KAURIINKÄÄNTÖPIIRI

Yön pimeänä hetkenä.
Satoi vettä ja oli kylmä.

Kyyhötin kyykyssä.
Olin muissa maailmoissa.
Rikki revittynä sielustain.
Huusin vain apua taivaaltain.

Palelin.
Voi Jumalani kuinka palelin.
Kukaan ei vastannut.
Vaikka kuinka yritin.

Mielessä siinti asfaltti.
Kiiltävä pinta.
Valojuova ,henkäys
ja pysähdys.

Ei sittenkään.
Mikään rakkaus
ei kestä tätä.
Kaikella on loppunsa.
Hulluudellakin.

Kuitenkin sain vastauksen.
Käännän aikaan uuteen.
Ei vielä ollut aika hyvästien.
Ei vielä arkunkannen naulojen.

Rakkaus elää kuitenkin.
Kuin keväässä kukkanen.
Hiljaa hymyillen aukeaa.
Luo ympärilleen uutta loistetta.

Kuin kauriinkääntöpiiri.
Pysähdytti.
Ottaakseen uuden alun.
Mutta mitään menneestäkään en kadu.

Rakkaus on vain sellainen.
Kärsimysten tie.
Joka joskus kait onneenkin vie.
3168
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

ja yhtä aikaa niin hemmetin koskettavaa tekstiä
Margitta.

Kärsimysten kautta voittoon ja kevään valoon,
eikös niin =)

Runosi oli hiukan lohduton, mutta on siinä
toivonkin pilkahduksia.

Äänestä

Etenee ei taakseen katso
sovittelee silottelee
noitaki pimeitäki kylmiä
elottomia seiniä

Valon juovana juoksee
ja syliinsä taas kietoo
rakkaus kukas muu
synnyttää ilon ja surunkyynelitä

Margitta
"KAURIINKÄÄNTÖPIIRI"
Siivilleen saattelee taivaski on niin sininen.
Hienoa runoks poimit josta rakkaus esiin loistaa.
Liisa lukiessa toteaa

Äänestä

Ensin ajattelin sanoa aivan helvetisti, mutta päätin että en sano.

Mulla ei ole vaan mitään sanottavaa, tai lisättävää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Margitta kirjoitti:

Yön pimeänä hetkenä.
Satoi vettä ja oli kylmä.

Kyyhötin kyykyssä.
Olin muissa maailmoissa.
Rikki revittynä sielustain.
Huusin vain apua taivaaltain.

Palelin.
Voi Jumalani kuinka palelin.
Kukaan ei vastannut.
Vaikka kuinka yritin.

Mielessä siinti asfaltti.
Kiiltävä pinta.
Valojuova ,henkäys
ja pysähdys.

Ei sittenkään.
Mikään rakkaus
ei kestä tätä.
Kaikella on loppunsa.
Hulluudellakin.

Kuitenkin sain vastauksen.
Käännän aikaan uuteen.
Ei vielä ollut aika hyvästien.
Ei vielä arkunkannen naulojen.

Rakkaus elää kuitenkin.
Kuin keväässä kukkanen.
Hiljaa hymyillen aukeaa.
Luo ympärilleen uutta loistetta.

Kuin kauriinkääntöpiiri.
Pysähdytti.
Ottaakseen uuden alun.
Mutta mitään menneestäkään en kadu.

Rakkaus on vain sellainen.
Kärsimysten tie.
Joka joskus kait onneenkin vie.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu