Niin, siis olen nyt hieman huonossa tilanteessa lääkärini mielsetä sillä syön e-pillereitä ja verenpaineeni on koholla. Pillereitä en kuitenkaan aio lopettaa ja lääkäri ei suostu verenpainelääkkeitä siksi määräämään ja se siitä. Kysyisinkin nyt neuvoja siihen, että onko olemassa luontaistuotteita, joilla voi vaikuttaa verenpaineeseen ja mahdollisesti alentaa sitä? Olen kuullut orapihlajauutteeseta, onkohan tepsivä?
Verenpaine
Pinteessä
186095
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
verenpaineeni alas. Tarpeeksi myös mangesiumia ja kaaliumia. Tämä on oma kokemus. Orapihlaja on myös joiain auttanut.
Liikunta on tehokkain ja terveellisin tapa alentaa verenpainetta. Liikunnalla kohenee myös muuta arvot, kuten sokeri ja kolesteroli, jos niiden kanssa sattuisi olemaan ongelmia. Vältä myös suolaa, alkoholia, energiajuomia yms. Lisää hedelmiä ja vihanneksi ruokavalioosi.
Et tarvitse verenpaineeseen mitään verenpainelääkityksiä. Olet saanut jo käyttökelpoisia vinkkejä.
Ja sitten... syö runsaasti monipuolisia vihanneksia. Esim. minä teen kaaappiin salaatteja valmiiksi. Nytkin siellä on salattiseos: keräkaalia hienoksi siivutettuna, porkkanaraastetta, lantturaastetta, paprikaa, vuonankaalia, basilikaa, ruohosipulia, tilliä ja persijlaa. Kostukkeen oliiviöljyä ja seesamiöljyä.
Näitä erilaisia seoksia teet, ettet aina syö samanlaista seosta, mutta syö joka päivä runsaasti. Kyllä laskee verenapaine. Mutta älä syö esim. kaupan kinkkuja, niissa on verenpainetta kovasti nostavia ainesosia. Paista kinkkusi mieluiten itse.
Mittasin äsken verenpaineeni, se oli 101/66 ja syke 55
ajattelee SINUN PARASTASI, korkea verenpaine on RISKI. Yksistään e-pillerit ovat riski, saati siihen vielä lisänä korkea verenpaine!! E-pillereittesi pakkausohjeessa mainitaan tulppariski, joka on AINA kohonnut kun syödään e-pillereitä, lisää se riski nousee kun verenpaine on korkealla.
Ja mitä tulee luontaistuotteisiin, osa niistä sitten heikentää e-pillereiden tehoa, muistathan sen
Kiitos vinkeistä.
Toki tiedän että lääkäri minun parastani ajattelee, mutta e-pilleriasia on jo käsitelty, joten siihen en enää kommentteja kaipaa.
"että lääkäri ajattelee SINUN PARASTASI, korkea verenpaine on RISKI. Yksistään e-pillerit ovat riski, saati siihen vielä lisänä korkea verenpaine!!"
En minä oikein tätä tajua, miten voi ajatella, kun itse korkean verenpaineen syy on usein tuntematon. On aika hasardia ruveta lääkitsemään jotain vaivaa jollakin tapaa, kun ei edes tiedetä sen syytä.
Itse en ainakaan ottaisi yhtään verenpainelääkettä, ennen kuin saan täsmällisen syyn siihen miksi verenpaineeni on koholla.
Mitä sanoisit perinnöllisistä syistä? Hoikalla, nuorella, terveellistä elämää viettävällä, terveellisesti syövällä, tupakoimattomalla, alkoholia hyvin kohtuullisesti käyttävällä tai kokonaan käyttämättömällä ja reippaasti liikkuvalla nuorella naisellakin voi olla korkea verenpaine ilman mitään "elämäntavoista johtuvaa syytä". MOT.
"Mitä sanoisit perinnöllisistä syistä?"
Ei tuo ole mitenkään riittävän tarkka selitys. Tuosta ei kukaan tule sen viisaammaksi, ja todellinen syy on yhä tuntematon.
Perinnölliset syyt voisivat hyvin tarkoittaa esim. latenttia kroonista bakteeri-infektiota, joka on hoidettavissa. Jolloin verenpainekin tippuu itsestään, kun infektio on hoidettu.
Tuo on pelkkää ilmaan heitettyä spekulaatiota niin kauan, kunnes se oikeaksi osoitetaan asianamukaisilla tutkimuksilla.
Toisaalla valitellaan, että antibiootteja syödään liika ja turhaan. Kumma kun verenpainetauti on silti niin yleinen...
Niin milloinkohan niitä tutkimuksia aiheesta tulee, saa nähdä?
Tässä on kuitenkin hyvä esimerkki, mikrobiologi ja lääkäri David Wheldon hoiti verenpainettaan ja sydänoireitaan infektiosairautena (bakteeri on keuhkoklamydia):
http://www.cpnhelp.org/?q=node/132
Kertomuksesta löytyy käännös (käännetty hänen luvallaan); se on hyvää luettavaa. Samalla myös parani MS-tauti hänen vaimoltaan muutamassa vuodessa, josta myös löytyy erillinen pidempi kertomus, mutten laita sitä nyt tähän.
David Wheldonin tarina:
Olen syntynyt vuonna 1950; olen aina ollut erittäin aktiivinen. Nuorena minulla oli uusiutuvat ja kivuliaat poskiontelotulehdukset; ne hävisivät myöhäisessä teini-iässä. Harrastuksiini kuului luolien tutkiminen, mikä vaatii fyysistä kuntoa. Jatkoin luolien tutkimista pitkään yli 40-vuotiaana.
Vuonna 1999, vaimoni Sarah ja minä molemmat saimme hengitystieinfektion, joka alkoi kipeänä kurkkuna; kahdessa viikossa siitä oli tullut lievä keuhkokuume. Sarah sai suoranaisen astman, joka vaati inhalaattorin. Minulla oli myös hengen vinkumista, erityisesti rasituksen jälkeen. Tämä hävisi lopulta. Kärsin myös poskiontelotulehduksesta taas. En käynyt lääkärissä.
Muutama kuukausi myöhemmin, aloin huomaamaan että pääni kääntäminen ei ollut ainoastaan kivuliasta, vaan myös vaikeaa. Koska pyöräilin työhöni, tästä tuli ongelma. Huomasin että jos halusin kääntyä oikealle, minun oli hypättävä alas polkupyörältä, ja käveltävä tien yli. Sinä aikana huomasin että minulle kehittyi pehmytkudoksen turpoamista kaulassani; nämä alkoivat kasvamaan aika nopeasti. Vähän tämän jälkeen, huomasin että minulla oli lihaskipuja olkapäässäni, pitkissä lihaksissa selässäni. Sarah huomasi että kävelin erittäin kömpelösti; jos halusin kääntää päätäni, minun oli käännettävä koko kehoni. Selän koukistaminen oli myöskin vaikeaa. Vuonna 2002 huomasin että lepopulssini oli kohonnut, ja että oli kasvava määrä poisjääneitä sydämenlyöntejä. Nämä olivat aika hälyttäviä yön tunteina. Sarah huomasi että kärkilyöntini olivat todella kovia, ja kuuluivat yöllä. Olin huolestunut tänä aikana, mutta olin enemmän huolissani Sarahin aggressiivisesti etenevästä MS-taudista, joka oli paljon ongelmallisempi.
Vuoden 2003 kuluessa, kaikki oireeni lisääntyivät voimakkuudeltaan; nyt oli myös jatkuvaa pleuriittista kipua (terävä kipu kyljessä, kun hengitti), oikealla. Tunsin huimausta kun liikuin nopeasti: se oli kuin seisoisin jommalla kummalla puolella pienellä keinulaudalla. Verenpaineeni oli 150/95. Otin vasta-aine testin keuhkoklamydiabakteerille. IF tiitterit olivat 1:128. Tämä taso nähdään monilla ihmisillä, joilla ei ole oireita. Matalat tiitterit eivät tarkoita paljoakaan; ne eivät varmasti poissulje infektiota [tämän vuoksi vasta-ainetesti keuhkoklamydiabakteerille on hyödytön]. Borrelia vasta-aineet (Western Blot) olivat negatiiviset.
Aloitin empiirisen anti-klamydiaalisen kuurin; se oli hyvin samanlainen kuin Sarahin, nimittäin doksisykliiniä 200 mg päivittäin, ja roksitromysiiniä 300 mg päivittäin (sillä ei ole väliä, jos otat kaikki päivittäiset annokset samalla kerralla näillä). Sinä yönä hikoilin ja tunsin itseni sairaaksi; tämä tunne jatkui viitenä seuraavana päivänä; se oli pahempi iltaisin, ja samalla oli omituinen mielenlaatu. Kaikenlaiset näkymät menivät mielen läpi, ja Sarah sanoi että rupesin lörpöttelemään, muuttaen aihetta lähes keskellä lausetta. Mutta tämä laantui. Kolmen kuukauden jälkeen aloitin lyhyen kuurin metronidatsolia, doksisykliinin ja roksitromysiinin lisäksi. Kuurin loppua kohti, minulla oli aika pahaenteinen tunne että jotain tulee tapahtumaan. Kolme viikkoa myöhemmin aloitin viiden päivän kuurin metronidatsolia. Neljäntenä päivänä, rupesin tuntemaan kipua selässä olevissa lihaksissa, ja niskassa, ja turvonneessa pehmytkudoksessa joka oli kaulani ympärillä. Sinä iltana rupesin myös hikoilemaan runsaasti, ja minulla oli erittäin voimakkaita elohiiriä vartalossa. Nämä jatkuivat noin viikon metronidatsolin lopettamisen jälkeen; taas niiden huiput tulivat illalla, joten pystyin työskentelemään päivisin (iltakuumeet vaikuttavat aika tavallisilta, kun solunsisäiset infektiot hajoavat). Niitä seurasi musertava kipu molemmissa yläraajoissa, jotka oletan että johtuvat lievästä sympaattisesta refleksidystrofiasta. Onneksi nämä helpottivat viikkojen kuluessa. Painoni putosi 95 kilosta 81 kiloon muutamassa viikossa. Kolmen kuukauden kuluessa, kaulaturvotus oli lähes laantunut. Reaktiot kolmanteen pulssiin metronidatsolia olivat lieviä. Reaktiot neljänteen, viidenteen, ja kuudenteen olivat mitättömän pieniä. Verenpaineeni putosi tyypilliseen aamuverenpaineeseen 115/75; kärkilyönti oli tullut oikeastaan aika vaikeaksi tuntea, pulssini tuli pehmeäksi ja tasaiseksi. Kaikki ekotopiat olivat poissa.
Olen nyt ajoittaisella antibiotti- ja lisäravinnekuurilla; tähän sisältyy asetyylikysteiini (NAC) 600 mg kahdesti päivässä, jonka tarkoituksena on tuhota jäljellä olevat keuhkoklamydian ulkopuoliset bakteerimuodot. Minulla on vielä hieman ongelmia huimauksen ja korvien soimisen kanssa, mutta tämä ei kuitenkaan estä minua pyöräilemästä. Olen kivuton ja taipuisa, ja selän ja pään liikkeet ovat täydellisiä. On vaikutelma siitä että pehmytkudos muotoutuu parhaimmillaan uudelleen.
Sarahilla oli vastaavanlainen hengitystieinfektio; hän sai suoranaisen astman, ja ajoittaista hengen vinkumista. Joten, vaikka minulla ei ole kovia faktoja siitä että meillä molemmilla olisi ollut keuhkoklamydia-infektio, se vaikuttaa kliinisesti todennäköiseltä. Mikään muu patogeeni ei aiheuta samanlaista hengitystieinfektiota kuvatun kuvion mukaisesti. Yleensä tämä on kliininen diagnoosi. Meidän on hyväksyttävä että yksilötasolla, nykypäivän laboratoriokokeilla voi olla vain pieni diagnostinen arvo.
Onnistuin työskentelemään täysipäiväisesti sairauden ajan, tullen takaisin laittamaan ruokaa meille molemmille. Pidimme kotitaloutemme yhdessä. Jotkut meidän ystävistä hätääntyivät, ja lopettivat yhteydenpidon meihin, mutta luulen etteivät he olleet oikeita ystäviä.
21.7.2007 päivitys
On nyt kulunut neljä vuotta siitä kuin aloitin hoidon. Olen lopettanut antibioottien käytön. Olen hämmästynyt siitä mitä on tapahtunut. En vain olisi voinut uskoa sitä. Aamupulssini on tyypillisesti 55 lyöntiä minuutissa ja verenpaine on tyypillisesti 110/75, ja riippuu hyvin paljon tunteista; kun olen todella rentoutunut, se voi laskea 95/65:een. Rannepulssia on vaikeata löytää. Samaten kärkipulssia. Sydämen lyönti on tasaista; poisjääneet lyönnit ovat poissa. Painoni on pudonnut 95 kilosta 82 kiloon, mikä on suurinpiirtein ideaalia minulle. Elimistön rasva (suprailiac calliper testi) on mennyt noin 30 mm:sta 4 mm:iin (yli keskitasosta super-hoikkaan). Pituuteni (185 cm) on nyt sama kuin olin 25. Vatsani on suorastaan sisäänpäin painuva nyt. Vielä on tunnetta elimistön uudelleenrakentumisesta; tämä on jaksollista, ja siihen liittyy lievää tinnitusta, huimausta, ja erittäin ruskeaa virtsaa.
Monet lääkkeet tuntuvat nostavan verenpaineen. Mullakin on ollut monen monta lääkettä, jotka on jouduttu lopettamaan mm. verenpaineen holtittomasta noususta.
Terveellisesti syöminen on vain myytti. Se mikä toiselle on terveellistä, se voi toiselle olla verisuonia sairastuttavaa.
Oletko missään vaiheessa harkinnut elämäntapamuutoksia, joilla saisit verenpainetta alemmaksi?
Esimerkiksi liikunnan lisääminen, ylipainon vähentäminen, suolan vähentäminen sekä viinan ja tupakinpolton lopettaminen voisivat olla ihan paikallaan.
"Esimerkiksi liikunnan lisääminen, ylipainon vähentäminen, suolan vähentäminen sekä viinan ja tupakinpolton lopettaminen voisivat olla ihan paikallaan."
Ei nuo voi auttaa mitenkään, jos on kyseessä bakteeri-infektio, lue tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000324&posting=22000000042879358
Voi, ei koko ratkaise alkuunkaan. Silloin kun olin lähes nälkää nähneen oloinen, niin hoikka, ja alituinen liikkuja, mutta verenpaineeta oli nuoresta iästä huolimatta. Kuitenkin elin sen ajan näkemyksen mukaan mitä terveellisemmin, myös söin sieltä terveellisemmästä päästä.
Sittemmin, vaikka painoa on tullut muutama kymmenen kiloa, verenpaine on ollut siellä 100/60 luokka vaikka liikkumisen mahdollisuudet lähes loppuivat. Se kun vaan riippuu siitä, mitä suuhunsa laittaa. Se terveellisyys kun on vain myytti, ei totuus.
Elämäntavoissa on varmasti parantamisen varaa. En kuitenkaan tupakoi, tai käytä nuuskaa, enkä käytä alkoholia ollenkaan. Olen hoikka, joten ylipainokaan ei voi olla syynä. Liikun kohtuullisesti, mutta liikuntaa voisi varmaan lisätä. Ja tietysti ruokavaliolla on varmasti merkitystä. Kalaa pitäisi eilen tapaamani luontaistuotekauppiaan mukaan syödä vähintään kaksi kertaa viikossa, ja se vaikuttaa suotuisasti verenpaineeseen.
Kaurakuitu on mahtava LÄÄKE. Syö sitä joka päivä kukkaruokalusikallinen, niin jo rupee verenpaine tipahtamaan. Minulla näin teki. Ei se heti tipu, mut muutama kuukausi, niin tulipa alas. Nyt juuri 113/69 ja syke 64. Ennen kaurakuituhoitoon ryhtymistäni paineet pyöri tuolla 170/95 - 180/105 seutuvilla.
Kolesterolia en oo vielä käynyt mittauttamassa, mutta kyllä tässä lähiviikkoina menen, lähete on jo TK labrassa. Lääkäri kirjoitti sen jo valmiiksi silloin vuoden vaihteessa, kun lupauduin tähän KAURAKUITU-hoitoon.
ala käyttää himalajan suolaa, mie tunnen itseni lisäksi jo kaksi ihmistä joilla paineet tasaantu ja ongelmat helpottu suolan vaihtamisen jälkeen. hommasin saltlifesta nettikaupasta mutta saa sitä varmaan muualtakin.