Sukellan taas pimeeseen yöhön,
Sovin sekaan varjojen työhön.
Pienenä sen jo huomata sain,
valo oli mulle vaaraks vain.
Leikkii varjon meen taas kerran,
yö kun kestää vain hetken verran.
Kävelen välissä taivaan ja maan,
voimia huomiseen minä siitä saan.
Kävelen jo kohti merta,
tää oli tänne viimenen kerta.
Koska rakastan maata,
mut en silti koskaan elää täällä saata.
Kun auringon säteet valaisee rannan,
minä aarteita maasta mereen kannan.
Joskus vielä maata tallaan
itseäni auringon valiossa mallaan.
Sovin sekaan varjojen työhön.
Pienenä sen jo huomata sain,
valo oli mulle vaaraks vain.
Leikkii varjon meen taas kerran,
yö kun kestää vain hetken verran.
Kävelen välissä taivaan ja maan,
voimia huomiseen minä siitä saan.
Kävelen jo kohti merta,
tää oli tänne viimenen kerta.
Koska rakastan maata,
mut en silti koskaan elää täällä saata.
Kun auringon säteet valaisee rannan,
minä aarteita maasta mereen kannan.
Joskus vielä maata tallaan
itseäni auringon valiossa mallaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.