debianin vakaissa versioissa? Tuli vaan mieleen kun jotkut harmitellut Ubuntun LTS-versioiden tuen pituutta (ts. saisi olla pidempikin tuki).
Miten pitkä
tuki on
29864
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ei ole ennalta määritelty. Seuraava versio kun Debianista tulee ulos niin vanhaa tuetaan vuosi.
Käytännössä on Ubuntun LTS:n tasoa, mutta olen siinä käsityksessä, että Debian porukka yrittäisi lyhentää julkaisusykliä noin 1.5v pituiseksi jolloin tuki jäisi puoli vuotta Ubuntu LTS:ää lyhyemmäksi. Debianin 3.0 version aikoihin ilmeisesti oli jonkinlainen "kriisi" Debianilla julkaisuaika siirtyi joten tätä tuettiin sitten neljä vuotta.
Jos kaipaat pitkää tukea Linux-pohjaiselle käyttöjärjestelmlle niin suosittelen sitten ottamaan käyttöjärjestelmäksi SLE:n tai CentOS:n. Näitä tuetaan 7v.
Ja tosiaankin, jos kone tulee palvelinkäyttöön niin Ubuntu Serverin LTS:n tuki sitten on 5v. Desktoppi on se 3v joka on nykyisin samaa tasoa kuin Debianilla.
Mä olen ihan vaan desktop-käyttäjä, tavallinen käyttäjä enkä pidä mitään omia servuja.
Mut mites toi sit jos vaikka pidän Ubuntua koneella ja se versio tulee tiensä päähän, niin voiko sen päivittää seuraavaan LTS:ään online vai pitääkö hakee taas levykuva ja asentaa Ubuntu kokonaan uudestaan?
Ubuntun LTS-versiot ovat olleet (teoriassa) asennettavissa seuraavaan LTS-versioon. Ns. väliversiot on (ainakin aiemmin) suositeltu päivitettävän versio kerrallaan eli 7.10 -> 8.04 ->8.10 jne.
Yleensä päivitys versiosta toiseen onnistuu asennusmedian avulla, jos ei halua päivittää suoraa verkosta päivityksinä.
Tavan työpöytäkäyttäjälle suosittelen tuoreimman version käyttöä. Riippuu tietenkin suuresti, mitä käyttöjärjestelmältään odottaa.
"Mut mites toi sit jos vaikka pidän Ubuntua koneella ja se versio tulee tiensä päähän, niin voiko sen päivittää seuraavaan LTS:ään online vai pitääkö hakee taas levykuva ja asentaa Ubuntu kokonaan uudestaan?"
Onnistuu. Tulee sinne palkkiin ilmoitus, että uusi LTS saatavilla ja sen voi sitten asentaa nappia painamalla. Tätä ennen kyllä varmaan kannattaisi poistaa lisätyt asennuslähteet kolmannen osapuolen ohjelmistot ja päivityksen jälkeen asentaa uudestaan. Lisäksi tämä päivitys kannattaisi tehdä vasta sitten kun seuraavasta LTS:stä on ensimmäinen point release ulkona, eli seuraavaksi olisi 10.04.1 joka tulisi ensi vuoden kesänä.
Kuitenkin, itse asentaisin sitten ensi vuoden kesänä kuitenkin puhdasasennuksen koska tässä Ubuntussa olisi uusi tiedostojärjestelmä ja tuo päivitys tuskin osaa siihen vaihtaa asentamatta uudestaan.
Pärjään hyvin nykyisellä. Muutenkin noi uudelleenasennukset (hae levykuva, tarkista md5summa, polta levylle, asenna) on turhan paljon vaivaa tuottavia. Ja tuo että miksi vanhat ohjelmat ei saisi pysyä asennettuna...siinäkin vaivaa jos kaikki pitää asentaa alusta asti uudestaan.
Siinä oliskin yks kehittämisidea...eli se että käyttäjän vaivaa päivittää uuteen versioon vähennetään, eli esim. kolmannen osapuolen tekemiä softia ei tarvi asentaa uusiks aina kun tulee uusi jakeluversio.
"eli esim. kolmannen osapuolen tekemiä softia ei tarvi asentaa uusiks aina kun tulee uusi jakeluversio."
Jakelun tekijät eivät tietenkään voi taata muiden tekemien ohjelmien toimivuutta. Pahimpana esimerkkinä ei-avoimet näytönohjainajurit. (Serveri ei kai yleensä X:ää tarvitse).
Noin yleisestiottaen vanhat ei-jakeluun kuuluvat softat toimivat myös päivitysten yhteydessä. Mutta tuo riippuu kovin monista tekijöistä.
"En mä tarvi uutta tiedostojärjestelmääkään."
Se varmasti tehostaa tietokonetta. Yksi syy päivittämiseen on uusien ohjelmien, uusien ominaisuuksien ja jatketun tuen lisäksi se, että saa nopeutta lisää. Kuitenkin Ext3 on vuodelta 2001, että uusia tiedostojärjestelmiä tulee niin harvoin että jos noin kerta kymmeneen vuoteen tulisi tämän takia uudelleenasennus niin ei paljon haittaa.
Tosin, jollain konstilla sen tiedostojärjestelmänkin voi tietääkseni päivittää mutta itse arvelen niin, että tämän selvittäminen vie enemmän aikaa kuin se puhdasasennus johon menee aikaa vain tunti.
"Muutenkin noi uudelleenasennukset (hae levykuva, tarkista md5summa, polta levylle, asenna) on turhan paljon vaivaa tuottavia."
Ubuntun asennus on puolen tunnin homma. Toiset puolituntia sitten tiedostojen palautukselle varmistuksista. Lataus ja levynkirjoitus nyt käy taustalla kun moniajo on keksitty.
"Ja tuo että miksi vanhat ohjelmat ei saisi pysyä asennettuna...siinäkin vaivaa jos kaikki pitää asentaa alusta asti uudestaan."
Tottakai ohjelmat voi olla asennettuna mutta kun niiden pitää olla tehty sille versiolle Ubuntua mitä käytät. Jos olet lisännyt lähteisiin Medibuntun jonka ohjelmat on Ubuntun edelliselle versiolle niin paskaksihan ne menee suurella todennäköisyydellä. Ohjelmat jotka on Ubuntun omasta lähteestä toki päivittyvät, eli käytännössä 99% ohjelmista.
"Siinä oliskin yks kehittämisidea...eli se että käyttäjän vaivaa päivittää uuteen versioon vähennetään, eli esim. kolmannen osapuolen tekemiä softia ei tarvi asentaa uusiks aina kun tulee uusi jakeluversio."
Ei niitä tarvitsekkaan jos ovat LSB binääreitä. Ubuntun versioille tehdyt käännökset toki menee uusiksi koska Ubuntu uudistuu ja tulee uudet versiot ties mistä kirjastoista. Jos näin ei olisi niin Ubuntu olisi yhtä surkea kuin Windows Vista jossa raahataan muinaisversioiden yhteensopivuutta mukana ja silti ohjelmat hajoilee.
LSB binäärit kun laittaa sinne /opt kansioon niin hyvin toimivat vaikka Ubuntua päivittäisi.
---
Mutta, jos tuollainen 2v välein tapahtuva ohjelmalähteiden päivitys ja joskus uudelleenasennus jos tulee jotain uutta minkä takia se kannattaa tehdä niin Ubuntu on sitten väärä käyttis sinulle. SLED:iä suosittelisin, äsken tuli versio 11 ja sitä voit käyttää seuraavat 7v. Hinta oli jotain 119€/3v jos oikein muistan. CentOS:lla saat saman tuen ilmaiseksi mutta se ei oikein ole multimediakäyttis ja käyttö on desktopkäytössä mielestäni hieman kömpelömpää.
"Noin yleisestiottaen vanhat ei-jakeluun kuuluvat softat toimivat myös päivitysten yhteydessä. Mutta tuo riippuu kovin monista tekijöistä."
Jos ovat LSB:tä niin kyllä toimii mutta jos on käännetty Ubuntulle natiiviksi ja käyttää Ubuntun kirjastoja niin rikki menee.
Käytännössä Ubuntulla päivitetään Medibuntun lähde ja siinä on sitten Ubuntun omien pakettien kanssa lähes kaikki softat.
Voitko kertoa kansantajuisesti ja antaa muutaman esimerkin mikä on LSB ja mikä ei?
mutta on siinäkin häiritseviä piirteitä just se mitä tuossa ylempänä selitin, siis toi että kaikki pitäis laittaa uusiks..tai siis ehkä ei sittenkään.
Mut kukapa jaksaa alkaa asennella ja poltella uusia asennuslevyjä ja sitten vielä se että monesti on käynyt niin että vaikka yleensä luulis että uudessa ohjelmaversiossa on uusia ominaisuuksia...näin voi toki ollakin mutta joskus myös samalla on karsittu vanhoissa versioissa olleita hyödyllisiä ja tarpeellisiakin ominaisuuksia pois uudesta versiosta...siks mä haluan option käyttää myös vanhempia ohjelmaversioita...koska jos jokin tarvitsemani toiminto ei enää sisällykään uuteen versioon.
Se on Linux Standard Base -standardin mukainen ohjelmisto millä on riippuvuudet standardoituihin kirjastoihin eikä muualle. Sama binääri sitten toimii kaikissa LSB-yhteensopivissa käyttöjärjestelmissä.
http://www.linuxfoundation.org/en/LSB
Käytännössä softat jotka on tehty useille eri Linux-pohjaisille käyttöjärjestelmät on enemmän tai vähemmän LSB:tä. Se sitten on softan vika jos ei ilmoita mitään onko standardin mukaista mihin saakka.
Ohjelmat jotka sanoo että on tehty tietylle käyttöjärjestelmälle ei varmastikaan ole LSB:tä vaan riippuvukksia on kirjastoversioihin mitkä vaihtelee eri käyttöjärjestelmissä ja näiden eri versioissa. Usein kyllä seuraavassa käyttöjärjestelmässä raahataan edellisen version kirjastoja enemmän ja vähemmän.
Ihan hyvin pärjää Ubuntulla kun päivittää niin, että poistaa ne Ubuntu 8.04:lle tehdyistä asennuspakeista asennetut ohjelmat ja päivittää lähteet (esim. Medibuntu) seuraavalle Ubuntun versiolle. Loput kolmanen osapuolen ohjelmat varmaan toimivat ja jos joku poksahtaa rikki niin sitten tämän ohjelman valmistajalta on varmasti tullut uusi versio. Tämäkin on hyvä syy siihen, että päivittää Ubuntu 10.04 versioon vasta sitten kun se versio on 10.04.1, eli muutama kuukausi ilmestymisen jälkeen.
"Mut kukapa jaksaa alkaa asennella ja poltella uusia asennuslevyjä ja sitten vielä se että monesti on käynyt niin että vaikka yleensä luulis että uudessa ohjelmaversiossa on uusia ominaisuuksia...näin voi toki ollakin mutta joskus myös samalla on karsittu vanhoissa versioissa olleita hyödyllisiä ja tarpeellisiakin ominaisuuksia pois uudesta versiosta..."
Maksaa muutaman kymmenen centtiä ja sen levyn tunkee asemaan muutamassa sekunnissa kärventymään. Kyllä sen nyt aina koneen hankinnan yhteydessä tai sitten kun tiedostojärjestelmä päivittyy jaksaa tehdä.
Yleensä tarpeellisia ominaisuuksia ei karsita mihinkään. En ole tälläiseen törmännyt varmaan ikinä. Jos jotain poistetaan niin se on jotain legacyä minkä voi tehdä uudella versiolla paremminkin.
Mutta ainahan voit testata sitä uutta LTS:ää virtualisoituna kun se ilmestyy ja sitten muutaman kuukauden päästä asentaa sitten sen .1 version kun olet testaillut sen soveltuvuutta käyttään. Tai jos se on paska niin onhan sitä sitten vuosi aikaa katsella uutta käyttöjärjestelmää.
Vanhoissa versiossa roikkuminen on lähinnä itseään jalkaan ampumista. Ohjelmistot elävät. Tiedostomuotoja tulee ja menee, standardeja päivitetään, käyttöjärjestemän kirjastot muuttuvat ja jne. Vanhat ohjelmaversiot vaan yksinkertaisesti "mätänevät" kelvottomiksi. Joitakin ohjelmia taas ei voi edes tietoturvasyistä käyttää jos ovat vanhoja versioita.
Oikea tapa onkin toimia niin, että jos ohjelman uusi versio tuntuu paskalta niin sitten vaihdetaan ohjelmaa mikä tuntuu paremmalta. Aina ihmiset jollain ohjelmalla sen hommansa tekevät ja on hyvä vaan, että on vähän sitä kilpailua. Kilpailu pitääkin huolen siitä, että ohjelmat ei käytännössä mene uudemmissa versioissa huonoiksi.
Eri juttu onko yhtään mitään järkeä käyttää bukista ubuntua palvelimella.
"Eri juttu onko yhtään mitään järkeä käyttää bukista ubuntua palvelimella."
Mistäs keksit ne bugit siihen?
Ubuntuhan on arvostettu erittäin vaivattomaksi konffattavaksi ja edulliseksi palvelinkäyttikseksi. On kylläkin hieman kotikutoisen oloinen mutta ei se kyllä mitään bugita. Hyvinhän sillä pyöritetään isojakin saitteja, kuten esimerkiksi Wikipediaa.
Älä nyt taas alota.
"Mistäs keksit ne bugit siihen? "
Ubuntu perustuu edelleenkin siihen Debianin kehitysversioon. Eli väite ettei ubuntu muka ole bukinen on kyllä ihan puppua.
>"Mut kukapa jaksaa alkaa asennella ja poltella uusia asennuslevyjä ja sitten vielä se että monesti on käynyt niin että vaikka yleensä luulis että uudessa ohjelmaversiossa on uusia ominaisuuksia...näin voi toki ollakin mutta joskus myös samalla on karsittu vanhoissa versioissa olleita hyödyllisiä ja tarpeellisiakin ominaisuuksia pois uudesta versiosta..."
Maksaa muutaman kymmenen centtiä ja sen levyn tunkee asemaan muutamassa sekunnissa kärventymään. Kyllä sen nyt aina koneen hankinnan yhteydessä tai sitten kun tiedostojärjestelmä päivittyy jaksaa tehdä.<
Kysymys:
Vaihdatko sinä koneen aina 2 vuoden välein? Nimittäin minä EN! Vaihdan koneen sitten kun kone menee niin hajalle etten pysty korjaamaan sitä! En vaihda vaihtamisen vuoksi niinkuin sinä.
Siksi toisekseen, usko pois. Kyllä tuosta on vaivaa. Ei ne levyt kalliita ole toki mutta jos on pakko vaihtaa parin vuoden välein niin on siitä vaivaa. Etenkin kun sen päivityksen voisi hoitaa onlinenakin. Itseasiassa mä en edes haluaisi vaihtaa uudempaan välttämättä mutta jos esim. tietoturvapäivityksiä ei saa enää niin pakko se on sitten.
>Yleensä tarpeellisia ominaisuuksia ei karsita mihinkään. En ole tälläiseen törmännyt varmaan ikinä. Jos jotain poistetaan niin se on jotain legacyä minkä voi tehdä uudella versiolla paremminkin.<
Et ole sinä törmännyt mutta minä olen.
>Mutta ainahan voit testata sitä uutta LTS:ää virtualisoituna kun se ilmestyy ja sitten muutaman kuukauden päästä asentaa sitten sen .1 version kun olet testaillut sen soveltuvuutta käyttään. Tai jos se on paska niin onhan sitä sitten vuosi aikaa katsella uutta käyttöjärjestelmää.<
Juu mutta onko sekään sitten kovin fiksua..jos nuo Sledit vai mitä lieneekään, ei esim. sattuisi sopimaan itselle niin mennään ojasta allikkoon.
>Vanhoissa versiossa roikkuminen on lähinnä itseään jalkaan ampumista. Ohjelmistot elävät. <
Ei ole jos jostain ohjelmasta et vaan saa uutta versiota tai jos se uusi versio on paska vanhaan verrattuna. Esim. jos otan esimerkin Windows-puolella niin Nero 6 oli viimeinen kunnon Nero, sitä uudemmat on hirveetä bloattia ja siitä viimeisimmästä eli 9:stä jopa sanotaan että välttäkää!
Vaihtaminen uudempaan ei ole aina tarkoituksen mukaista.
>Tiedostomuotoja tulee ja menee, standardeja päivitetään, käyttöjärjestemän kirjastot muuttuvat ja jne. Vanhat ohjelmaversiot vaan yksinkertaisesti "mätänevät" kelvottomiksi. Joitakin ohjelmia taas ei voi edes tietoturvasyistä käyttää jos ovat vanhoja versioita.<
Tuokin että tiedostomuodot tulee ja menee, siinä on sellanen ongelma että vaivalla koottu kuvakokoelma, tai ämppärikokoelma menee hukkaan jos aletaan vaihtaa formaatteja. PITÄÄ olla jotain pysyvääkin koska tuolla juuri että vaihdetaan vaihdetaan vaihdetaan eikä mikään pysy ennallaan, sillä ammutaan itseään jalkaan!
>Oikea tapa onkin toimia niin, että jos ohjelman uusi versio tuntuu paskalta niin sitten vaihdetaan ohjelmaa mikä tuntuu paremmalta. Aina ihmiset jollain ohjelmalla sen hommansa tekevät ja on hyvä vaan, että on vähän sitä kilpailua. Kilpailu pitääkin huolen siitä, että ohjelmat ei käytännössä mene uudemmissa versioissa huonoiksi. <
Mutta kun ei se aina onnistu se vaihtaminen! Koita nyt ymmärtää että joskus vanha on parempi kuin pussillinen uusia. En ymmärrä tota että pitää vaihtaa vaihtamisen vuoksi.
Jotkut vaihtaa kännykkääkin 6 kk välein, jotkut vielä useamminkin. Kumminkin se vanha kännykkä voi olla hyvin toimiva mutta vaihdetaan koska pitää aina saada uusinta uutta vaikka ei sitä edes tarvitsisi kun ei edes ne ominaisuudetkaan välttämättä ole yhtään sen kummemmat kuin vanhassa.
Mä suoraan sanottuna VIHAAN VAIHTAMISTA VAIHTAMISEN VUOKSI! JOS vaihdan niin siihen pitää olla hyvät perusteet, perusteeksi ei riitä se että vanha on vanha.
"Vaihdatko sinä koneen aina 2 vuoden välein? Nimittäin minä EN!"
En tietenkään. Koneestamo puolet on jotain vuoden 2003 tekniikkaa ja toinen puoli vuoden 2005 tekniikkaa. Ja näillä ajattelin mennä vuoteen 2012.
"Ei ne levyt kalliita ole toki mutta jos on pakko vaihtaa parin vuoden välein niin on siitä vaivaa."
Tietysti on vaivaa, mutta edelleenkin, kukaan ei pakota käyttämään Ubuntua. Saat vapaasti valita pitkän tuen käyttöjärjestelmän. Esimerkiksi Solarista tuetaan 10v, SLED, RHEL ja CentOS:ia 7v, työasema Windowsien tukiaika tulee jatkossa olemaan varmaankin 5-7v, tai sitten niitäkin 10v kun noista Microsoftin tukimalleista ei aina ota selvää. Näihin sitten tulee välillä service pack, että yhtäjaksoisesti ei onnistu käyttämään.
"Juu mutta onko sekään sitten kovin fiksua..jos nuo Sledit vai mitä lieneekään, ei esim. sattuisi sopimaan itselle niin mennään ojasta allikkoon."
CentOS ei maksa mitään, että sitä voi helposti kokeilla ja openSuse sitten muistuttaa SLED:iä. Siitä vaan puuttuu joitakin juttuja ja tukea on vain 2v mutta saa ainakin jotain käsitystä minkälainen on. Ja aina voi lukea Novellin sivuilta tarkemmin.
"Ei ole jos jostain ohjelmasta et vaan saa uutta versiota tai jos se uusi versio on paska vanhaan verrattuna."
Jos jonkun ohjelman kehitys lopetetaan tai uusi versio menee paskaksi niin sitten vaihdetaan ohjelmaa. Ja softat mitkä on käyttöjärjestelmässä mukana tuetaan ainakin niin pitkään kuin käyttöjärjestelmääkin, että vaihtoon on aikaa. Siksi eri käyttöjärjestelmissä onkin tukiajassa joustoa, että eri versioita tuetaan päällekkäin 1-2v.
"Esim. jos otan esimerkin Windows-puolella niin Nero 6 oli viimeinen kunnon Nero, sitä uudemmat on hirveetä bloattia ja siitä viimeisimmästä eli 9:stä jopa sanotaan että välttäkää!"
Mutta sepäs ei ollut avointa koodia. Avoimen koodin softa jos menee kuralle niin joku nappaa vaikka vanhasta versiosta sorsat ja tekee siitä uuden ohjelman joka on parempi.
"Tuokin että tiedostomuodot tulee ja menee, siinä on sellanen ongelma että vaivalla koottu kuvakokoelma, tai ämppärikokoelma menee hukkaan jos aletaan vaihtaa formaatteja. PITÄÄ olla jotain pysyvääkin koska tuolla juuri että vaihdetaan vaihdetaan vaihdetaan eikä mikään pysy ennallaan, sillä ammutaan itseään jalkaan!"
Käytä standardeja formaatteja, protokollia yms. ratkaisuja niin ei ole tämän suhteen ongelmia. Vähintäänkin avoimia formaatteja.
"Mutta kun ei se aina onnistu se vaihtaminen!"
Esimerkkejä?
"Jotkut vaihtaa kännykkääkin 6 kk välein, jotkut vielä useamminkin. Kumminkin se vanha kännykkä voi olla hyvin toimiva mutta vaihdetaan koska pitää aina saada uusinta uutta vaikka ei sitä edes tarvitsisi kun ei edes ne ominaisuudetkaan välttämättä ole yhtään sen kummemmat kuin vanhassa."
En minäkään raudan vaihtamista näe mielekkäänä mutta ohjelmistoilla päivitystä tehdään kun tuki loppuu, ohjelmiston kehitys loppuu tai jos uusi versio menee paskaksi (kun se ei kuitenkaan parane siitä pitkään aikaan tai ei mahdollisesti koskaan). Ubuntulla vaihtoväli on 2v ja vuosi pelivaraa. Mac OS X:llä 3v ja 2v pelivaraa. Windowsilla vaihtelee, esim. 6v ja pari service packiä välissä. Pelivaraa on kuitenkin aina vähintään 2v. SLED, RHEL, CentOS sitten on 5v vaihtoväli ja 2v pelivaraa. Solariksella sitten se pisin tuki ja vaihtoväliä on paha sanoa.
---
Itse tosiaankin EN vaihda laitteita uusiksi mielellään ennen kuin entiset hajoaa mutta ohjelmistot vaihdan kyllä asianmukaisesti kun niillä se on tarpeellista, välttämätöntä ja hyödyllistäkin. Niissä ei ole mitään järkeä viritellä jotain legacyä. Ubuntu on käytössä pitkälti sen takia kun tämä 2v vaihtoväli on aika hyvä monipuolisessa käytössä. Kaikki vähänkin multimediat hommelit käy pidemmällä aikavälillä todella kököiksi uusiin verrattuna.
Ja kyllä, päivitys onnistuu uuteen on-line. Teen puhdasasennuksen seuraavan kerran siksi kun haluan ext4:n käyttöön. Sinähän voit tietysti päivittää on-line jos haluat, otat vaan lisätyt lähteet ja tuolle Ubuntun versiolle muualta asennetut ohjelmat veke, päivitys, uudet ohjelmalähteet ja ne pari hassua ohjelmaa uusiksi. Ja tee se päivitys aikaisintaan sitten kun ne ohjelmalähteetkin on päivitetty ja versio .1 tasoa ettei heti samana päivänä.
Usein kyllä Ubuntun uudemmissa versioissa on enemmän niitä ohjelmia valmiina mitä aiemmin ladattiin erikseen, että se ei paljon haittaa kun Ubuntun jollekin versiolle käännettyjä ohjelmia otetaan pois.
"Ubuntu perustuu edelleenkin siihen Debianin kehitysversioon."
Debian perustuu myös siihen Debianin kehitysversioon. Väite, ettei Debian olisi yhtä bukinen on kyllä ihan puppua.
Jostain syytä joillekin se on niin vaikeaa tajuta, että kun ne paketit jäädytetään niin alkaa testaus ja bugien nuoleminen pois ja Ubuntu on ensimmäisen point releasen LTS:ssä sitten vakaa. Hätäisemmät voi ottaa LTS:n heti kun se tulee ulos jos on vähän poikkeustarpeita.
Debianilla porukka käyttelee usein testingiä kun stable on lahonnut vanhuuttaan ja samalla tavalla Debianin paketit jäädytetään kehitysversiohaarasta ja niitä aletaan testaamaan ja bugeja nuolemaan pois.
Ainoa oleellinen ero on se, että Ubuntussa testaus keskittyy subsettiin näistä paketeista, että testaus saadaan siten hoidettua nopeammin, ohjelmistot on ajantasaisia ja tukea paremmin. Vakaudessa ei ole eroja. Etenkään palvelinkäytössä. Työasemassa voi ollakin jos räpläilee niitä ohjelmia niistäkin paketeista jotka ei sitä testausta ole niin paljoa saaneet.
Lyhyesti sulle M-Kar PAINU SINNE MINNE PÄIVÄN VALO EI LOISTA JA OTA MUKAASI TOI SUPER HYPER UBUNTU KANSSA..
Mulla alkaa oikeasti loppua sun kanssasi kärsivällisyys.
Joko taas... taasko se alkaa. Sä olet M-Kar kuin rikkinäinen äänilevy, jossa on naarmu jonka takia soitin jää toistamaan samaa kohtaa. Sä et ilmeisesti edes vaivaudu käsittämään mitä sulle sanotaan koska lohta sä taas alat sen saman ja olet mitä ilmeisesemmin aina kokonaan unohtanu ne vastamielipiteet mitä sulle sanottiin. Ja näin toistuu näköjään kerta toisebnsa jälkeen.
Mä en ainakaan enää viitsi edes vaivautua vastaamaan sun väitteisiisi.
"lohta" piti olla "kohta"
"Mä en ainakaan enää viitsi edes vaivautua vastaamaan sun väitteisiisi."
Kun se pitäisi selittää taikuudella, että Debianin porukka ottaa paketit unstable haarasta testingiin, jäädyttä ne ja korjaa ongelmat ja julkaisee vakaan. Sitten kun Canonical ja Ubuntu porukka nappaa paketit omaan testingiin, jäädyttää ne ja korjaa ongelmia niin tästä tulee sitten bugikasa koska ei ole samoja mystisiä taikavoimia millä bugit katoaa.
mkarin viestit =)
Tuki jatkuu vuoden uuden vakaan version julkaisun jälkeen.
Tässä edelliset julkaisupäivät:
1.1 Buzz, 17.6.1996
1.2 Rex, 12.12.1996
1.3 Bo, 2.6.1997
2.0 Hamm, 24.7.1998
2.1 Slink, 9.3.1999
2.2 Potato, 15.8.2000
3.0 Woody, 19.7.2002
3.1 Sarge, 6.6.2005
4.0 Etch, 8.4.2007
5.0 Lenny, 14.2.2009
Seuraava sitten kun se on valmis.
Debianin vakaan version tuki päättyy noin vuosi seuraavan vakaan julkasun jälkeen.
Eli Debian 4.0 Etchin tuki päättyy helmikuun lopussa 2010, koska Lenny julkastiin 14.2.2009, Eli Etchin tuki päättyy vuosi Lennyn julkasun jälkeen.
Nykyisen vakaan version, eli Debian 5.0 Lennyn tuki päättyy vuosi sen jälkeen kuin seuraava vakaa versio, Debian Squeeze, on julkastu. Squeeze julkastaan luultavasti vuoden 2010 lopulla (täysin epävirallinen arvaus), jos noin on niin Lennyn tuki päättyy vuoden 2011 lopussa.
Niin korostan nyt, että seuraava vakaa Debian, Debian Squeeze, julkastaan vasta kun se on valmis ei ennen sitä. Eli mitään varmaa aikaa ei voi sanoa julkasulle tai Lennyn tuen päättymiselle. Ainoat mitä voi sanoa on arbiot, jotka on tässä vaiheessa lähinnä arvauksia.
Debian tavoitteena kuitenkin on julkasu n. 18-22kk välein, pystytäänkäö siihen jää nähtäväksi. Mutta paremman tiedon puutteessa sitä voi pitää yhtenä mahdollisuutena.
"Debian tavoitteena kuitenkin on julkasu n. 18-22kk välein, pystytäänkäö siihen jää nähtäväksi."
Tästä tulee mieleen kun niissä Debian porukoissa pyörit, että millaisia ponnistuksia se vaatii vapaaehtoistyönä kehitettävältä käyttiksellä ylläpitää pitkää tukea? Entä onko Debianin kehitystyössä mitään suunnitelmia muuttaa sitä kehitysprosessia sellaiseksi, että saisi pitempää tukea esim. osalle komponenteista? Itse olen pohtinut, että voisi ehkä toimia jos jakaa komponentteja eri "luokkiin" joita päivitetään eri sykleillä ja joita tuetaan eri pituisia aikoja. Ja jos jonkun komponentin ylläpito käy työlääksi niin tälle voisi vaikka jotenkin merkata, että ei enää tueta ja ottaa käyttöön jonkun toisen tms.
No, aika sama. Tuen kesto on vain yksi ominaisuus käyttöjärjestelmälle ja Debianilla sitten on omat vahvuutensa muualla.