Olen pitänyt itseäni heterona n. parikymppiseksi asti. Sitten aivan yhtäkkiä tajusin olevani ihastunut toiseen naiseen (itsekin siis nainen). Tunteeni vain syvenivät syvenemistään ja tätä kesti reilut kaksi vuotta. En koskaan uskaltanut tehdä aloitetta, koska olin melko varma, ettei tämä nainen ollut lesbo/bi. Tunteeni kuivuivat sitten kasaan, kun en enää pitkään aikaan nähnyt häntä missään.
Nyt olen ehkä edellistäkin pahemmassa pulassa. Olen ihastunut naispuoliseen ystävääni ja tiedän, että hän on bi. Värähdän hänen kosketustaan enkä saa häntä mielestäni, vaikka haluaisin. En uskalla kertoa tunteistani, koska en missään nimessä ole valmis menettämään ystävääni. Jos hän ei tuntisikaan mitään ja sitten olisi jäljellä kiusallinen hiljaisuus.
Lisää päänvaivaa tuottaa epävarmuus omasta seksuaalisuudesta. Tiedän varmasti vain sen, että olen ihastunut ja ajatus suutelemisesta tai muusta lähekkäin olosta tuntuu hyvältä ja haluttavalta. Mutta en osaa ajatella miten suhtautuisin varsinaiseen seksiin. Osin sen takia, kun en oikein hahmota, mitä naiset keskenään tekevät. Ei ajatus missään nimessä ällötä, en vain tiedä mitä tehdä ja mitä siitä ajatella
Kertoisiko joku seksuaalisuudestaan jo varma oleva bi, että onko itselle aina ollut selvää oma bisseys ja jännittikö eka kerta naisen kanssa enemmän kuin eka kerta miehen kanssa? Tai jännittikö siinä sen tapaisia asioita, että osaako tai tykkääkö?
Nyt olen ehkä edellistäkin pahemmassa pulassa. Olen ihastunut naispuoliseen ystävääni ja tiedän, että hän on bi. Värähdän hänen kosketustaan enkä saa häntä mielestäni, vaikka haluaisin. En uskalla kertoa tunteistani, koska en missään nimessä ole valmis menettämään ystävääni. Jos hän ei tuntisikaan mitään ja sitten olisi jäljellä kiusallinen hiljaisuus.
Lisää päänvaivaa tuottaa epävarmuus omasta seksuaalisuudesta. Tiedän varmasti vain sen, että olen ihastunut ja ajatus suutelemisesta tai muusta lähekkäin olosta tuntuu hyvältä ja haluttavalta. Mutta en osaa ajatella miten suhtautuisin varsinaiseen seksiin. Osin sen takia, kun en oikein hahmota, mitä naiset keskenään tekevät. Ei ajatus missään nimessä ällötä, en vain tiedä mitä tehdä ja mitä siitä ajatella
Kertoisiko joku seksuaalisuudestaan jo varma oleva bi, että onko itselle aina ollut selvää oma bisseys ja jännittikö eka kerta naisen kanssa enemmän kuin eka kerta miehen kanssa? Tai jännittikö siinä sen tapaisia asioita, että osaako tai tykkääkö?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ymmärrän hyvin hämmennyksesi enkä voi sanoa, että olisin itsekään vielä yli kolmekymppisenä niin varma itsestäni, etteikö toiseen naiseen ihastuminen tai rakastuminen hätkähdyttäisi mielenrauhaani...
Sinulle kuitenkin haluaisin sanoa, että ole ihan rauhassa ja anna asioiden mennä omalla painollaan. Eiköhän tosirakkauden edessä kokeneinkin "rakastaja-raju" tunne samaa epävarmuutta ja jännitystä kuin ensikertalainenkin.
Naisen kanssa kaikki tuntuu olevan niin paljon herkempää, että sekin jo luo lisää jännitteitä. Kuvaat niin ihanasti sitä, kuinka ihastuksesi kosketus saa sinut värähtämään. Sitähän se parhaimmillaan on: kaikki aistit herkistyneinä hienovaraisille eleille, jotka hyväilevät sisintä syvemmin kuin mikään muu. Kyllä minä ainakin uskon, ettei sellainen voima jää kummankaan huomiotta ja siksi uskallan veikata, että ystäväsi jollakin tasolla jo tietää tunteistasi ;)
Rohkeutta sinulle!
Kyllä luonto aina tikanpuuhun ajaa!
Tarkoitan, että kun pääset suutelemaan tuota naistasi kaikki hoituu kuin itsestään ja aina paremmin kuin miesten kanssa. Miehet ajattelevat monesti vain omaa nautintoaan ja eiväthän he voi oikeasti tietää mitä nainen haluaa ja miltä siitä tuntuu. Se ei ole heidän vikansa. Naisen kanssa kaikki on niin äärimmäisen herkkää, syvällistä ja nautittavaa, jopa pelkkä katse :-)
Ymmärrän hyvin halusi koskettaa ja suudella tätä ihastustasi. Itse ottaisin asian reilusti puheeksi, tai pussaisin leikin varjolla odottaen rektiota. En itse haluaisi luokilla itseäni miksikään. Olen vain aina ihastunut/ rakastunut ihmiseen persoonaan, eikä sukupuolella ole ollut väliä. Koskaan mies ei voi rakastella sinua kuten toinen nainen. Yleensä mies lopettaa hommat lauettuaan, kun taas naisen kanssa voidaan jatkaa vaikka aamuun saakka laueten aina uudestaan ja uudestaan. Naisten kesken rakastelussa on niin paljon hellyyttä,koskettelua ja syvällisyyttä, etten itse ole saanut sitä ikinä miehen kanssa. En ole koskaan myös halunut niin palavasti miestä kuin naista olen.Naisen kanssa oleminen on jotenkin ylikiihoittavaa. Kukin tyylillään. Ota naisestasi kiinni ja suutele hellästi, tai sano kiusallasi tekeväsi niin. Uskon että vain pitää siitä. Onnea teille ja varsinkin sinulle!
Ootko kauan tuntenu ihastuksesi? Tapaatteko usein? Onko mahdollist järjestää tilanne miss ootte kahdestaa kynttilänvalossa punaviinin kera?
Toimii takuuvarmasti :-) Sillon puhutaan arimmatkin asiat ja kosketellaan toisia.
Tsemppiä!
Kiitos vastauksestasi. Tuntu, et ymmärsit hyvin millanen olo mulla on nyt. Varmaan mä päädyn tuohon omalla painolla menemiseen.
Toi on kyl varmaan totta, et jos on oikeesti tunteita toista kohtaan, ni se eka kerta jännittää vaikka ois kokenutkin. Ja just se intensiivisyys joka on varmaan aivan eri tasolla ku miehen kanssa.. Jännittävää ja kiehtovaa samaan aikaan.
Mä oon kanssa miettiny, et mahtaakohan tää ystävä tajuta jotain. Tavallaan se ois helpotus, mut tavallaan se pelottaa. Välillä ainakin tuntuu, että mun tunteet loistaa kilometrien päähän, ku hymyilen sellasta rakastuneen pehmeetä hymyä ja oon muutenki sellanen ku nyt on ihastuneena.. Vaan ei oo pokkaa kysyä suoraan.
Kiitos vastauksesta.
Tota mäkin oon miettiny, et kai se siit sit jotenkin sujuu ku suju se miehenkin kanssa ekallakin kerralla. Tai tietty opettelua se on alkuun, mut et jotain tulis luonnostaankin.
Mul ei kyllä riitä uskallus tarttua tätä naista olkapäistä ja suudella vaan. Jossain erittäin herkässä mielentilassa saattaisin sanoa siitä jotain, mut kauakaselta tuntuu sekin mahdollisuus. Tuntuu, ettei auta kuin odottaa, et tilanne jotenkin ratkeaa itsestään. :P
Ollaan tunnettu jotain kolme vuotta ja tavataan usein. En ehkä punaviini-illallista voi järjestää, mutta kahdenkeskisen hetken kyllä. Tuntuis aika suoralta vihjeeltä kutsua toinen illalliselle :P Mä oon vaan niin ujo, etten pysty sanoo suoraan tunteistani ku en yhtään tiedä mitä toinen ajattelee. Ja vielä ku ollaan ystäviä, ettei se vaan mee pilalle. Mut kiitos neuvoista silti :)
elin. Naisella ei ole, joten kaikki tapahtuu käsin tai imemällä huulilla. Haluatko sitä? Oletko siihen myös itse valmis?
mä oon mielestäni enemmän tyttöihin ku miehiin vaikka en oo naisen kanssa koskaan ollut/miehen kanssa olen (miehet ei kiinnosta enää - mielenkiinto ei vaan riita heidän ajatusmaailmaansa kohtaan sen syvemmin (oikeestaan en koskaan haaveillu poikaystävästä vaikka olinkin ihastunut tai seurustellut - tyttöystävästä olen alkanut haaveilemaan järjettömästi...).
silti joidenkin naisten läheisyys (kemiat) saa pään ihan pyörälle ja se on paljon (miesten kanssa ei oo ollu mitää vastaavaa).. ja sitä vaan on silmät sydämenmuotosina.
ja elämä ei ole pelkkää seksiä, ollenkaan - vaan sitä että kemiat kohtaa ja klikkaa;).
naisten kesken seksi vaatii ehkä enemmän, koska molemmien pitää haluta - koskettaa tai kosketella.. - miesten kanssa sen voi vaan tehdä (itse olen kyllä osannut sanoa ei) - ei tartte näyttää tunteita tai tulla tyydytetyksi.
Itselle on tullut olo, että miesten kanssa saa aina vääntää rautalangasta perusasiat mitä sosiaaliseen puoleen ja tunneälyyn tulee. Harrastuksetkin tuntuu olevan aina varsin kaukana toisistaan.
Tän ystävän kanssa ymmärretään toisiamme helposti ja suhtaudutaan samalla tavalla moniin asioihin. Tuntuu hyvältä, jos itselle on vaikka sattunu jotain ikävää ja tää ystävä näkee jo olkapäiden kireydestä et joku on vinossa, katsoo silmiin ja kysyy mikä on. Ja naiset tajuaa sellasia ihme tunnekuvioita, joita miehet ei ymmärrä eikä taida edes haluta ymmärtää.
Edellä oleva oli kärjistys ja miehissäkin löytyy hyviä ominaisuuksia. Pointti oli siinä, että mä ihastuin ensisijaisesti tän ystävän luonteeseen ja meidän väliseen yhteyteen. Harrastetaan samoja asioita ja toisen kanssa on helppo olla. Vasta tunnepuolen kytköksen jälkeen tuli fyysisyys ja et haluis enemmänkin. Ja kuten "n20vuotta" sanoi "elämä ei ole pelkkää seksiä, ollenkaan - vaan sitä että kemiat kohtaa ja klikkaa"
klikkaa? Ei mitään sanon minä? Kyllä sitä nainenkin vaatii kunnon panoja, mistä saa täyden tyydytyksen, olipa bi tai mikä tahansa muu tarvitseva.
Kiinnostaisi tietää olenko minä sinun ihastuksesi?
Annatko ihastuksesi nimen alkukirjaimen.
Jos se olen minä tunne on varmasti molemminpuolinen.
Here it goes again... ;) ei muuta kuin ketju pystyyn ja kaikki laittelemaan nimikirjaimia jonoon :) Aloita sinä!!
Hän ei ole täällä.
olen seurustellut miehen kanssa ja en koskaan saanut täyttä tyydytystä seksistä, joten se ei ole ollenkaan välttämätöntä että voisi olla suhteessa (seksi on asia joka tulee kuvioihin vasta myöhemmin (mistä sitä tietää onko ihastus kunnon pano, hei haloo????), ainakin omissa suhteissani - siinähän sitä yhdessä kasvaa ja kehittyy).
ja kyllähän nyt kemioiden täytyy kohdata;) - odottaa että koska toisen taas näkisi, kaipaa, haluaa...
joku mies voi olla mieheksi kiva/hyvä/pidettävä, mutta ei koskaan korvaa sitä mitä (unelma) nainen on.
Sul on ollut huono mies, jos et sitä tajua.
Ne akat ne akat.
onhan niitä miehiä kävelly jos jonkinlaista vastaan, mitäs tajuamistä siinä on. ja en mä sanonut että miehet ois jotenkin huonoja, en vaan ite sellasesta haaveile.
Sinä joka kyselit ketjun alottajan eli mun ihastuksen kohteen nimen alkukirjainta, niin se on S. Mut oliks ne nimikirjaimet A. B. sun vastaus vai jonkun muun? Tai siis et mun nimikirjaimet ei oo A.B. Tuntuis vähän turhan isolta sattumalta, et mä täällä tilittäisin tunteistani ja sit niitten kohde sattuis lukee sen ja vielä tajuais et kuka tilittää :)
uskoton pettäjäsika. Sitä ne miehet tekee ja ymmärrän, kun et sellasesta haaveile. Naiset on kuule justiinsa samaa maata.
Hei nimikirjaimia kysellyt, olivatko A. B. sinun nimikirjaimesi vai jonkun muun? Jäi todella kaivamaan ajatus siitä promillen mahdollisuudesta, että mun tunteiden kohde lukis tän viestiketjun, hoksais kenestä on kyse ja tuntis samoin.. Vaikka melkeen mahdotontahan se ois.. :P
Kevät tekee temppujaan, kun olo on entistä sekasempi tän ystävän lähellä. Tulee tehtyä viel joku froidilainen lipsahdus ja tartuttua vaan toista kädestä ennen ku muistaa, ettei asiat oo ihan niin..