelta 2004 (Lapsi, Perhe ja ruoka, http://pre20090115.stm.fi/pr1095673148360/passthru.pdf) puhutaan vähintään 500 gramman painonnoususta kuukaudessa. Jos jää sen alle, lisäruuan tarve on todellinen. Kuitenkin vähän myöhemmin sanotaan, että tavoitekasvu olisi vähintään 125-150g/vko (= 500-600g/kk). Ulkomaisessa imetyskirjallisuudessa puhutaan riittävänä kasvuna keskimäärin vähintään 170g/vko, eli 680g/kk.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että nuo kasvuluvut koskevat 0-3/4kk ikäisiä vauvoja. Kun vauva saa ikää lisää, on ihan luonnollista, että kasvuvauhti vähän hidastuu. Muuten olisi paljon yli 15-kiloisia yksivuotiaita ;)

Kysyit:
"Olisiko syytä aloittaa kiinteät kuitenkin ennen kuutta kuukautta, kun paino ei nouse tuota vähintään 600 grammaa kuussa?"
Sanoisin, että ennen kiinteiden aloittamista voi aina kokeilla imetyksen tehostamista :)

Jos vauva on alkanut opetella liikkeellelähtöä, tai on muuta mielenkiintoista, hän ei ehkä malta käydä rinnalla samaan tahtiin kuin aikaisemmin. Toiset vauvat ovat myös hieman "vaatimattomampia" ruuan pyytämisen suhteen, ja jos viihtyvät sitten enenevässä määrin esim. lattialla leluja katsoen, voi äidiltäkin päästä unohtumaan maidon tarjoaminen. Näin imetysvälit voivat päästä venymään tai jokunen kerta voi ihan jäädä poiskin. Lisäruualle ei varmaan varsinaisesti ole tarvetta, semminkin kun vauvasi on kasvanut tasaisesti omalla käyrällään, mutta jos sinusta tuntuu aiheelliselta, niin ei imetyksen tehostamisesta ole ainakaan mitään haittaa ;)
Tietenkään ei ole väärin alkaa jo tarjota vauvalle kiinteitä ruokia, jos se taas houkuttelee enemmän, mutta (tietysti vauvaasi näkemättä ja historiaanne tämän enempää tuntematta) mitään ravitsemuksellista tarvetta sille ei vielä taida olla.

Kuten tuossa joku jo ehtikin sanoa, niistä alun pienistä määristä kiinteitä vauvasi tuskin saa yhtään sen enempää energiaa, että se kasvuun vaikuttaisi. Joskus voi jopa käydä niin, että kun vauva oikein tykästyy kiinteistä, niin ne vievätkin tilaa ravitsevalta äidinmaidolta, ja kasvu voi lähteä hetkellisesti huonompaan suuntaan. (Jolloin korjausliike lähes poikkeuksetta tehdään lisäämällä kiinteitä ja vähentämällä imetystä, hyvin hyvin harvoin toisin päin - joka voisi olla tehokkaampi keino saada painoa nousemaan.)

Vauvallahan on ensimmäisen vuoden jälkipuolisko aikaa opetella syömään kiinteitä, vaikka hän aloittaisikin maistelut vasta puolivuotiaana.
"Tavoitteena on, että yksivuotias syö yhdessä muun
perheen kanssa pääosin samaa ruokaa ruokapöydän ääressä." (Lapsi, perhe ja ruoka, Imeväisten ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus, STM:n julkaisuja 2004:11, s. 103)

Auttoiko? :)

Lue lisää

... laajasta vastauksestasi jamare! Ja myös Kukan äiti. :)

Sellainen tärkeä juttu jäi ihan kokonaan mainitsematta, että vauva on kova pulauttelija. Maitoa siis tulee, mutta ongelmana on ollut se, ettei se pysy sisällä. Tutkimaan ei ole lähdetty, kun se 500 g painoa kk:ssa on aina tullut täyteen. Jos alle sen menisi, niin tutkittaisiin esim. refluksin mahdollisuus. Kaarioksennuksia on ollut, mutta ei kuulemma haittaa sekään kun paino kerran nousee, vaikkakin juuri sen minimin.

Kiinteiden kanssa pohdin sitä, että josko se auttaisi pulautteluun ja näin ollen maitokin pysyisi vauvassa paremmin = paino nousisi enemmän. Pulauttelu on nyt ollut vähenemään päin viime viikkoina eikä ole tullut enää paineella. Ehkä siis katsomme tuon 5 kk:n neuvolan vielä, miten paino on kehittynyt.

Syntyessään täysiaikaisena vauva oli pituutensa puolesta alle -2sd käyrän, samoin paino putosi alimmillaan vain 2600 grammaan. Sieltä on siis noustu komeasti, ja ekat viikot kasvu olikin hienoa, sitten alkoi pulauttelu ja vauhti hiipui. Vauva kuitenkin ehti kivuta sinne normaalikäyrälle -2sd ja jatkaa sitä melko tasaisesti.

Tavoitteeni on täysimettää se puoli vuotta, nyt iskin vaan silmäni tuohon, että pitäisikin tulla enemmän kuin se mulle rajaksi sanottu 500 g/kk. Meidän neuvolasta ei tunnu olevan mitään hyötyä imetysasioissa, tosiaan heidän mielestään kiinteät voi aloittaa hyvin jo 3 kuukautisena. Kukaan ei kommentoi imettämistä mitenkään, ollaan vaan käyty läpi kiinteiden aloitus ja korvikkeen anto. Meillä ei ole tarvittu korvikettakaan koskaan, mutta silti siitä paasataan. Kaikki imetykseen liittyvä pitää itse aina selvittää. Murh. :)

Kiitos vielä kommentistasi, vastauksesi auttoi kyllä eteenpäin. Kiva, että viitsit olla täällä neuvomassa. :)

"Toisaalta, jos äidin oma ruokavalio ei ole sieltä terveellisemmästä päästä, ei sekään rintaruokitulle lapselle hyvä asia ole, kun jää silloin tarvittavat ravintoaineet vähälle."

Ei pidä paikkaansa. Äidinmaidon koostumukseen ei juurikaan vaikuta se mitä äiti syö. Rasvahappokoostumus voi hiukan muuttua. Mutta jos äiti syö huonosti, äiti kärsii. Raskaanaollessa ja imettäessä luonto suojelee vauvaa: vauva ottaa mitä tarvitsee mutta jos äiti ei syö terveellisesti voi hänelle kehittyä puutostiloja.

aikaisin aloitetulla lehmänmaitoproteiinin saannilla ja diabeteksellä saattaisi olla yhteyksiä.

http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=1671