Kävin tänään apteekissa.Mikä piru siinä on,että mummojen(ja joskus pappojenkin)pitää jäädä tiskille jauhamaan omista ja tuttavienkin sairauksista!Eihän ne farmaseutit ole mitään lääkäreitä!Jono takana kasvaa ja kasvaa....Ja mummot vaan jauhaa....Aukaisin suuni ja huomautin,että meitä on täällä muitakin,samoin teki myös farmaseutti.Mutta mitä teki mummeli!Haukkui suureen ääneen koko apteekin!Mulla oli mennessä numero 118.Taulussa nro 92.Jonotin n.tunnin.Kertokaa hyvät immeiset niille vanhuksillenne,että apteekkiin ei tarvi tulla kertoilemaan sairauksistaan!Ne ei kenellekkään kuulu ja ketäpä ne edes jaksaa kiinnostaa?
Apteekkireissu
deLumiSade
4255
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
eivätkä ne aina ole vanhuksia. Apteekit ja virastot ovat noita elämänsä kertojia täynnä.
Samoin jotkut jopa ruuhkaaikaan kaupan kassoissa tekevät samaa. Vaikeaa siinä on henkilökunnan antaa ymmärtää että olisi jo jonossa seuraavan odottajan vuoro.
Kun voisivat olla siellä apteekissa vaikka heti 9 puol 10 aikana. Tai kello 1 jälkeen iltapäivällä....mutta ei Pitää tunkea rollaattorilla juuri lounasaikaan ja sitten ihmetellään ku on jonoja.
On jonoja on.
Vitsit kun jään itse eläkkeelle, niin teen kyllä ihan samoin.
Ruokatuntien aikaan vaan tukkeeksi joka paikkaan ja joka päivä!
ole vanhuksia, ja täällä yhdessä paikassa on eräällä myyjällä tapana jäädä juttelemaan tuttujen kanssa ja unohtaa asiakkaat, kailotti kerran hammaslääkärikäynneistään ja lääkekuureistaan ja kaikista vaivoistaan oijoi ja voivoi, kun tiskin takana oli jono asiakkaita odottamassa palvelua. Minä olen pari kertaa häipynyt sieltä ovet paukkuen, ja oppinut tilaamaan juttuja netistä, kiitos tuon erittäin palvelualttiin myyjän. :)
Eikä ne yksityiskohtaiset omat ja sukulaisten sairaskertomukset väärässä paikassa väärään aikaan ole muutenkaan mukava juttu. Vanhusten kohdalla nyt ymmärtää vähän paremmin, kun miettii millaiseksi omat vanhenevat sukulaiset ja tutut muuttuvat vuosien myötä, ja yritän ainakin pysyä kärsivällisenä ja miettiä, että kyllä ne ihmiset ovat itse elämänsä aikana kuunnelleet niin monien valitukset että nyt on heidän vuoronsa kohdata vähän ymmärtämystä. Mutta valitettavasti vaan monesti siellä apteekissa sun muissa paikoissa käydessä on ihan oikeasti kiire ja yrittää suoriutua mahdollisimman nopeasti ulos, ja ei käy kieltäminen etteikö ala risoa ja huokailuttaa, kun joku pahentaa kiirettä jutustelemalla kassan kanssa, vaikka ei sitä tarkoituksella ja millään pahalla teekään.
no olipa taaaaas vuodatukseen aihetta...minusta on ihanaa et ne mummot ja papat sinne apteekkiinkin vieä kykenee omin avuin...mutta tosi surullista se et joutuvat sitte sinun kaltaisten koppavien ikärasistien halvekusunnan kohteeksi.