Ketä kaupunkilainen

mennä seisoskelemaan säähän sen jonon tunnet

kans samaan jonoon kirjoitti:

mennä seisoskelemaan säähän sen jonon tunnet

Kertaa,olis hyvä kun olis tommonen kokenut tukisurffari kaverina.Meistä vois tulla vaikka hyvät kaverit.

kans samaan jonoon kirjoitti:

mennä seisoskelemaan säähän sen jonon tunnet

sossu jonossa on ölvökkejä, aika kova väite yhtä ihmisryhmää kohti.

kans samaan jonoon kirjoitti:

mennä seisoskelemaan säähän sen jonon tunnet

----------------

Olisin eka kirjoitti:

Kertaa,olis hyvä kun olis tommonen kokenut tukisurffari kaverina.Meistä vois tulla vaikka hyvät kaverit.

---

kans samaan jonoon kirjoitti:

mennä seisoskelemaan säähän sen jonon tunnet

---

---

kans samaan jonoon kirjoitti:

mennä seisoskelemaan säähän sen jonon tunnet

---

kans samaan jonoon kirjoitti:

mennä seisoskelemaan säähän sen jonon tunnet

---

katso samalla kuinka pieni osuus tuotevalikoimasta sua liippaa, linnun jyvät luulisin

diopg åh¨jk kirjoitti:

katso samalla kuinka pieni osuus tuotevalikoimasta sua liippaa, linnun jyvät luulisin

ja sen pitää olla maksettu ja ehdottomasti tanskalainen , säilyvä ja näyttävä

tiutau tintti kirjoitti:

ja sen pitää olla maksettu ja ehdottomasti tanskalainen , säilyvä ja näyttävä

kun kukaan ei syö:)

säilyy-- kirjoitti:

kun kukaan ei syö:)

Tietääkö "tiutau tintti" millä elintarvikkeiden hyvä säilyvyys saadaan aikaan.
Itse ainakin suosin luonnollisen sailyvyyden omaavia kinkkuja.
Olen ollut kinkkuja suolaamassa eräässa teurastamossa ja tiedän että kinkkuihin
suomessa lisätä nitriittiä joka saa kinkun "näyttäväksi" eli punaiseksi.
Suomessa ennen joulua myytävät kinkun ovat myös tuoresuolattuja, eli kinkkua ei
ole pakastettu ennen suolaamista. Uskoisin että kaikki tanskasta tuotavat kinkut ovat
pakastettuja. Kun kinkku pakastetaan siinä aina maku ja rakenne muuttuu hivenen.

SELlissä ollut kirjoitti:

Tietääkö "tiutau tintti" millä elintarvikkeiden hyvä säilyvyys saadaan aikaan.
Itse ainakin suosin luonnollisen sailyvyyden omaavia kinkkuja.
Olen ollut kinkkuja suolaamassa eräässa teurastamossa ja tiedän että kinkkuihin
suomessa lisätä nitriittiä joka saa kinkun "näyttäväksi" eli punaiseksi.
Suomessa ennen joulua myytävät kinkun ovat myös tuoresuolattuja, eli kinkkua ei
ole pakastettu ennen suolaamista. Uskoisin että kaikki tanskasta tuotavat kinkut ovat
pakastettuja. Kun kinkku pakastetaan siinä aina maku ja rakenne muuttuu hivenen.

Lue lisää

Tarkoitin siis että suomessa kinkkuihin EI lisätä nitriittiä.

Suomen brändityöryhmä vaati puolet elintarviketuotannosta
luomuna. Vaatimusta esittäessään ryhmä tietää, että nykyisellä
megalomaanisten kansallisten tukiaisien turruttamalta intiaanijoukkiolta
ei löydy kompetenssia vaatimuksen täyttämiseen, mutta uskonkin
ryhmän tutustuneen tarkasti tulevaisuuden tekniikkaan, joka
kulkee nimellä 'Vertical Farming' tai 'Sky Farming'.

Kun tuo tekniikka lähimmän kahdenkymmenen vuoden aikana toteutetaan
myös Suomessa, on kaikki tuotettava ruoka paitsi luomuruokaa, myös
lähiruokaa, koska se tuotetaan kaupunkeihin rakennettavissa
SkyFarm -torneissa, eettisesti, ekologisesti ja ekonomistisesti puhtaasti.

Torneihin investointi vaatinee valtiolta summan, joka vastaa
parin kolmen vuoden kokoisia maatalouden nykytukiaisia, mutta sen jälkeen
valtion rahan tarve maataloustuotannon tukemiseen loppuu muilta
osin, paitsi mitä tulee kompentenssiltaan ala-arvoisimman 30.000
hengen suuruisen joukon huostimiseen sosiaalisen turvaverkon pohjalla.

Suomen luonto herää uuteen kukoistukseen, kun luononriistomaatalous loppuu ja
pellot saavat vapaasti metsittyä.

Jo Vain kirjoitti:

Suomen brändityöryhmä vaati puolet elintarviketuotannosta
luomuna. Vaatimusta esittäessään ryhmä tietää, että nykyisellä
megalomaanisten kansallisten tukiaisien turruttamalta intiaanijoukkiolta
ei löydy kompetenssia vaatimuksen täyttämiseen, mutta uskonkin
ryhmän tutustuneen tarkasti tulevaisuuden tekniikkaan, joka
kulkee nimellä 'Vertical Farming' tai 'Sky Farming'.

Kun tuo tekniikka lähimmän kahdenkymmenen vuoden aikana toteutetaan
myös Suomessa, on kaikki tuotettava ruoka paitsi luomuruokaa, myös
lähiruokaa, koska se tuotetaan kaupunkeihin rakennettavissa
SkyFarm -torneissa, eettisesti, ekologisesti ja ekonomistisesti puhtaasti.

Torneihin investointi vaatinee valtiolta summan, joka vastaa
parin kolmen vuoden kokoisia maatalouden nykytukiaisia, mutta sen jälkeen
valtion rahan tarve maataloustuotannon tukemiseen loppuu muilta
osin, paitsi mitä tulee kompentenssiltaan ala-arvoisimman 30.000
hengen suuruisen joukon huostimiseen sosiaalisen turvaverkon pohjalla.

Suomen luonto herää uuteen kukoistukseen, kun luononriistomaatalous loppuu ja
pellot saavat vapaasti metsittyä.

Lue lisää

Ei tuota Luomua osta juuri kukaan nytkään, miksi ihmeessä väki olisi siitä kiinnostunut jatkossakaan? Suomalainen ruoka on ulkolaista Luomua puhtaampaa, oli leima kyljessä mikä tahansa. Kaikki kunnia silti niille jotka Luomua tuottaa, kuin myös niille jotka sitä ostaa. Tuosta tulevaisuuden viljelystä sensijaan voi vain sanoa, että kaikenlaisia Huuhaa-ajattelijoita sitä maa päällään kantaa, jos itse itsensä vakavasti ottaakin, niin eipä tarte kannattajia monta peräänsä odotella.

Eräs emäntä kirjoitti:

Ei tuota Luomua osta juuri kukaan nytkään, miksi ihmeessä väki olisi siitä kiinnostunut jatkossakaan? Suomalainen ruoka on ulkolaista Luomua puhtaampaa, oli leima kyljessä mikä tahansa. Kaikki kunnia silti niille jotka Luomua tuottaa, kuin myös niille jotka sitä ostaa. Tuosta tulevaisuuden viljelystä sensijaan voi vain sanoa, että kaikenlaisia Huuhaa-ajattelijoita sitä maa päällään kantaa, jos itse itsensä vakavasti ottaakin, niin eipä tarte kannattajia monta peräänsä odotella.

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=OoXrN3wtiUQ veisaa siitä vaan,,,,

prabra.... kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=OoXrN3wtiUQ veisaa siitä vaan,,,,

koneelle päässyt:

http://www.youtube.com/watch?v=hnzHtm1jhL4

anteeeeeek , en kinkuuuuu

Jo Vain kirjoitti:

Suomen brändityöryhmä vaati puolet elintarviketuotannosta
luomuna. Vaatimusta esittäessään ryhmä tietää, että nykyisellä
megalomaanisten kansallisten tukiaisien turruttamalta intiaanijoukkiolta
ei löydy kompetenssia vaatimuksen täyttämiseen, mutta uskonkin
ryhmän tutustuneen tarkasti tulevaisuuden tekniikkaan, joka
kulkee nimellä 'Vertical Farming' tai 'Sky Farming'.

Kun tuo tekniikka lähimmän kahdenkymmenen vuoden aikana toteutetaan
myös Suomessa, on kaikki tuotettava ruoka paitsi luomuruokaa, myös
lähiruokaa, koska se tuotetaan kaupunkeihin rakennettavissa
SkyFarm -torneissa, eettisesti, ekologisesti ja ekonomistisesti puhtaasti.

Torneihin investointi vaatinee valtiolta summan, joka vastaa
parin kolmen vuoden kokoisia maatalouden nykytukiaisia, mutta sen jälkeen
valtion rahan tarve maataloustuotannon tukemiseen loppuu muilta
osin, paitsi mitä tulee kompentenssiltaan ala-arvoisimman 30.000
hengen suuruisen joukon huostimiseen sosiaalisen turvaverkon pohjalla.

Suomen luonto herää uuteen kukoistukseen, kun luononriistomaatalous loppuu ja
pellot saavat vapaasti metsittyä.

Lue lisää

parvekkeellesi vehnäpelto ensi kesänä ja viljele se luomuna. Kerro syksyllä, kuinka kävi. Me maajussit tiedämme jo.

ja laita kirjoitti:

parvekkeellesi vehnäpelto ensi kesänä ja viljele se luomuna. Kerro syksyllä, kuinka kävi. Me maajussit tiedämme jo.

Suomen peltopinta-ala on 2,2 miljoonaa hehtaaria eli 20000 neliökilometriä. Jos tornit olisivat vaikka viisikerroksisia, olisi niiden pohjan pinta-ala 4000 neliökilometriä.

" Vuoden 2007 aikana Helsinki-Vantaan lentoasemalla aloitettiin myös uuden pysäköintitalo P3:n rakentaminen (kustannusarvio 27 miljoonaa euroa).
http://m.finavia.fi/vuosikertomukset/2007/fi/hallituksentoimintakertomus.html

Laskin että jos tuon Helsinki-Vantaan pysäköintitalon pohjan ala oli 0,5 neliökilometriä, pitäisi tuo 4000 kertoa ensin kahdella ja sitten tuolla 27 miljoonalla, saisimme summan joka on 216 miljardia.
Mutta pysäköintitalostahan puuttuu kastelujärjestelmä, veden poistojärjestelmä, tuuletus ja tietysti kasvualusta kasveille, niin saattaa tuo loppusumma olla kaksin kertainen, eli 400 miljardia.
Tapahtuuko kylvö ja sadonkorjuu nykyisella kalustolla tai pitääko sitäkin varten ostaa uusi kalusto.

Jos nyt menee maatalouden tukemiseen vaikka 5 miljartia, menee 80 vuotta että saamme tuon investoinnin maksettua, sillä edellytyksellä että uudessa järjestelmästä ei koidu kuluja lainkaan.

ateeeeeeeeeeees kirjoitti:

anteeeeeek , en kinkuuuuu

No sehän taas ei säily kuin pakkasessa.

Mutta Junnu vastasi tuolle pää pilvessä ja jalat ilmassa kulkevalle:)

Maausko. kirjoitti:

Suomen peltopinta-ala on 2,2 miljoonaa hehtaaria eli 20000 neliökilometriä. Jos tornit olisivat vaikka viisikerroksisia, olisi niiden pohjan pinta-ala 4000 neliökilometriä.

" Vuoden 2007 aikana Helsinki-Vantaan lentoasemalla aloitettiin myös uuden pysäköintitalo P3:n rakentaminen (kustannusarvio 27 miljoonaa euroa).
http://m.finavia.fi/vuosikertomukset/2007/fi/hallituksentoimintakertomus.html

Laskin että jos tuon Helsinki-Vantaan pysäköintitalon pohjan ala oli 0,5 neliökilometriä, pitäisi tuo 4000 kertoa ensin kahdella ja sitten tuolla 27 miljoonalla, saisimme summan joka on 216 miljardia.
Mutta pysäköintitalostahan puuttuu kastelujärjestelmä, veden poistojärjestelmä, tuuletus ja tietysti kasvualusta kasveille, niin saattaa tuo loppusumma olla kaksin kertainen, eli 400 miljardia.
Tapahtuuko kylvö ja sadonkorjuu nykyisella kalustolla tai pitääko sitäkin varten ostaa uusi kalusto.

Jos nyt menee maatalouden tukemiseen vaikka 5 miljartia, menee 80 vuotta että saamme tuon investoinnin maksettua, sillä edellytyksellä että uudessa järjestelmästä ei koidu kuluja lainkaan.

Lue lisää

Onko tuo JoVain nyt tosissaan kun kirjoittelee noista kerroskasvihuoneista. Jos pellot on jo raivattu ja viljelykelpoisia ei minusta ole mitäänjärkeä alkaa rakentamaan tuollaisia tuhansien nelikilometrien suusuisia kerroskasvihuoneita. Jossain suurkaupungeissa jossa ei avoviljelylle ole tilaa tuo on varmaan perusteltua.

http://translate.google.fi/translate?hl=fi&langpair=en|fi&u=http://www.simpeg.com/forum/index.php?topic=3784.0
(käännetty käännöskoneella)

"Nämä Pysty Maatilat (SkyFarms) ovat viimeisimmät konseptin kehittämiseen ja pian osa taivasta linja monissa maailman suurkaupungeissa.
Erittäin tehokas ja itsestään yllä, yksi SkyFarm voi ulos tuottaa jopa 50 hehtaarin perinteisten viljelysmaata".

Kun katsotte kuvaa tuosta kuusi kerroksisesta kerroskasvihuoneesta joka vastaa vai 50 hehtaarin peltoa, maksaa tuollainenkin varmaan kymmenia ellei satoja miljoonia lämmityksi´neen ja kastelujärjestelmineen.
Jos pellon hehtaarihinta on 10000€, maksaa 50ha 500000€, sillä summalla ei saa eds valaituksia tuohon kasvihuoneeseen.

... kirjoitti:

Onko tuo JoVain nyt tosissaan kun kirjoittelee noista kerroskasvihuoneista. Jos pellot on jo raivattu ja viljelykelpoisia ei minusta ole mitäänjärkeä alkaa rakentamaan tuollaisia tuhansien nelikilometrien suusuisia kerroskasvihuoneita. Jossain suurkaupungeissa jossa ei avoviljelylle ole tilaa tuo on varmaan perusteltua.

http://translate.google.fi/translate?hl=fi&langpair=en|fi&u=http://www.simpeg.com/forum/index.php?topic=3784.0
(käännetty käännöskoneella)

"Nämä Pysty Maatilat (SkyFarms) ovat viimeisimmät konseptin kehittämiseen ja pian osa taivasta linja monissa maailman suurkaupungeissa.
Erittäin tehokas ja itsestään yllä, yksi SkyFarm voi ulos tuottaa jopa 50 hehtaarin perinteisten viljelysmaata".

Kun katsotte kuvaa tuosta kuusi kerroksisesta kerroskasvihuoneesta joka vastaa vai 50 hehtaarin peltoa, maksaa tuollainenkin varmaan kymmenia ellei satoja miljoonia lämmityksi´neen ja kastelujärjestelmineen.
Jos pellon hehtaarihinta on 10000€, maksaa 50ha 500000€, sillä summalla ei saa eds valaituksia tuohon kasvihuoneeseen.

Lue lisää

niin ei järjissään tai sitten päinvastoin.

tosissaan-- kirjoitti:

niin ei järjissään tai sitten päinvastoin.

Parkkihallin pinta-alaa ei kannata ottaa laskennan
pohjaksi. Sky Farming -periaate on rakentaa ansaritorni,
jossa on lukuisia kerroksia päällekkäin.

Tehokkuusluvuksi on laskettu 12 eli yhtä peltohehtaaria
kohti tuotantoa on tornissa 12 hehtaaria. Niinpä nykyisestä
2,2 miljoonan peltopinta-alan asemesta tarvitaan vain
alle 184.000 hehtaaria. Eikä sekään kaikki nykypeltoja,
koska tornit rakennetaan kaupunkeihin. Siirrytään todelliseen
l ä h i r u o k a k u l t t u u r i i n.

Torniansareihin on monia perusteita. Yksi tärkeimmistä
on taloudellisuus. Raskaisiin yhteiskunnan tukiaisiin perustuva
tuotanto vain alkaa olla tiensä päässä. Taloudellisuus ei johdu
yksin raskaiden tukiaisten poistamisesta vaan myös esimerkiksi siitä,
että tornit ovat omavaraisia energian suhteen - ehkä jopa tuottavat
sitä yli oman tarpeen. Tornit ovat omavaraisia myös käyttöveden suhteen.
Tämä on tärkeä seikka, kun otetaan huomioon, että maataloustuotanto
nykyisessä kehittymättömässä muodossaan kuluttaa maapallon käyttövedestä
yli 80 %. (Ihmisten käyttöveteen kuluu vain n. 10 %).

Ilmastomuutos on myös hyvä syy. Saamme nykyisistä ryöstöviljellyistä
maa-aloista enemmän hyötyä ihmiskunnalle metsittämällä ne.

Myös torniansarihehtaarin tuottavuus verrattuna nykyiseen, luonnon
armoilla olevaan peltohehtaariin on enemmän kuin kaksitoistakertainen;
vuodessa saadaan kolmekin satoa, kasvituholaisilta vältytään, ei tarvita
väkilannoitteita eikä suojelumyrkkyjä.

Näin tässä tulee käymään. Ei paha.

Jo Vain kirjoitti:

Parkkihallin pinta-alaa ei kannata ottaa laskennan
pohjaksi. Sky Farming -periaate on rakentaa ansaritorni,
jossa on lukuisia kerroksia päällekkäin.

Tehokkuusluvuksi on laskettu 12 eli yhtä peltohehtaaria
kohti tuotantoa on tornissa 12 hehtaaria. Niinpä nykyisestä
2,2 miljoonan peltopinta-alan asemesta tarvitaan vain
alle 184.000 hehtaaria. Eikä sekään kaikki nykypeltoja,
koska tornit rakennetaan kaupunkeihin. Siirrytään todelliseen
l ä h i r u o k a k u l t t u u r i i n.

Torniansareihin on monia perusteita. Yksi tärkeimmistä
on taloudellisuus. Raskaisiin yhteiskunnan tukiaisiin perustuva
tuotanto vain alkaa olla tiensä päässä. Taloudellisuus ei johdu
yksin raskaiden tukiaisten poistamisesta vaan myös esimerkiksi siitä,
että tornit ovat omavaraisia energian suhteen - ehkä jopa tuottavat
sitä yli oman tarpeen. Tornit ovat omavaraisia myös käyttöveden suhteen.
Tämä on tärkeä seikka, kun otetaan huomioon, että maataloustuotanto
nykyisessä kehittymättömässä muodossaan kuluttaa maapallon käyttövedestä
yli 80 %. (Ihmisten käyttöveteen kuluu vain n. 10 %).

Ilmastomuutos on myös hyvä syy. Saamme nykyisistä ryöstöviljellyistä
maa-aloista enemmän hyötyä ihmiskunnalle metsittämällä ne.

Myös torniansarihehtaarin tuottavuus verrattuna nykyiseen, luonnon
armoilla olevaan peltohehtaariin on enemmän kuin kaksitoistakertainen;
vuodessa saadaan kolmekin satoa, kasvituholaisilta vältytään, ei tarvita
väkilannoitteita eikä suojelumyrkkyjä.

Näin tässä tulee käymään. Ei paha.

Lue lisää

Miten vilja kasvaa 12 kertaa nopeammin kuin mikä on sen luontainen kasvunopeus.
Se että suomen yhden sadon sijaan saataisiin kolme tai neljä satoa vuodessa ei selitä
tuota.
Miten uusien kasvihuoneiden rakentaminen on taloudellista kun pellot on jo olemassa.
Kun täällä on arvosteltu sitä kun suomessa kasvatetaan vihanneksia kasvihuoneissä,
miten voi viljan viljely sitten olla järkevää, pitäähän niitä lämmittää suurimman osan vuotta.
Ja ennen kaikkea, ketä nuo kasvihuoneet kustantaa kun ei ainakaan veronmaksajat niitä voi kustantaa, sehän olisi tukea.

Toivoisin että JoVain vastaa näihin vastausta vailla oleviin kysymyksiin.

Jo Vain kirjoitti:

Parkkihallin pinta-alaa ei kannata ottaa laskennan
pohjaksi. Sky Farming -periaate on rakentaa ansaritorni,
jossa on lukuisia kerroksia päällekkäin.

Tehokkuusluvuksi on laskettu 12 eli yhtä peltohehtaaria
kohti tuotantoa on tornissa 12 hehtaaria. Niinpä nykyisestä
2,2 miljoonan peltopinta-alan asemesta tarvitaan vain
alle 184.000 hehtaaria. Eikä sekään kaikki nykypeltoja,
koska tornit rakennetaan kaupunkeihin. Siirrytään todelliseen
l ä h i r u o k a k u l t t u u r i i n.

Torniansareihin on monia perusteita. Yksi tärkeimmistä
on taloudellisuus. Raskaisiin yhteiskunnan tukiaisiin perustuva
tuotanto vain alkaa olla tiensä päässä. Taloudellisuus ei johdu
yksin raskaiden tukiaisten poistamisesta vaan myös esimerkiksi siitä,
että tornit ovat omavaraisia energian suhteen - ehkä jopa tuottavat
sitä yli oman tarpeen. Tornit ovat omavaraisia myös käyttöveden suhteen.
Tämä on tärkeä seikka, kun otetaan huomioon, että maataloustuotanto
nykyisessä kehittymättömässä muodossaan kuluttaa maapallon käyttövedestä
yli 80 %. (Ihmisten käyttöveteen kuluu vain n. 10 %).

Ilmastomuutos on myös hyvä syy. Saamme nykyisistä ryöstöviljellyistä
maa-aloista enemmän hyötyä ihmiskunnalle metsittämällä ne.

Myös torniansarihehtaarin tuottavuus verrattuna nykyiseen, luonnon
armoilla olevaan peltohehtaariin on enemmän kuin kaksitoistakertainen;
vuodessa saadaan kolmekin satoa, kasvituholaisilta vältytään, ei tarvita
väkilannoitteita eikä suojelumyrkkyjä.

Näin tässä tulee käymään. Ei paha.

Lue lisää

Tuolloin JO VAININ AJATUSMAAILMAA käytettiin pankkiterminä ,
"KUN SIJOITAT YHDEN MILJOONAN RAHAA , NIIN SE KASVAA SINULLE 12 MILJOONAA"
Aikalailla suora jäljitelmä , tämä JO VAININ FM kehitelmä.


Kuinka kävi : tarvitsi loppujen lopuksi laittaa 12 miljoonaa , että sai yhden miljoonan.

Jo Vain kirjoitti:

Parkkihallin pinta-alaa ei kannata ottaa laskennan
pohjaksi. Sky Farming -periaate on rakentaa ansaritorni,
jossa on lukuisia kerroksia päällekkäin.

Tehokkuusluvuksi on laskettu 12 eli yhtä peltohehtaaria
kohti tuotantoa on tornissa 12 hehtaaria. Niinpä nykyisestä
2,2 miljoonan peltopinta-alan asemesta tarvitaan vain
alle 184.000 hehtaaria. Eikä sekään kaikki nykypeltoja,
koska tornit rakennetaan kaupunkeihin. Siirrytään todelliseen
l ä h i r u o k a k u l t t u u r i i n.

Torniansareihin on monia perusteita. Yksi tärkeimmistä
on taloudellisuus. Raskaisiin yhteiskunnan tukiaisiin perustuva
tuotanto vain alkaa olla tiensä päässä. Taloudellisuus ei johdu
yksin raskaiden tukiaisten poistamisesta vaan myös esimerkiksi siitä,
että tornit ovat omavaraisia energian suhteen - ehkä jopa tuottavat
sitä yli oman tarpeen. Tornit ovat omavaraisia myös käyttöveden suhteen.
Tämä on tärkeä seikka, kun otetaan huomioon, että maataloustuotanto
nykyisessä kehittymättömässä muodossaan kuluttaa maapallon käyttövedestä
yli 80 %. (Ihmisten käyttöveteen kuluu vain n. 10 %).

Ilmastomuutos on myös hyvä syy. Saamme nykyisistä ryöstöviljellyistä
maa-aloista enemmän hyötyä ihmiskunnalle metsittämällä ne.

Myös torniansarihehtaarin tuottavuus verrattuna nykyiseen, luonnon
armoilla olevaan peltohehtaariin on enemmän kuin kaksitoistakertainen;
vuodessa saadaan kolmekin satoa, kasvituholaisilta vältytään, ei tarvita
väkilannoitteita eikä suojelumyrkkyjä.

Näin tässä tulee käymään. Ei paha.

Lue lisää

liikaa lueskellut Flash Gordonia ja sitä alkanut totena pitää vai katselut telkkarista Jetsoneita:)

maavaari kirjoitti:

Tuolloin JO VAININ AJATUSMAAILMAA käytettiin pankkiterminä ,
"KUN SIJOITAT YHDEN MILJOONAN RAHAA , NIIN SE KASVAA SINULLE 12 MILJOONAA"
Aikalailla suora jäljitelmä , tämä JO VAININ FM kehitelmä.


Kuinka kävi : tarvitsi loppujen lopuksi laittaa 12 miljoonaa , että sai yhden miljoonan.

Lue lisää

Täällä on odotettu JoVain vastausta väitteilleen veronmaksajien tappiosta rehuvehnän myynnistä, pitäisikö viljelijän samasta tulosta maksaa eläkevakuutusmaksuja euromäärissä enemmän kuin yrittäjä ja miksi, ja miten on mahdollista että 3,5% maatalousyriäjämäärä voi määrätä mataloustuet koko eurooppaan.

maavaari kirjoitti:

Tuolloin JO VAININ AJATUSMAAILMAA käytettiin pankkiterminä ,
"KUN SIJOITAT YHDEN MILJOONAN RAHAA , NIIN SE KASVAA SINULLE 12 MILJOONAA"
Aikalailla suora jäljitelmä , tämä JO VAININ FM kehitelmä.


Kuinka kävi : tarvitsi loppujen lopuksi laittaa 12 miljoonaa , että sai yhden miljoonan.

Lue lisää

Normaaleissa liikeyrityksissä on tapana itse
huolehtia syntyvistä kustannuksista ja sillä
tavoin, että jotain jää viivan allekin.

Maataloustuotantosektorille torniansareiden
tuotantoa pyörittämään löytyy a m m a t t i l a i s e t,
jotka tuolla tavoin homman hallitsevat.

Amatöörimäisille perheviljelmäkyselijöille voi suositella,
etteivät suotta rasittaisi pollaansa asioilla,
jotka - edellä olevista kysymyksistä päätellen - nyt
vain ovat heidän käsityskykynsä äärirajojen ulkopuolella.

Jo Vain kirjoitti:

Normaaleissa liikeyrityksissä on tapana itse
huolehtia syntyvistä kustannuksista ja sillä
tavoin, että jotain jää viivan allekin.

Maataloustuotantosektorille torniansareiden
tuotantoa pyörittämään löytyy a m m a t t i l a i s e t,
jotka tuolla tavoin homman hallitsevat.

Amatöörimäisille perheviljelmäkyselijöille voi suositella,
etteivät suotta rasittaisi pollaansa asioilla,
jotka - edellä olevista kysymyksistä päätellen - nyt
vain ovat heidän käsityskykynsä äärirajojen ulkopuolella.

Lue lisää

nuo ammattilaiset on tulossa niitä rakentelemaan:)

Vastausta odotellen. kirjoitti:

Täällä on odotettu JoVain vastausta väitteilleen veronmaksajien tappiosta rehuvehnän myynnistä, pitäisikö viljelijän samasta tulosta maksaa eläkevakuutusmaksuja euromäärissä enemmän kuin yrittäjä ja miksi, ja miten on mahdollista että 3,5% maatalousyriäjämäärä voi määrätä mataloustuet koko eurooppaan.

Lue lisää

leipäviljan sijasta, kakkoslaatua täydellä tuennalla, voi viduu tei puuhastelut.

pukkaa kirjoitti:

leipäviljan sijasta, kakkoslaatua täydellä tuennalla, voi viduu tei puuhastelut.

tuella, voi viduu kun olet tyhmä.

Jo Vain kirjoitti:

Parkkihallin pinta-alaa ei kannata ottaa laskennan
pohjaksi. Sky Farming -periaate on rakentaa ansaritorni,
jossa on lukuisia kerroksia päällekkäin.

Tehokkuusluvuksi on laskettu 12 eli yhtä peltohehtaaria
kohti tuotantoa on tornissa 12 hehtaaria. Niinpä nykyisestä
2,2 miljoonan peltopinta-alan asemesta tarvitaan vain
alle 184.000 hehtaaria. Eikä sekään kaikki nykypeltoja,
koska tornit rakennetaan kaupunkeihin. Siirrytään todelliseen
l ä h i r u o k a k u l t t u u r i i n.

Torniansareihin on monia perusteita. Yksi tärkeimmistä
on taloudellisuus. Raskaisiin yhteiskunnan tukiaisiin perustuva
tuotanto vain alkaa olla tiensä päässä. Taloudellisuus ei johdu
yksin raskaiden tukiaisten poistamisesta vaan myös esimerkiksi siitä,
että tornit ovat omavaraisia energian suhteen - ehkä jopa tuottavat
sitä yli oman tarpeen. Tornit ovat omavaraisia myös käyttöveden suhteen.
Tämä on tärkeä seikka, kun otetaan huomioon, että maataloustuotanto
nykyisessä kehittymättömässä muodossaan kuluttaa maapallon käyttövedestä
yli 80 %. (Ihmisten käyttöveteen kuluu vain n. 10 %).

Ilmastomuutos on myös hyvä syy. Saamme nykyisistä ryöstöviljellyistä
maa-aloista enemmän hyötyä ihmiskunnalle metsittämällä ne.

Myös torniansarihehtaarin tuottavuus verrattuna nykyiseen, luonnon
armoilla olevaan peltohehtaariin on enemmän kuin kaksitoistakertainen;
vuodessa saadaan kolmekin satoa, kasvituholaisilta vältytään, ei tarvita
väkilannoitteita eikä suojelumyrkkyjä.

Näin tässä tulee käymään. Ei paha.

Lue lisää

kuluisi maata yhtään ja sitä vettäkään ei tarvittaisi, niin mistä se kasteluvesi muuten tulee ei kai Jo Vainin nahkapilvestä

lapsena-- kirjoitti:

liikaa lueskellut Flash Gordonia ja sitä alkanut totena pitää vai katselut telkkarista Jetsoneita:)

http://www.treehugger.com/files/2008/03/floating-farms-in-the-future.php

Tuossa on Walt Disneyn näkemys tulevaisuuden maataloudesta. Disneyhän on saman alan miehia noissa asioissa kuin JoVain.

Jo Vain kirjoitti:

Normaaleissa liikeyrityksissä on tapana itse
huolehtia syntyvistä kustannuksista ja sillä
tavoin, että jotain jää viivan allekin.

Maataloustuotantosektorille torniansareiden
tuotantoa pyörittämään löytyy a m m a t t i l a i s e t,
jotka tuolla tavoin homman hallitsevat.

Amatöörimäisille perheviljelmäkyselijöille voi suositella,
etteivät suotta rasittaisi pollaansa asioilla,
jotka - edellä olevista kysymyksistä päätellen - nyt
vain ovat heidän käsityskykynsä äärirajojen ulkopuolella.

Lue lisää

meinaan paljonko leivän hinta alenisi kun ei siinä nytkään ole viljelijän palkkaa sentin senttiä

maksaisi kirjoitti:

meinaan paljonko leivän hinta alenisi kun ei siinä nytkään ole viljelijän palkkaa sentin senttiä

KERROPPA MISTÄ AIJOT NE "AMMATTILAISET" OTTAA.

LEIPÄJONOISTAKO , OSAAVAT KUN NÄKEVÄT JO VAININ RUUASTA UNTA.

... kirjoitti:

http://www.treehugger.com/files/2008/03/floating-farms-in-the-future.php

Tuossa on Walt Disneyn näkemys tulevaisuuden maataloudesta. Disneyhän on saman alan miehia noissa asioissa kuin JoVain.

Lue lisää

PALJON ETEVÄMPI JOVAINIA.

ei. kirjoitti:

kuluisi maata yhtään ja sitä vettäkään ei tarvittaisi, niin mistä se kasteluvesi muuten tulee ei kai Jo Vainin nahkapilvestä

Täällä palstalla noita "KUSAISUJAAN."

Jopain vastausta väitteilleen veronmaksajien tappiosta rehuvehnän myynnistä, pitäisikö viljelijän samasta tulosta maksaa eläkevakuutusmaksuja euromäärissä enemmän kuin yrittäjä ja miksi, ja miten on mahdollista että 3,5% maatalousyriäjämäärä voi määrätä mataloustuet koko eurooppaan.

Täällä on odotettu ? kirjoitti:

Jopain vastausta väitteilleen veronmaksajien tappiosta rehuvehnän myynnistä, pitäisikö viljelijän samasta tulosta maksaa eläkevakuutusmaksuja euromäärissä enemmän kuin yrittäjä ja miksi, ja miten on mahdollista että 3,5% maatalousyriäjämäärä voi määrätä mataloustuet koko eurooppaan.

Lue lisää

Saksalainen Jussi saa rehuvehnästä enempi, kun suomalainen leipävehnästä.
Laadunmääritys on kasainvälisesti sama joka paikassa. Eihän muuten voitaisi tehdä viljakauppaa yli rajojen.

"Opiskelemaan pääsy on sitä todennäköisempää, mitä korkeampi on isän koulutusaste. Korkeasti koulutettujen vanhempien jälkeläiset menestyvät yllättäen parhaiten Tampereen yliopiston ja Helsingin kauppakorkeakoulun karsinnoissa.


Hanna Nori: Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteenaloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa.

Uutena ja yllättävänä tuloksena Nori pitää sitä, että maanviljelijäperheen lapsilla on kaikkein korkein todennäköisyys päästä opiskelemaan".


http://aikalainen.uta.fi/2011/03/03/koulutettu-isa-auttaa-opiskelemaan-paasyssa/

"Olavi Borg
Vanhemmat: maanviljelijä Villehard Borg, Hilja Lydia Ahola

Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkija 1958-1961, järjestö- ja organisaatiokouluttaja 1960-, Helsingin yliopiston valtio-opin ja sosiologian laitoksen tutkija ja assistentti 1961-1965, Helsingin yliopiston valtio-opin dosentti 1965-1969, TV- ja radiokommentaattori 1965-, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden apulaisprofessori 1966-1969, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden metodologian vt. professori 1966-1969, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden metodologian professori 1969-1973, Tietopalvelu Borg ky:n perustaja ja vastuunalainen yhtiömies 1969-1994, Tampereen yliopiston valtio-opin professori 1973-1998, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani 1976-1977, 1990-1993, Tampereen yliopiston II vararehtori 1978-1980, Tampereen yliopiston I vararehtori 1993-1996, Tampereen yliopiston toimiva rehtori 1996".

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=910012=su=kaikki

Saako nyt Por Agria keploteltu opiskelijoiden rahaa. Kai jämpteil pohjalaisil riittänehä.

kattosvaan, kirjoitti:

"Olavi Borg
Vanhemmat: maanviljelijä Villehard Borg, Hilja Lydia Ahola

Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkija 1958-1961, järjestö- ja organisaatiokouluttaja 1960-, Helsingin yliopiston valtio-opin ja sosiologian laitoksen tutkija ja assistentti 1961-1965, Helsingin yliopiston valtio-opin dosentti 1965-1969, TV- ja radiokommentaattori 1965-, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden apulaisprofessori 1966-1969, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden metodologian vt. professori 1966-1969, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden metodologian professori 1969-1973, Tietopalvelu Borg ky:n perustaja ja vastuunalainen yhtiömies 1969-1994, Tampereen yliopiston valtio-opin professori 1973-1998, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani 1976-1977, 1990-1993, Tampereen yliopiston II vararehtori 1978-1980, Tampereen yliopiston I vararehtori 1993-1996, Tampereen yliopiston toimiva rehtori 1996".

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=910012=su=kaikki

Lue lisää

---