Käsi VHF GPS:llä

Reiska .....

60

2888

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • oikeasti tarvitsee????

      Käsi-VHF:n kuuluvuusalue on niin lyhyt, ettei se sovellu ainoaksi hätäyhteysvälineeksi. Meripelastustilanteissa sillä on käyttöä ainoastaan lähietäisyyksillä esim. pelastuslautan ja meripelastusaluksen välisessä yhteyden pidossa.
      Ehkä ko laite sopiikin p.lautan varusteeksi, mikäli se toimii myös varaparistoilla.

      Jos tositilanteessa tarvitset paristokäyttöistä vara-gps:ää, eikö pelkkä käsi-gps ole virrankulutuksen ja hankintahinnan kannalta fiksumpi?
      Jos taas tarvitset käsi-vhf:n satamayhteyksiin ja muuhun lähietäisyyksien puheliikenteeseen, siinä ei minun mielestäni tarvita gps:ää.
      Käsi-vhf:n pitäisi olla vesitiivis ja sitä olisi voitava käyttää myös paristoilla (millä lataat akun?). En huomannut oliko valinnassasi nämä ominaisuudet.
      Varmaankin on luonnollista, että huvivenelektroniikka tuottaa markkinoille uutuuksia ja kevät houkuttelee uusien varusteiden ostoksiin...

      Uteliaisuuttani kysynkin mihin tarkoitukseen sinä etsit käsi-vhf:ää, jossa on gps?

      • Uppotukki ..-

        5W teho riittä hyvin horisonttiin asti niin kuin kiinteät 25W tehoilla.

        Eiköhän antennin sijainnilla ole se suurin vaikutus. Eli mitä korkeammalla piiska sijaitsee niin sen kauemmaksi horisonttia singaali ulottuu.


      • vaikuttaa
        Uppotukki ..- kirjoitti:

        5W teho riittä hyvin horisonttiin asti niin kuin kiinteät 25W tehoilla.

        Eiköhän antennin sijainnilla ole se suurin vaikutus. Eli mitä korkeammalla piiska sijaitsee niin sen kauemmaksi horisonttia singaali ulottuu.

        monta muutakin tekijää - mm. antennin tyyppi, asennustapa ja viritys.

        VHF:n aallonpituus on parin metrin luokkaa, joten hyvä puoliaaltodipoli on vajaan metrin mittainen. Käsikapuloiden antenneista en tiedä, mutta tuskin vahvistukseltaan samaa luokkaa kuin kiintoantenni.

        Hyvässä antenniasennuksessa antennille on tehty hyvä maastaso, joka vaikuttaa huomattavasti kuuluvuuteen erityisesti puoliaaltodipoleilla.

        Ja sitten on luonnollisesti antennin viritys. Huonosti säädetyn antennin kanssa kuuluvuus laskee olennaisesti, ja teho menee puhelimen lämmitykseen.


      • KäsiVHF

        Kuuluvuus on tietysti suhteellinen käsite, joka lähinnä riippuu antennien korkeuksista ja siitä että lähetysteho yltää vastapuolen antennille.

        Meripelastuksen vhf-kaverin (AriV) kanssa keskustelin jokunen vuotta sitten ja hän sanoi käsiVHF:llä saavan ainakin heihin yhteyden saaristomerellä, koska heidän antennit ovat korkella. Ellei sitten ole katveessa korkean saaren takana.

        Lähetysteholla 5w/25w ei vallan suurta merkitystä ole kuuluvuuteen.

        Kiinteällä ja käsiVHF:llä on puolensa, mutta kyllä käsiVHF:t pystyy parempaan kuin aluksen ja sen lautan väliseen liikenteeseen.

        GPS:n etu tuossa on DSC hätälähetyksen lähetys sijaintitietoineen ja todennäköisesti vain se. Saa siitä varmaan myös tarkan kellonajan. Kunnon gepsua tuo ei korvanne.


      • käsi-VHF:stä...
        KäsiVHF kirjoitti:

        Kuuluvuus on tietysti suhteellinen käsite, joka lähinnä riippuu antennien korkeuksista ja siitä että lähetysteho yltää vastapuolen antennille.

        Meripelastuksen vhf-kaverin (AriV) kanssa keskustelin jokunen vuotta sitten ja hän sanoi käsiVHF:llä saavan ainakin heihin yhteyden saaristomerellä, koska heidän antennit ovat korkella. Ellei sitten ole katveessa korkean saaren takana.

        Lähetysteholla 5w/25w ei vallan suurta merkitystä ole kuuluvuuteen.

        Kiinteällä ja käsiVHF:llä on puolensa, mutta kyllä käsiVHF:t pystyy parempaan kuin aluksen ja sen lautan väliseen liikenteeseen.

        GPS:n etu tuossa on DSC hätälähetyksen lähetys sijaintitietoineen ja todennäköisesti vain se. Saa siitä varmaan myös tarkan kellonajan. Kunnon gepsua tuo ei korvanne.

        Ulkomaan purjehduksilla on rutiinia ottaa "Port controliin" yhteyttä VHF:llä. Samoin otetaan yhteys maahantuloviranomaisiin. Itse huomasin, ettei tämä yleensä onnistunut käsikapulalla muuta kuin aivan lähietäisyyksillä = näköetäisyydellä. Sama havainto, kun yritin vastata Coast Guardin lentokoneiden kutsuihin. Siinä vaiheessa, kun lentokone ylilennon jälkeen kutsuu ("sailing vessel in position xxxx yyyy"), se on jo on varsin kaukana. Käsikapulalla kuulin viestit, mutta vastauksiani kuultiin heikosti. Kuuluvuus oli aina erinomainen kiinteällä VHF:llä, jossa antenni on maston topissa.
        Saman voitte itse testata kahden veneen välisessä liikenteessä!

        Tietenkin käsi-VHF on parempi kuin ei mitään VHF:ää. Hätäradioksi kiinteä DSC-VHF ja korkealla oleva antenni on monin verroin luotettavampi kuin pienitehoinen käsikapula ja sen pikkuantenni.
        Kannattaako VHF:ää hankkia ollenkaan, jos sen käyttöalue on ainaostaan näköyhteyden päässä Saaristomeren korkeista radiomastoista? Käsi-VHF voi antaa väärän mielikuvan turvallisuudesta.


      • kantomatka on enintään
        vaikuttaa kirjoitti:

        monta muutakin tekijää - mm. antennin tyyppi, asennustapa ja viritys.

        VHF:n aallonpituus on parin metrin luokkaa, joten hyvä puoliaaltodipoli on vajaan metrin mittainen. Käsikapuloiden antenneista en tiedä, mutta tuskin vahvistukseltaan samaa luokkaa kuin kiintoantenni.

        Hyvässä antenniasennuksessa antennille on tehty hyvä maastaso, joka vaikuttaa huomattavasti kuuluvuuteen erityisesti puoliaaltodipoleilla.

        Ja sitten on luonnollisesti antennin viritys. Huonosti säädetyn antennin kanssa kuuluvuus laskee olennaisesti, ja teho menee puhelimen lämmitykseen.

        3-5 mpk, käytännössä. Teoriassa se voi olla pitempi, jos antenni on korkeammalla.


        "yhteyden saanti meripelastuskeskukseen hätätilanteessa pelkällä käsipuhelimella on epävarmaa"
        (Viestintävirasto)

        Testatkaapa tietonne
        http://www.ficora.fi/attachments/suomiry/1156442760933/SRC_koe.pdf


      • riittääkin mainiosti
        kantomatka on enintään kirjoitti:

        3-5 mpk, käytännössä. Teoriassa se voi olla pitempi, jos antenni on korkeammalla.


        "yhteyden saanti meripelastuskeskukseen hätätilanteessa pelkällä käsipuhelimella on epävarmaa"
        (Viestintävirasto)

        Testatkaapa tietonne
        http://www.ficora.fi/attachments/suomiry/1156442760933/SRC_koe.pdf

        kaikkeen siihen, mihin VHF:lla nykypäivänä on ylipäätään käyttöä.


      • yhden sanan....
        riittääkin mainiosti kirjoitti:

        kaikkeen siihen, mihin VHF:lla nykypäivänä on ylipäätään käyttöä.

        ...Saaristomerellä!


      • Suomenlahdella
        yhden sanan.... kirjoitti:

        ...Saaristomerellä!

        sekä rannikoiden läheisyydessä. Jossain Hangon ja Gotlannin puolivälissä voisi tarvita järeämpää, mutta ei sieltä toisaalta varmuudella kanna kiinteäkään vhf, edes toppiantennilla.


      • 3-5 mpk vs. 20-25 mpk
        Suomenlahdella kirjoitti:

        sekä rannikoiden läheisyydessä. Jossain Hangon ja Gotlannin puolivälissä voisi tarvita järeämpää, mutta ei sieltä toisaalta varmuudella kanna kiinteäkään vhf, edes toppiantennilla.

        On todennäköisempää että "jossain Hangon ja Gotlannin puolivälissä" joku alus on 20-25 mpk kantomatkan päässä kuin käsikapulan 3-5 mpk kantomatkan päässä.

        Tässä on selkeä engl.kielinen katsaus vhf:än käyttöön:
        http://www.boatus.com/boattech/vhf.htm

        Suomeksi tietoa löytyy ficoran sivuilta.


      • kyllä muttei varmaa!
        3-5 mpk vs. 20-25 mpk kirjoitti:

        On todennäköisempää että "jossain Hangon ja Gotlannin puolivälissä" joku alus on 20-25 mpk kantomatkan päässä kuin käsikapulan 3-5 mpk kantomatkan päässä.

        Tässä on selkeä engl.kielinen katsaus vhf:än käyttöön:
        http://www.boatus.com/boattech/vhf.htm

        Suomeksi tietoa löytyy ficoran sivuilta.

        Epävarmuus tässä ja tulon toisessa tekijässä hätätilan epätodennäköisyys => turha peli.


    • kitinästä huolimatta

      Kaikesta valituksesta huolimatta tuohan on tosiaan mitä erinomaisin paketti. Ei ollut edes mahdottoman hintainen.

      Mihinkö tarvitsee?

      Samassa kapulassa mulla on vara-gps, veneen muista laitteista täysin riippumaton vara-vhf dsc hätäkutsulla ja vielä vesitiivis käsiluuri niitä tilanteita varten, kun olisi hankalaa mennä sisälle puhumaan. Laite on vieläpä vesitiivis ja kelluu.

      Jos ajattelee vaihtoehtona ostavansa ylimääräisen gepsin, virittävänsä jonkun vara-antennin vhf:ään ja hankkivansa siihen toisen käyttöaseman ulkotiloihin, niin aikasten paljon kalliimmaksi tulee ja lopputulos ei silti ole "vikasietoinen".

      Eli hyvinvarusteltuun avomeriveneeseen erinomainen vaihtoehto varalaitteeksi.

      Varmaankin erinomainen vaihtoehto myös ainoaksi laitteeksi esim. melojalle tai johonkin pieneen avoveneeseen.

      • varten.....

        "Varmaankin erinomainen vaihtoehto myös ainoaksi laitteeksi esim. melojalle tai johonkin pieneen avoveneeseen".
        Ainoaksi laitteeksi käypä vaihtoehto on matkapuhelin! Silläkin pärjää rannikoilla ja Saaristomerellä.

        Eikö muuten vhf:n vara-antenni ole aivan normaali varuste avomeriveneessä? Vara-antennilla 25 W lähetysteholla kantomatka on pitempi kuin käsikapulalla. Siitäkin on turha "kitistä".


      • kännykkä gpsllä
        varten..... kirjoitti:

        "Varmaankin erinomainen vaihtoehto myös ainoaksi laitteeksi esim. melojalle tai johonkin pieneen avoveneeseen".
        Ainoaksi laitteeksi käypä vaihtoehto on matkapuhelin! Silläkin pärjää rannikoilla ja Saaristomerellä.

        Eikö muuten vhf:n vara-antenni ole aivan normaali varuste avomeriveneessä? Vara-antennilla 25 W lähetysteholla kantomatka on pitempi kuin käsikapulalla. Siitäkin on turha "kitistä".

        Mainitsisitko jonkun vesitiiviin, kelluvan ja gps:llä varustetun kännykän?

        Ihme jätkä. VHF ei kelpaa kuin kiinteänä, jotta kantama riittää ja sitten ainoaksi laitteeksi kännykkä? Logiikka hoi.

        Tietysti vara-antenni on normaali varuste. VaraVHF:kin on melko normaalia. Käsivhf kuuluu suomen rannikolla kirkkaasti, kun toisessa päässä on rannikkoradioasema. Keksitkö mitä etua käsikapulasta on vara-antenniin verrattuna? Voit miettiä sitä ruuvatessasi sitä vara-antennia kiinni hajonneeseen vhf-puhelimeen sillä aikaa kun minä soitan meripelastukseen käsikapulalla.


      • puhelimeen

        toisen antennin?

        Jos saa, niin asentaa kiinteän antennin maston nokkaan, niin kuuluvuus lienee likimain kiinteän puhelimen luokkaa. Tämä siksi, että antenni se on tuon puhelimen heikoin lenkki on, ei teho.


      • haluat toisen antennin
        puhelimeen kirjoitti:

        toisen antennin?

        Jos saa, niin asentaa kiinteän antennin maston nokkaan, niin kuuluvuus lienee likimain kiinteän puhelimen luokkaa. Tämä siksi, että antenni se on tuon puhelimen heikoin lenkki on, ei teho.

        Miksi haluat yrittää tehdä käsikapulasta kiinteän? Mikä järki?

        Käsikapula on käsikapula ja kiinteä kiinteä. Ei ole mitään järkeä yhdistää molempien huonoja puolia kytkemällä käsikapula kiinteään antenniin. Sen sijaan on hyvinkin paljon järkeä pitää kiinteä vhf mastoantennilla päälaitteena ja käsikapula sellaisenaan varalaitteena ja lähiyhteyksiin.


      • muovipussissa...
        kännykkä gpsllä kirjoitti:

        Mainitsisitko jonkun vesitiiviin, kelluvan ja gps:llä varustetun kännykän?

        Ihme jätkä. VHF ei kelpaa kuin kiinteänä, jotta kantama riittää ja sitten ainoaksi laitteeksi kännykkä? Logiikka hoi.

        Tietysti vara-antenni on normaali varuste. VaraVHF:kin on melko normaalia. Käsivhf kuuluu suomen rannikolla kirkkaasti, kun toisessa päässä on rannikkoradioasema. Keksitkö mitä etua käsikapulasta on vara-antenniin verrattuna? Voit miettiä sitä ruuvatessasi sitä vara-antennia kiinni hajonneeseen vhf-puhelimeen sillä aikaa kun minä soitan meripelastukseen käsikapulalla.

        Tiedäthän ne sulkijalla varustetut pakastepussit. Vesitiivis pussi kännykälle on käsi-vhf:ää halvempi ratkaisu rantojen kanootti- tai avoveneretkille. Siitä oli kysymys!
        Rantojen lähellä edes gps ei ole välttämätön.

        Nuo juttusi vara-antennin ruuvaamisista osoittavat, ettet ole varustanut omaa paattiasi kunnollisella vara-antennilla. Ei olisi haitaksi, vaikka asentaisit kiinteän vara-antennin antennikaapelin valmiiksi.

        "Voit miettiä sitä ruuvatessasi sitä vara-antennia kiinni hajonneeseen vhf-puhelimeen sillä aikaa kun minä soitan meripelastukseen käsikapulalla."
        Sattuukohan sellaisia havereita useinkin, joissa käsi-vhf:llä voisit "soittaa meripelastukseen"? Ilmeisesti pysyttelet 3-5 mpk päässä meripelastusasemista. Siihen käsi-vhf voikin olla riittävä ratkaisu.
        Ilmeisesti seilaamme aivan erilaisilla merialueilla ja siksi kokemuksemme ja mielipiteemme eroavat toisistaan niin kovasti.


      • tyhjenee nopeasti!
        puhelimeen kirjoitti:

        toisen antennin?

        Jos saa, niin asentaa kiinteän antennin maston nokkaan, niin kuuluvuus lienee likimain kiinteän puhelimen luokkaa. Tämä siksi, että antenni se on tuon puhelimen heikoin lenkki on, ei teho.

        Kannattaa huomata käsikapulan akun kapasiteetti. Alkup. viestin Horizon-vhf:ssä litium-akun kapasiteetti on 1,15 Ah. Täydellä 6 W lähetysteholla virrankulutus on 1,6 A. Vastaanotossa kulutus on 0.33 A. Näistä luvuista jokainen voi itse päätellä kauanko käsi-vhf:ää voi käyttää yhdellä latauksella.
        Tuntuisi todella huonolta ajatukselta asentaa kiinteä antenni tuollaista laitetta varten, joka ei kuitenkaan pysty korvaamaan kiinteää 25W vhf:ää.
        Edellisen kirjoittajan viestiin lisäisin, että käsi-vhf:n toinen erittäin heikko lenkki on virtalähde. Laitehan on valmistajankin mukaan tarkoitettu käytettäväksi jollassa tai veneen kiinteän vhf:n apulaitteena.

        Horizonin käyttöohjeen mukaan litium-akun sijaan voi vaihtoehtoisesti käyttää alkaaliparistoja, mutta niiden kapasiteetti ei riitä täyteen lähetystehoon.


      • ajattelin pientä
        haluat toisen antennin kirjoitti:

        Miksi haluat yrittää tehdä käsikapulasta kiinteän? Mikä järki?

        Käsikapula on käsikapula ja kiinteä kiinteä. Ei ole mitään järkeä yhdistää molempien huonoja puolia kytkemällä käsikapula kiinteään antenniin. Sen sijaan on hyvinkin paljon järkeä pitää kiinteä vhf mastoantennilla päälaitteena ja käsikapula sellaisenaan varalaitteena ja lähiyhteyksiin.

        venettä tai avovenettä, johon on vaikea tehdä kiinteitä asennuksia. Tuollaiseen tuollainen ketjun alussa mainittu käsikapula voisi olla hyvä puhelin, jos siihen saa maston päähän tai jotenkin veneen laitaan/valomastoon kelvollisen antennin. Tällöin kuuluvuus on kiinteän luokkaa.

        Mainittu puhelin GPS- ja DSC-ominaisuuksineen on kuitenkin erinomainen turvavaruste. Akun kulutus ei ole ongelma, jos sitä ei pidä koko ajan päällä.


    • itse pähkäillyt

      VHF-valintaa, nimittäin. Ja seurannut, miten monessa keskustelussa väännetään kiinteän ja käsikapulan välillä. Olis kiva tietää, jos joku osais antaa perusteltuja todennäköisyyksiä sille, että Itämerellä liikkuva vene tosiaan tarvitsee pidempää kantamaa kuin kannettavan laitteen antama?

      • selvästä asiasta

        - käsi-VHF:n kantomatka on 3-5 mpk, kiinteän VHF:n 15-25 mpk
        - käsi-VHF:n akkukapasiteetti riittää alle tunnin lähetysaikaan (Horizonin handheld VHF:n akkukapasiteetti on 1150 mAh, 6W lähetysteho vie 1.6 A)
        - käsi-VHF on tarkoitettu vain lähietäisyyksille tai kiinteän VHF:n varalaitteeksi.

        Et kai tosissasi usko, että "käsikapula" on riittävä yhteysväline hätätilanteisiin Itämerellä?
        Jos oikeasti liikut Itämerellä, suorita vhf-tutkinto ja hanki kiinteä vhf.
        Hintaerokaan ei ole ratkaisevan suuri: esim. Horizonin kiinteän vhf:n hinta näytti olevan 129 euroa, kun Horizonin käsikapula oli 75 euroa. Kiinteään laitteeseen tulee lisäkustannuksena antennin tarvikkeiden hinta. Hanki käsikapula vasta "kakkoslaitteeksi", jos katsot sellaisen tarpeelliseksi.

        Laskepa ensi kesänä Itämerta ylittäessäsi miten monta alusta näet viittä mailia lähempänä eli käsi-vhf:n kantaman alueella.


      • pähkäilen edelleen
        selvästä asiasta kirjoitti:

        - käsi-VHF:n kantomatka on 3-5 mpk, kiinteän VHF:n 15-25 mpk
        - käsi-VHF:n akkukapasiteetti riittää alle tunnin lähetysaikaan (Horizonin handheld VHF:n akkukapasiteetti on 1150 mAh, 6W lähetysteho vie 1.6 A)
        - käsi-VHF on tarkoitettu vain lähietäisyyksille tai kiinteän VHF:n varalaitteeksi.

        Et kai tosissasi usko, että "käsikapula" on riittävä yhteysväline hätätilanteisiin Itämerellä?
        Jos oikeasti liikut Itämerellä, suorita vhf-tutkinto ja hanki kiinteä vhf.
        Hintaerokaan ei ole ratkaisevan suuri: esim. Horizonin kiinteän vhf:n hinta näytti olevan 129 euroa, kun Horizonin käsikapula oli 75 euroa. Kiinteään laitteeseen tulee lisäkustannuksena antennin tarvikkeiden hinta. Hanki käsikapula vasta "kakkoslaitteeksi", jos katsot sellaisen tarpeelliseksi.

        Laskepa ensi kesänä Itämerta ylittäessäsi miten monta alusta näet viittä mailia lähempänä eli käsi-vhf:n kantaman alueella.

        Kiinteä:
        -tarvitsee sähköä veneen järjestelmästä
        -antenniasennus => yksi vikakohde lisää mastossa
        -entä jos masto katkeaa?
        -tarvitaanko todella? Miten todennäköistä on joutua pulaan Itämerellä sekä käsi-vhf:n että kännykkäverkon ulottumattomissa?

        Miksi siellä itämeren keskellä tarttis ketään tavoittaa? Mulla on aikaisemmista veneistä se kokemus, että ne lähietäisyydet on ainoat tilanteet, joissa vehviksellä yleensäkään on mitään käyttöä. Siksi puntaroin, että joko en nykyiseen veneeseen ota vhf-laitetta ollenkaan tai sitten pelkän käsikapulan. Senkin takia, että kiinteälle ainoa fiksu sijoituspaikka olisi karttapöydän luona, mutta eihän siellä kukaan oleile liikkeelläollessa.

        Mihin hätätilanteeseen Itämeren keskiosissa joutuisi?
        -tulipalo => kiinteän laitteen arvo 0
        -törmäys johonkin ja nopea veneenjättö => kiinteän laitteen arvo 0 (ainakin jos sähköt meni samoin tein)
        -myrskyvaurio => kiinteästä laitteesta _ehkä_ hyötyä, jos on vielä antenni pystyssä ja sähköä löytyy.

        Raha ei tässä paljoa paina, hintaerot ei ole kovin isot. Mutta en tykkää asennella tarpeetonta sälää.


      • yksinkertaista
        pähkäilen edelleen kirjoitti:

        Kiinteä:
        -tarvitsee sähköä veneen järjestelmästä
        -antenniasennus => yksi vikakohde lisää mastossa
        -entä jos masto katkeaa?
        -tarvitaanko todella? Miten todennäköistä on joutua pulaan Itämerellä sekä käsi-vhf:n että kännykkäverkon ulottumattomissa?

        Miksi siellä itämeren keskellä tarttis ketään tavoittaa? Mulla on aikaisemmista veneistä se kokemus, että ne lähietäisyydet on ainoat tilanteet, joissa vehviksellä yleensäkään on mitään käyttöä. Siksi puntaroin, että joko en nykyiseen veneeseen ota vhf-laitetta ollenkaan tai sitten pelkän käsikapulan. Senkin takia, että kiinteälle ainoa fiksu sijoituspaikka olisi karttapöydän luona, mutta eihän siellä kukaan oleile liikkeelläollessa.

        Mihin hätätilanteeseen Itämeren keskiosissa joutuisi?
        -tulipalo => kiinteän laitteen arvo 0
        -törmäys johonkin ja nopea veneenjättö => kiinteän laitteen arvo 0 (ainakin jos sähköt meni samoin tein)
        -myrskyvaurio => kiinteästä laitteesta _ehkä_ hyötyä, jos on vielä antenni pystyssä ja sähköä löytyy.

        Raha ei tässä paljoa paina, hintaerot ei ole kovin isot. Mutta en tykkää asennella tarpeetonta sälää.

        Todennäköisyyksien laskeskelu tällaisessa kohtaa on erittäin huono lähestymistapa. Ennen kaikkea sen vuoksi, että ihmisen mielikuvitus on niin kohtuuttoman rajallinen miettiessään erilaisia skenaarioita. Hätätapaukset tulevat useimmiten yllättävällä tavalla, muutenhan niitä ei tulisikaan. Ja lähes aina ne ovat typerimpiä hölmöilyjä lukuun ottamatta monimutkaisten tapahtumaketjujen seurauksia. Siksi kiinteä VHF peruslaitteena on edelleen perusteltu ja käsikapula sille hyvä jatke varalla.

        Ja laitetaanpa vielä antamaasi luetteloon tapahtumista pari hyvin varteen otettavaa mahdollisuutta, joissa sitä kantamaa tarvitaan: mies yli laidan ja sairaskohtaus/tapaturma.


      • pohdittavaa

        Eihän tuossa ole mitään pohdittavaa. Kiinteä laite DSC:llä on ehdottomasti se ykköslaite. Nimenomaan tuon DSC:n takia. "Tavallisella" käsikapulalla sijaintitieto ei lähde hätähälytyksen mukana. Käsikapulan voi hankkia siihen lisäksi varalle ja ulkokäyttöön. Ovat kuitenkin sen verta halpoja noi puhelimet, ettei sen nyt siitä pitäisi jäädä kiinni. Jos antennin asennus mastoon ei miellytä, voi sen myös laittaa esim. peräkaiteeseen erillisen tolpan päähän. Jos nyt kertakaikkiaan haluaa välttää kaiken vaivan ja minimoida rahanmenon, niin onhan se pelkkä käsikapula parempi kuin ei mitään, mutta ei sitä millään ilveellä saa kiinteän laitteen veroiseksi ratkaisuksi.


      • jauhaa paskaa
        yksinkertaista kirjoitti:

        Todennäköisyyksien laskeskelu tällaisessa kohtaa on erittäin huono lähestymistapa. Ennen kaikkea sen vuoksi, että ihmisen mielikuvitus on niin kohtuuttoman rajallinen miettiessään erilaisia skenaarioita. Hätätapaukset tulevat useimmiten yllättävällä tavalla, muutenhan niitä ei tulisikaan. Ja lähes aina ne ovat typerimpiä hölmöilyjä lukuun ottamatta monimutkaisten tapahtumaketjujen seurauksia. Siksi kiinteä VHF peruslaitteena on edelleen perusteltu ja käsikapula sille hyvä jatke varalla.

        Ja laitetaanpa vielä antamaasi luetteloon tapahtumista pari hyvin varteen otettavaa mahdollisuutta, joissa sitä kantamaa tarvitaan: mies yli laidan ja sairaskohtaus/tapaturma.

        Todennäköisyyksien arviointi on aina riskienhallinnan perusjuttu. Riskien painoarvo määritellään todennäköisyyden ja vaikutuksen pohjalta; hyvin epätodennäköiseen riskiin on turha varautua, vaikka seuraukset olisivat fataalejakin. Muutenhan me kaikki kuljettaisiin kypärät päässä...

        Esimerkkisi:
        -mies yli laidan: jos sitä ei sieltä ilman avunhuutelua saa, niin ei se apu ehdi ajoissa paikalle kuitenkaan ainakaan kauempana rannikolta
        -sairaskohtaus/tapaturma: sama juttu. sitäpaitsi tämmöiset on arkielämän riskejä maissakin eikä apu ehdi läheskään aina ajoissa. Pyyhitään yli merkityksettömänä.

        Ja kuten joku sanoi, kiinteälläkin VHF:lla yhteyden saaminen on yhä todennäköisyyspeliä, ei varmaa. Jos varmuutta hakee, pitäisi siirtyä järeämpään kalustoon, kuten SSB-radio tai satelliittiviestimet.


      • viime syksynä Itämerellä
        yksinkertaista kirjoitti:

        Todennäköisyyksien laskeskelu tällaisessa kohtaa on erittäin huono lähestymistapa. Ennen kaikkea sen vuoksi, että ihmisen mielikuvitus on niin kohtuuttoman rajallinen miettiessään erilaisia skenaarioita. Hätätapaukset tulevat useimmiten yllättävällä tavalla, muutenhan niitä ei tulisikaan. Ja lähes aina ne ovat typerimpiä hölmöilyjä lukuun ottamatta monimutkaisten tapahtumaketjujen seurauksia. Siksi kiinteä VHF peruslaitteena on edelleen perusteltu ja käsikapula sille hyvä jatke varalla.

        Ja laitetaanpa vielä antamaasi luetteloon tapahtumista pari hyvin varteen otettavaa mahdollisuutta, joissa sitä kantamaa tarvitaan: mies yli laidan ja sairaskohtaus/tapaturma.

        Surullinen tapahtuma, jossa suomalaispurjehtija menehtyi vaikka vhf-yhteys toimi ja helikopteri löysi mereen huuhtoutuneen uhrin. Keskustelua käytiin purjehdusfoorumin puolella.

        Esimerkkejä kyllä löytyy, vaikkapa Estonia. Kiinteä vhf-meriradio on normaali turvallisuusvaruste. Sen kyseenalaistaminen vaikuttaa tietämättömyydeltä. Käsikapula on vain lisävaruste niinkuin totesit. Se toimii lähitilanteissa.

        Hyvä muistaa mikä on ollut yleisin syy veneiden menetyksiin avomerellä. Se ei suinkaan ole mastovaurio (joka hoidetaan hätärikillä tai koneajolla) eikä tulipalo, vaan peräsinvaurio! Ohjailukyvyn täydellinen menetys voi olla todellinen ongelma Itämerelläkin.


      • vakavaan aiheeseen
        pähkäilen edelleen kirjoitti:

        Kiinteä:
        -tarvitsee sähköä veneen järjestelmästä
        -antenniasennus => yksi vikakohde lisää mastossa
        -entä jos masto katkeaa?
        -tarvitaanko todella? Miten todennäköistä on joutua pulaan Itämerellä sekä käsi-vhf:n että kännykkäverkon ulottumattomissa?

        Miksi siellä itämeren keskellä tarttis ketään tavoittaa? Mulla on aikaisemmista veneistä se kokemus, että ne lähietäisyydet on ainoat tilanteet, joissa vehviksellä yleensäkään on mitään käyttöä. Siksi puntaroin, että joko en nykyiseen veneeseen ota vhf-laitetta ollenkaan tai sitten pelkän käsikapulan. Senkin takia, että kiinteälle ainoa fiksu sijoituspaikka olisi karttapöydän luona, mutta eihän siellä kukaan oleile liikkeelläollessa.

        Mihin hätätilanteeseen Itämeren keskiosissa joutuisi?
        -tulipalo => kiinteän laitteen arvo 0
        -törmäys johonkin ja nopea veneenjättö => kiinteän laitteen arvo 0 (ainakin jos sähköt meni samoin tein)
        -myrskyvaurio => kiinteästä laitteesta _ehkä_ hyötyä, jos on vielä antenni pystyssä ja sähköä löytyy.

        Raha ei tässä paljoa paina, hintaerot ei ole kovin isot. Mutta en tykkää asennella tarpeetonta sälää.

        http://www.youtube.com/watch?v=rg0fmaCSDPg


      • viitsi jauhaa....
        jauhaa paskaa kirjoitti:

        Todennäköisyyksien arviointi on aina riskienhallinnan perusjuttu. Riskien painoarvo määritellään todennäköisyyden ja vaikutuksen pohjalta; hyvin epätodennäköiseen riskiin on turha varautua, vaikka seuraukset olisivat fataalejakin. Muutenhan me kaikki kuljettaisiin kypärät päässä...

        Esimerkkisi:
        -mies yli laidan: jos sitä ei sieltä ilman avunhuutelua saa, niin ei se apu ehdi ajoissa paikalle kuitenkaan ainakaan kauempana rannikolta
        -sairaskohtaus/tapaturma: sama juttu. sitäpaitsi tämmöiset on arkielämän riskejä maissakin eikä apu ehdi läheskään aina ajoissa. Pyyhitään yli merkityksettömänä.

        Ja kuten joku sanoi, kiinteälläkin VHF:lla yhteyden saaminen on yhä todennäköisyyspeliä, ei varmaa. Jos varmuutta hakee, pitäisi siirtyä järeämpään kalustoon, kuten SSB-radio tai satelliittiviestimet.

        kun et tunnu tietävän...
        vai unohditko tahallasi EPIRBin?

        VHF- ja MF/HF-radiot ovat yhteydenpitovälineitä alusten väliseen ja alusten ja rannikkoasemien väliseen liikenteeseen ja kuuluvat GMDSS-hätäjärjestelmään. DSC-laitteella hätäliikenne käynnistyy nappia painamalla.
        Satelliittipuhelin vastaa matkapuhelinta: soitat tiettyyn numeroon, mutta et voi lähettää kaikille asemille tarkoitettua hätäviestiä.

        Aivan suotta väheksyt meriradion merkitystä sekä MOB- että sairaustapauksissa. Jälkimmäisissä on useimmiten kysymys toimintaohjeiden välittämisestä.
        MOB-tapauksissa hengissä säilymisen mahdollisuudet riippuvat paitsi avun saannin nopeudesta myös uhrin varusteista. Pelastuspuku parantaa mahdollisuuksia.


      • vain siksi, ettei
        pohdittavaa kirjoitti:

        Eihän tuossa ole mitään pohdittavaa. Kiinteä laite DSC:llä on ehdottomasti se ykköslaite. Nimenomaan tuon DSC:n takia. "Tavallisella" käsikapulalla sijaintitieto ei lähde hätähälytyksen mukana. Käsikapulan voi hankkia siihen lisäksi varalle ja ulkokäyttöön. Ovat kuitenkin sen verta halpoja noi puhelimet, ettei sen nyt siitä pitäisi jäädä kiinni. Jos antennin asennus mastoon ei miellytä, voi sen myös laittaa esim. peräkaiteeseen erillisen tolpan päähän. Jos nyt kertakaikkiaan haluaa välttää kaiken vaivan ja minimoida rahanmenon, niin onhan se pelkkä käsikapula parempi kuin ei mitään, mutta ei sitä millään ilveellä saa kiinteän laitteen veroiseksi ratkaisuksi.

        kenellekään jäisi väärää illuusiota käsi-vhf:stä.

        Varmin hätäviestiväline isoille vesille on EPIRB. Se ei vaadi antennia eikä kaapeleita.


      • tai sivuutin
        viitsi jauhaa.... kirjoitti:

        kun et tunnu tietävän...
        vai unohditko tahallasi EPIRBin?

        VHF- ja MF/HF-radiot ovat yhteydenpitovälineitä alusten väliseen ja alusten ja rannikkoasemien väliseen liikenteeseen ja kuuluvat GMDSS-hätäjärjestelmään. DSC-laitteella hätäliikenne käynnistyy nappia painamalla.
        Satelliittipuhelin vastaa matkapuhelinta: soitat tiettyyn numeroon, mutta et voi lähettää kaikille asemille tarkoitettua hätäviestiä.

        Aivan suotta väheksyt meriradion merkitystä sekä MOB- että sairaustapauksissa. Jälkimmäisissä on useimmiten kysymys toimintaohjeiden välittämisestä.
        MOB-tapauksissa hengissä säilymisen mahdollisuudet riippuvat paitsi avun saannin nopeudesta myös uhrin varusteista. Pelastuspuku parantaa mahdollisuuksia.

        Epirbin; en sitä edes tullut ajatelleeksi, mutta hätähälyttimenä se on hyvä. Tosin muistelen, että Estoniassa se ei toiminut. Epirbin puutteena on, että se puhtaasti hätätilanteen laite, ei viestintäväline. DSC-hätäkutsulla on sama ongelma. En pidä niistä, koska niitä ei käyttäjä etukäteen testata, pitää vain luottaa siihen, että kyllä se tarvittaessa toimii ja tositilanteessa sitten siihen, että se toimi ja viesti lähti johonkin ja kuultiin jossakin.

        Miksi tuo tiettyyn numeroon soittaminen olisi ongelma? Täällä keskusteltiin äskettäin tapauksesta atlantilla. Kaukana US Coast Guardin toimintasäteen ulkopuolella oleva veneilijäpari käytti nimenomaan satelliittipuhelinta ja viranomaiset sitten ohjasivat laivan apuun. Laivakin oli ollut niin kaukana, ettei vhf olisi välttämättä yltänyt.
        Pärnun lahdella muutama vuosi sitten rysäänajanut suomalaisveneen porukka on toinen tapaus: soittivat Turun(!) meripelastuskeskukseen kännykällä ja saivat avun. Ja vielä kolmantena ne Välimerellä seikkailleet finskit viime vuonna. Kovasti tälläkin palstalla pilkattiin, mutta tärkein pointti on, että avunhankinta onnistui!

        Naurettavaa ajatellakaan, että huviveneilijä kuluttaisi rahaa pelastuspukuun tai viitsisi semmoiseen vääntäytyä joka päivä.


      • riski...
        jauhaa paskaa kirjoitti:

        Todennäköisyyksien arviointi on aina riskienhallinnan perusjuttu. Riskien painoarvo määritellään todennäköisyyden ja vaikutuksen pohjalta; hyvin epätodennäköiseen riskiin on turha varautua, vaikka seuraukset olisivat fataalejakin. Muutenhan me kaikki kuljettaisiin kypärät päässä...

        Esimerkkisi:
        -mies yli laidan: jos sitä ei sieltä ilman avunhuutelua saa, niin ei se apu ehdi ajoissa paikalle kuitenkaan ainakaan kauempana rannikolta
        -sairaskohtaus/tapaturma: sama juttu. sitäpaitsi tämmöiset on arkielämän riskejä maissakin eikä apu ehdi läheskään aina ajoissa. Pyyhitään yli merkityksettömänä.

        Ja kuten joku sanoi, kiinteälläkin VHF:lla yhteyden saaminen on yhä todennäköisyyspeliä, ei varmaa. Jos varmuutta hakee, pitäisi siirtyä järeämpään kalustoon, kuten SSB-radio tai satelliittiviestimet.

        Tottakai riskien todennäköisyyksillä on merkitystä, sillähän vakuutusyhtiötkin elävät. Kyse olikin siitä, että et voi laskea todennäköisyyttä tapahtumalle, jota et tunne, siksi lähestymistapa ei toimi.

        Käsittämätöntä väärin arviointia on väittää, ettei apua kannata pyytää yli 5 mpk olevista kohteista MOB- ja sairastapauksissa. Helikopterin tuloon se laitteet erottava 20 mpk vaikuttaa vain pari minuuttia ja kantomatkan sisällä oleva pinta-ala kasvaa 25-kertaiseksi. Lähimmän laivan siihen plänttiin osuminen tulee paljon mahdollisemmaksi, jopa erittäin todennäköiseksi Itämerellä.

        Toisaalla viitattiin kuolemantapaukseen viime syksynä. Oli hyvin pienestä kiinni, että tapaus päättyi surullisesti. Oli ehkä enemmän kiinni pelastajien toimintatavoista, sillä uhrihan saatiin elossa merestä helikopteriin saakka. Pelkän käsikapulan varassa kuolema taas olisi ollut varma. Oliko nyt taas niin, että toinen samanlainen tapaus on niin epätodennäköinen, ettei siihen kannata varautua, eihän se pommikaan kuulemma usein kahta kertaa putoa samaan paikkaan.


    • kuukkelilla

      Haku toi 5530 osumaa. Ensimmäisen parinkymmenen sivun osalle ei sattunut yhtään eurooppalaista kauppiasta. Muutamia mielenkiintoisen näköisiä linkkejä seuraamalla löytyi amerikkalainen keskustelupalsta, josta seuraava lainaus ydinkohdasta:

      "I have just spoken to STANDARD HORIZON about the HX850 handheld DSC. A seemingly well informed person told me that they did not expect this set to be coming to the UK / EU for at least 12 months. This is because no type approval documentation has yet been drawn up by the EU for handheld DSC, so no manufacturer can test against it."

      Eipä siis ihme, ettei niitä odotettuja osumia löytynyt. Ja tuo lainauskin on hyvin tuore, vain pari viikkoa sitten aloitetusta säikeestä. Jos nyt joku oleellisimmasta haluaa suomennoksen, siinä sanotaan, että laitetta ei ole tyyppihyväksytty EU:ssa. Syynä se, että täällä ei ole vielä normeja määritelty VHF/DSC-käsikapuloille. Muutoin kätevän näköinen laite, eikä hintakaan jenkeissä kuin 250 taalaa.

      • kiinteän DSC-VHF:n hinta

        Standard Horizonin kiinteä VHF on siis selvästi halvempi, 129 euroa (marine-super-storessa).


      • ollakin
        kiinteän DSC-VHF:n hinta kirjoitti:

        Standard Horizonin kiinteä VHF on siis selvästi halvempi, 129 euroa (marine-super-storessa).

        Tuo käsikapula on vesitiivis, pakattu pienempään ja sisältää GPS:n ja DSC:n. Kaikki hyviä sitä kalliimpaan hintaan.


      • ja sillä lähetät
        ollakin kirjoitti:

        Tuo käsikapula on vesitiivis, pakattu pienempään ja sisältää GPS:n ja DSC:n. Kaikki hyviä sitä kalliimpaan hintaan.

        noin puoli tuntia hätäviestiä ennenkuin akku on tyhjentynyt. Hyvää tuuria jos sinä aikana joku alus sattuu olemaan alle 5 nm päässä ja sillä sattuu olemaan vhf päällä - kaikki huvialukset eivät viitsi pitää vhf:ää kuuntelulla eikä tietenkään ne, joilla on pelkkä käsikapula.

        Kannattaa tosiaan tarkasti harkita mihin rahansa panee, kun samalla hinnalla saisi 2kpl 25W:n tehoisia DSC-VHF-puhelimia. Jälkimmäiset sentää ovat EU:ssa hyväksyttyjä toisin kuin se kyseinen käsikapulamalli.


      • tuolla ostelijalla
        ja sillä lähetät kirjoitti:

        noin puoli tuntia hätäviestiä ennenkuin akku on tyhjentynyt. Hyvää tuuria jos sinä aikana joku alus sattuu olemaan alle 5 nm päässä ja sillä sattuu olemaan vhf päällä - kaikki huvialukset eivät viitsi pitää vhf:ää kuuntelulla eikä tietenkään ne, joilla on pelkkä käsikapula.

        Kannattaa tosiaan tarkasti harkita mihin rahansa panee, kun samalla hinnalla saisi 2kpl 25W:n tehoisia DSC-VHF-puhelimia. Jälkimmäiset sentää ovat EU:ssa hyväksyttyjä toisin kuin se kyseinen käsikapulamalli.

        Kapulan hinta siis 250 taalaa eli 190 euroa. Kiinteä 129. Niitäkö saat kaksi 190 eurolla? ja antennin hinta päälle, 40 eurosta ylöspäin.

        Päivittäkääs nyt nelsonit itsenne tälle vuosituhannelle. Jos turvavarustetta rannikon näkymättömiin haette, katsokaa ihan muuanne kuin vhf-vehkeisiin. Muuhun käyttöön käsi-vhf riittää takuusti.

        Se on nykytahdilla kerta sataan vuoteen kun huviveneilijän tarvis Itämerellä ruveta karjumaan meideitä vhf:aan eikä muilla laitteilla yltäisi.

        Vai ootteko te niitä sankareita, joilla on hotelleissa aina taskulamppu, palovaroitin ja köysikieppi mukana ja hotlaan tullessa kierretään läpi kaikki varauloskäynnit?


      • laskettuna voit
        tuolla ostelijalla kirjoitti:

        Kapulan hinta siis 250 taalaa eli 190 euroa. Kiinteä 129. Niitäkö saat kaksi 190 eurolla? ja antennin hinta päälle, 40 eurosta ylöspäin.

        Päivittäkääs nyt nelsonit itsenne tälle vuosituhannelle. Jos turvavarustetta rannikon näkymättömiin haette, katsokaa ihan muuanne kuin vhf-vehkeisiin. Muuhun käyttöön käsi-vhf riittää takuusti.

        Se on nykytahdilla kerta sataan vuoteen kun huviveneilijän tarvis Itämerellä ruveta karjumaan meideitä vhf:aan eikä muilla laitteilla yltäisi.

        Vai ootteko te niitä sankareita, joilla on hotelleissa aina taskulamppu, palovaroitin ja köysikieppi mukana ja hotlaan tullessa kierretään läpi kaikki varauloskäynnit?

        250 taalalla ostaa yhden Standard Horizon kiinteän dsc vhf:n, 145 USD, ja toiseksi vaikkapa Uniden kiinteän vhf:n 75 USD eli yhteensä 220 USD. Jäisi vielä antennia varten 30 taalaa.....
        http://www.epinions.com/t-cheap-vhf-radios

        Ei ehkä kannata vielä tehdä euro-ostoksia sellaisesta vhf-käsikapulasta, joka ei ole EU:ssa hyväksyttyä mallia.


      • hankkisi sekä kiinteän VHF:n
        laskettuna voit kirjoitti:

        250 taalalla ostaa yhden Standard Horizon kiinteän dsc vhf:n, 145 USD, ja toiseksi vaikkapa Uniden kiinteän vhf:n 75 USD eli yhteensä 220 USD. Jäisi vielä antennia varten 30 taalaa.....
        http://www.epinions.com/t-cheap-vhf-radios

        Ei ehkä kannata vielä tehdä euro-ostoksia sellaisesta vhf-käsikapulasta, joka ei ole EU:ssa hyväksyttyä mallia.

        että käsikapulan?
        Lowrancen kiinteä DSC-VHF näyttäisi olevan 100 euron hintaluokassa ja halvimman käsikapulan saa 53 eurolla vaikkapa täältä
        http://www.marine-super-store.com/posit/shop/index.php?selectedpartno=99225933


      • Äijä
        hankkisi sekä kiinteän VHF:n kirjoitti:

        että käsikapulan?
        Lowrancen kiinteä DSC-VHF näyttäisi olevan 100 euron hintaluokassa ja halvimman käsikapulan saa 53 eurolla vaikkapa täältä
        http://www.marine-super-store.com/posit/shop/index.php?selectedpartno=99225933

        Lisätään vielä vähän tuskaa.Entäs sitten sisävedet
        kun Saimaalla taitaa olla yksi asema joka on kuuntelulla.Muu sisävesistö on vähän niinkuin oman onnensa varassa.Itse olen tullut siihen tulokseen että kännykkä taitaa riittää.Vhf käyttö lisääntyisi varmaankin jos käyttölupa poistettaisiin.Nyt kun katsoo veneitä niin aika harvalla näkee piiska-antennia.


      • ihme ihmettelijä
        Äijä kirjoitti:

        Lisätään vielä vähän tuskaa.Entäs sitten sisävedet
        kun Saimaalla taitaa olla yksi asema joka on kuuntelulla.Muu sisävesistö on vähän niinkuin oman onnensa varassa.Itse olen tullut siihen tulokseen että kännykkä taitaa riittää.Vhf käyttö lisääntyisi varmaankin jos käyttölupa poistettaisiin.Nyt kun katsoo veneitä niin aika harvalla näkee piiska-antennia.

        jos hätäraketit poistettaisiin?
        Jos elo on kiinni 20 eurosta jonka käyttö maksaa,niin taas täällä on tosi köyhiä veneilijöitä.
        Jätä vaikka yksi brenkkupullo väliin.


      • ettei lisääntyisi
        Äijä kirjoitti:

        Lisätään vielä vähän tuskaa.Entäs sitten sisävedet
        kun Saimaalla taitaa olla yksi asema joka on kuuntelulla.Muu sisävesistö on vähän niinkuin oman onnensa varassa.Itse olen tullut siihen tulokseen että kännykkä taitaa riittää.Vhf käyttö lisääntyisi varmaankin jos käyttölupa poistettaisiin.Nyt kun katsoo veneitä niin aika harvalla näkee piiska-antennia.

        En usko, että ihmisillä on käyttöä vhf:lle. huomasin, että aiemmassa ketjussa puhuttiin jutustelusta toisten veneiden kanssa mutta on vähän vaikea uskoa, että sitä tarvetta niin kauheasti olisi. Kännykät on kaikilla ja silloin pysyy jutustelut privaatteina.


      • juurikaan tarvetta...
        ettei lisääntyisi kirjoitti:

        En usko, että ihmisillä on käyttöä vhf:lle. huomasin, että aiemmassa ketjussa puhuttiin jutustelusta toisten veneiden kanssa mutta on vähän vaikea uskoa, että sitä tarvetta niin kauheasti olisi. Kännykät on kaikilla ja silloin pysyy jutustelut privaatteina.

        Mutta jos matkat suuntautuvat Itämeren ulkopuolelle, VHF on jokseenkin välttämätön yhteysväline. Kyllä sitä käytetään veneiden väliseenkin liikenteeseen. Monissa isoissa satamissa on jopa veneilijöiden informaatio-nettejä VHF:llä. Ne toimivat tiettyinä kellonaikoina tietyillä kanavilla.
        Valtamerillä on MF/HF-radiopuhelimella suurempi merkitys kuin VHF:llä.

        Kotivesillä helpoin yhteysväline on kännykkä.


      • Itämerellä
        juurikaan tarvetta... kirjoitti:

        Mutta jos matkat suuntautuvat Itämeren ulkopuolelle, VHF on jokseenkin välttämätön yhteysväline. Kyllä sitä käytetään veneiden väliseenkin liikenteeseen. Monissa isoissa satamissa on jopa veneilijöiden informaatio-nettejä VHF:llä. Ne toimivat tiettyinä kellonaikoina tietyillä kanavilla.
        Valtamerillä on MF/HF-radiopuhelimella suurempi merkitys kuin VHF:llä.

        Kotivesillä helpoin yhteysväline on kännykkä.

        Eipä tarvitse mennä lähintä naapuria kauemmas, kun kännykän minuuttihinnat pompsahtavat toisiin lukemiin. Omassa verkossa rupattelu onkin vielä halpaa kuin saippua.


      • ihme ihmettelijä
        juurikaan tarvetta... kirjoitti:

        Mutta jos matkat suuntautuvat Itämeren ulkopuolelle, VHF on jokseenkin välttämätön yhteysväline. Kyllä sitä käytetään veneiden väliseenkin liikenteeseen. Monissa isoissa satamissa on jopa veneilijöiden informaatio-nettejä VHF:llä. Ne toimivat tiettyinä kellonaikoina tietyillä kanavilla.
        Valtamerillä on MF/HF-radiopuhelimella suurempi merkitys kuin VHF:llä.

        Kotivesillä helpoin yhteysväline on kännykkä.

        on kaikkia asioita puhella kännykällä jos on vhf.
        Tuhaa maksaa operaattoreille.
        Ei ne kännykkäpuhelut monestikaan ole niin hirveän salassapidettäviä juttuja ole.
        Ihan samoja missä olet minne mennään.
        Miksi maksaa moisesta?


      • näkyvät eriävän
        ihme ihmettelijä kirjoitti:

        on kaikkia asioita puhella kännykällä jos on vhf.
        Tuhaa maksaa operaattoreille.
        Ei ne kännykkäpuhelut monestikaan ole niin hirveän salassapidettäviä juttuja ole.
        Ihan samoja missä olet minne mennään.
        Miksi maksaa moisesta?

        No mulla on ainakin sellainen tyyli, että soitellaan silloin kun on ASIAA, ei tommosta joutavaa hölötystä "moi missä oot" varten. Ja jos sinulla olisi vhf-lupa, tietäisit, ettei siellä saa hölöttää joutavia vaan viestinnän pitää olla tiivistä ja asiallista.


      • on kielletty?
        näkyvät eriävän kirjoitti:

        No mulla on ainakin sellainen tyyli, että soitellaan silloin kun on ASIAA, ei tommosta joutavaa hölötystä "moi missä oot" varten. Ja jos sinulla olisi vhf-lupa, tietäisit, ettei siellä saa hölöttää joutavia vaan viestinnän pitää olla tiivistä ja asiallista.

        "Ja jos sinulla olisi vhf-lupa, tietäisit, ettei siellä saa hölöttää joutavia vaan viestinnän pitää olla tiivistä ja asiallista. "

        En huomannut asiasta mainintaa uudessa oppaassa.


      • aina asiallinen kommentaattori
        on kielletty? kirjoitti:

        "Ja jos sinulla olisi vhf-lupa, tietäisit, ettei siellä saa hölöttää joutavia vaan viestinnän pitää olla tiivistä ja asiallista. "

        En huomannut asiasta mainintaa uudessa oppaassa.

        Ficoran sivuilla olevassa oppaassa, luku 10.2

        "Radioyhteydet on pidettävä mahdollisimman lyhyinä. Kaikki tarpeettomat lähetykset (mm. tangentin turha painelu) ovat
        kiellettyjä."

        Ainakin aikoinaan itse lupaa tenttiessäni annettiin kyllä aika selvästi ymmärtää, että vain asiallinen liikenne on sallittua, eivät "moi mitä kuuluu" -tyyppiset jutustelut.


      • 6 ja 17
        on kielletty? kirjoitti:

        "Ja jos sinulla olisi vhf-lupa, tietäisit, ettei siellä saa hölöttää joutavia vaan viestinnän pitää olla tiivistä ja asiallista. "

        En huomannut asiasta mainintaa uudessa oppaassa.

        Luepa vaikka sivut 6 ja 17, noin esimerkiksi.


      • Liikennöinti
        on kielletty? kirjoitti:

        "Ja jos sinulla olisi vhf-lupa, tietäisit, ettei siellä saa hölöttää joutavia vaan viestinnän pitää olla tiivistä ja asiallista. "

        En huomannut asiasta mainintaa uudessa oppaassa.

        Voit aivan vapaasti jutustella kuulumisia työskentelykanavalla. Niin tekee kauppmerenkulun henkilöstökin. Muistat vain että kaikki kuulevat.


      • merialue A1
        Liikennöinti kirjoitti:

        Voit aivan vapaasti jutustella kuulumisia työskentelykanavalla. Niin tekee kauppmerenkulun henkilöstökin. Muistat vain että kaikki kuulevat.

        Koko Suomenlahti on A1 merialuetta GMDSS järjestelmässä, eli kiinteällä VHF puhelimella saadaan aina yhteys viranomaisiin. Tässä kartta Itämeren A1 ja A2 aluejakoon http://www.polaris-as.dk/files/pdf/download/baltic_area.pdf

        siitä huomataan että itämeren keskeltä löytyy alue joka on A2 aluetta eli vain MF radiolla taataan yhteys rannikkoradioasemaan. Tässä kannattaa huomioida että itämeren reunavaltiot siis _takaavat_ että VHF radioyhteys rannikkoradioasemaan onnistuu A1 alueella. Käytännössä voi onnistua A2 alueeltakin, ja ottaen huomioon itämeren laivaliikenteen on melko todennäköistä että keskeltä A2 aluettakin joku kuulee VHF hätäkutsun.


      • ihme ihmettelijä
        näkyvät eriävän kirjoitti:

        No mulla on ainakin sellainen tyyli, että soitellaan silloin kun on ASIAA, ei tommosta joutavaa hölötystä "moi missä oot" varten. Ja jos sinulla olisi vhf-lupa, tietäisit, ettei siellä saa hölöttää joutavia vaan viestinnän pitää olla tiivistä ja asiallista.

        L-kanavat aikoinaan annettu huvialuskäyttöön tälläisiä "vapaanpia keskusteluja" varten.
        Tällä tavalla veneilijät pystyivät luopumaan epävarmasta LAA-puhelimesta ja alkoivat hankkimaan VHF-puhelimia ja tarjosivat täten varmemmat turvallisuusyhteydet.


      • virallinen materiaali
        ihme ihmettelijä kirjoitti:

        L-kanavat aikoinaan annettu huvialuskäyttöön tälläisiä "vapaanpia keskusteluja" varten.
        Tällä tavalla veneilijät pystyivät luopumaan epävarmasta LAA-puhelimesta ja alkoivat hankkimaan VHF-puhelimia ja tarjosivat täten varmemmat turvallisuusyhteydet.

        tai koulutus ei ole tuollaista kertonut. Ainoastaan, että L-kanavien avulla haluttiin pitää kuormaa poissa muilta kanavilta, muttei mitään sellaista, että siellä olisi lupa lörpötellä yhtään väljemmin kuin muilla kanavilla. Radiokurin vaatimukset ovat samat.


      • voit jutella kännykälläsi
        ihme ihmettelijä kirjoitti:

        L-kanavat aikoinaan annettu huvialuskäyttöön tälläisiä "vapaanpia keskusteluja" varten.
        Tällä tavalla veneilijät pystyivät luopumaan epävarmasta LAA-puhelimesta ja alkoivat hankkimaan VHF-puhelimia ja tarjosivat täten varmemmat turvallisuusyhteydet.

        aika monta puhelua. VHF-puhelinta radiolupaa ei kannata hankkia jutustelua varten.


      • ihme ihmettelijä
        voit jutella kännykälläsi kirjoitti:

        aika monta puhelua. VHF-puhelinta radiolupaa ei kannata hankkia jutustelua varten.

        eikö tässä yritetä lisätä käyttöä,kun hirvitellään ettei kannata hankkia pelkäksi turvavälineeksi.
        Kyllä on vaikeaa ,aina jollain jotain väännettävää.
        Niin miten sinä "virallinen " puhuja selität tämän?
        Otat laivalta radiopuhelun,jonka puhuu joku matkustaja ja hän puhuu siellä vaikka kaikki parhaat seksiunelmansa.Onko kielletty,kun ei ole navigointiasiaa?
        Ei pidä liiotella kuitenkaan.siat voi puhua tyhjällä kanavalla ja varsinkin L.Jutut kuitenkin työkanavilla asiallisia ja lyhyitä.


      • VHF-kanaviakaan?
        ihme ihmettelijä kirjoitti:

        eikö tässä yritetä lisätä käyttöä,kun hirvitellään ettei kannata hankkia pelkäksi turvavälineeksi.
        Kyllä on vaikeaa ,aina jollain jotain väännettävää.
        Niin miten sinä "virallinen " puhuja selität tämän?
        Otat laivalta radiopuhelun,jonka puhuu joku matkustaja ja hän puhuu siellä vaikka kaikki parhaat seksiunelmansa.Onko kielletty,kun ei ole navigointiasiaa?
        Ei pidä liiotella kuitenkaan.siat voi puhua tyhjällä kanavalla ja varsinkin L.Jutut kuitenkin työkanavilla asiallisia ja lyhyitä.

        "Otat laivalta radiopuhelun,jonka puhuu joku matkustaja ja hän puhuu siellä vaikka kaikki parhaat seksiunelmansa".
        Kuvitteletko, että nuo puhelut tukkii ne työkanavat joita käytetään alusten väliseen radioliikenteeseen?
        Ehdotan, että suoritat vhf-tutkinnon ensin. Sitten ymmärrät mistä edellisissä viesteissä oli kysymys. En ole tarkoittamasi "virallinen" puhuja.


      • kanavasurfiiiiiingggg
        ihme ihmettelijä kirjoitti:

        eikö tässä yritetä lisätä käyttöä,kun hirvitellään ettei kannata hankkia pelkäksi turvavälineeksi.
        Kyllä on vaikeaa ,aina jollain jotain väännettävää.
        Niin miten sinä "virallinen " puhuja selität tämän?
        Otat laivalta radiopuhelun,jonka puhuu joku matkustaja ja hän puhuu siellä vaikka kaikki parhaat seksiunelmansa.Onko kielletty,kun ei ole navigointiasiaa?
        Ei pidä liiotella kuitenkaan.siat voi puhua tyhjällä kanavalla ja varsinkin L.Jutut kuitenkin työkanavilla asiallisia ja lyhyitä.

        En käsitä tuota ajatustasi "yrittää lisätä käyttöä". Tarpeesta kai sen käytön pitäisi lähteä eikä väkisin etsimällä jotain teennäistä käyttöä, eikö?

        Mun näkemykseni huviveneilijänä on, että tarvetta olisi vähemmän kuin 5 min per kausi. Kännykällä hoidettuna vajaa euro vuodessa.

        Mutta sinähän taisit olla se nimimerkki, joka uskoo kanavien rakentamisen oleva kannattavaa puuhaa. Siihen nähden en ihmettele, että saat laskettua VHF:nkin rahansäästövälineeksi!


      • ihme ihmettelijä
        VHF-kanaviakaan? kirjoitti:

        "Otat laivalta radiopuhelun,jonka puhuu joku matkustaja ja hän puhuu siellä vaikka kaikki parhaat seksiunelmansa".
        Kuvitteletko, että nuo puhelut tukkii ne työkanavat joita käytetään alusten väliseen radioliikenteeseen?
        Ehdotan, että suoritat vhf-tutkinnon ensin. Sitten ymmärrät mistä edellisissä viesteissä oli kysymys. En ole tarkoittamasi "virallinen" puhuja.

        voi L-kanavien käyttö tukkia ne pyhimmät työkanavat?
        tai F3 kanavalla harrastelijakalastelijat kertovat kireistä siimoistaan?


      • ihme ihmettelijä
        kanavasurfiiiiiingggg kirjoitti:

        En käsitä tuota ajatustasi "yrittää lisätä käyttöä". Tarpeesta kai sen käytön pitäisi lähteä eikä väkisin etsimällä jotain teennäistä käyttöä, eikö?

        Mun näkemykseni huviveneilijänä on, että tarvetta olisi vähemmän kuin 5 min per kausi. Kännykällä hoidettuna vajaa euro vuodessa.

        Mutta sinähän taisit olla se nimimerkki, joka uskoo kanavien rakentamisen oleva kannattavaa puuhaa. Siihen nähden en ihmettele, että saat laskettua VHF:nkin rahansäästövälineeksi!

        ymmärtää ajatustani.
        Täällä on joukko porukkaa,joka kuvittelee,että VHF on vain hätäpuhelin,joten yritin selostaa,että voi sitä käyttää sen kaverin paikan kyselyynkin.ei siinä tarvitse NDA ym operaattoreita lihottaa.
        Puhu sinä vain kännyysi,minä kuitenkin käytän vhf:ää.
        Ja muuten tulet vielä näkemään,että kanavat ovat hyötyliikenteessä.Ole sinä vain ekonomi,merkonomi tai muuten vain reipas taloustieteilijä.


      • nyt käsi-vhf:ää?
        ihme ihmettelijä kirjoitti:

        ymmärtää ajatustani.
        Täällä on joukko porukkaa,joka kuvittelee,että VHF on vain hätäpuhelin,joten yritin selostaa,että voi sitä käyttää sen kaverin paikan kyselyynkin.ei siinä tarvitse NDA ym operaattoreita lihottaa.
        Puhu sinä vain kännyysi,minä kuitenkin käytän vhf:ää.
        Ja muuten tulet vielä näkemään,että kanavat ovat hyötyliikenteessä.Ole sinä vain ekonomi,merkonomi tai muuten vain reipas taloustieteilijä.

        Kaverisi sijainnin kysely edellyttää, että kaveri pitää vhf:ää koko ajan kuuntelulla. Kaikki eivät niin tunnu tekevän.
        Käsi-vhf:ää tuskin kukaan pitää koko ajan kuuntelulla, kun sen akku tyhjenee aika nopeasti eikä kantomatkakaan ole kuin 5 mpk parhaimmillaan.

        Yhteyden kaveriin saa todennäköisemmin kännykällä, koska sellainen on melkein jokaisella mukana. Kännykkäyhteys toimii, vaikka kaverisi sattuisi seilaamaan vaikkapa Juutinraumassa ja sinä Hiittisissä.


      • et sitten millään
        ihme ihmettelijä kirjoitti:

        ymmärtää ajatustani.
        Täällä on joukko porukkaa,joka kuvittelee,että VHF on vain hätäpuhelin,joten yritin selostaa,että voi sitä käyttää sen kaverin paikan kyselyynkin.ei siinä tarvitse NDA ym operaattoreita lihottaa.
        Puhu sinä vain kännyysi,minä kuitenkin käytän vhf:ää.
        Ja muuten tulet vielä näkemään,että kanavat ovat hyötyliikenteessä.Ole sinä vain ekonomi,merkonomi tai muuten vain reipas taloustieteilijä.

        tunnu tajuavan, että useimmilla ei ole tarvetta merelläollessa ruveta kyselemään, missä kaverit kulkee. Ehtii niitä sitten satamassa nähdä ja jutella.

        Ei tule kanaville käyttöä, kun ei ole mitä kuljettaa. On aika sinunkin papparainen tajuta, että sinunikäistesi töillä ja tekemisillä tai osaamisilla ei enää ole myyntiarvoa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Henkirikos kiuruvedellä

      Poliisi tutkii maaliskuussa tapahtunutta 50 luvulla syntyneen kuolemaa henkirikoksena. Missä päin tälläinen sattunut
      Kiuruvesi
      153
      4697
    2. Ketkä haukkuu suomalaisten ÄO:tä?

      Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko siis rutiköyhä vajaaälyinen vasuri tai venäläinen. Kyllähän täällä käy suomenvenäläisi
      Maailman menoa
      202
      4001
    3. Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia

      "Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoaine­tuki­järjestelmän, kun energianhinnat nousi
      Maailman menoa
      35
      2720
    4. Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta

      🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs
      Maailman menoa
      12
      2517
    5. 100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman

      Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es
      Maailman menoa
      37
      2238
    6. Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin

      Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks
      Maailman menoa
      15
      1831
    7. Läpäiseekö Martina Aitolehti Erikoisjoukot - kyllä vai ei?

      Martina Aitolehti on pärjännyt mainiosti Erikoisjoukoissa. Yrittäjä on mielipiteiltään napakka ja hän sivaltaakin koulut
      Kotimaiset julkkisjuorut
      121
      1687
    8. Olen aika varma

      että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa
      Ikävä
      49
      1494
    9. Oletko nähnyt hänet ilman...

      Vaatteita!?
      Ikävä
      37
      1422
    10. Iso poliisioperaatio Lapualla

      Paikalla oli silminnäkijän mukaan myös kolme ambulanssia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011924650.html Onko virpo
      Lapua
      33
      1375
    Aihe