monessa kirjoituksessa kysellään että miksi uuden puolison pitäisi hoitaa miehensä/naisensa lapset jos ex tuo ne viikonlopuksi ja hänen exänsä (äiti isä) on töissä matkoilla jne.. toki monesti neuvotaan että ei tarvitse/täydy ja siitä tehdään hirmuinen numero.. (ei nyt kaikki toki).
tottahan se on ei niitä toisen lapsia tarvitsekkaan hoitaa mutta jos ollaan kerran perhe niin eikös ne toisenkin lapset kuulu siihen? ja jos kysymyksessä on lapsi joka jo toimii melko itsenäisesti? onko sillä sitten merkitystä onko se siellä vai täällä? "kertoohan se luotettavasta hoitajasta sitten" jos vanhempi luovuttaa lapsen sinänsä itselleen tuntemattoman hoitoon? vai?
sekin että täällä riidellään lapsista kuka saa nähdä kuka ei.. on se vähän 2sinainen juttu eli halutaanko niitä lapsia kylään vai ei??:)
itse olen mieltä että jos ollaan perhe niin ollaan perhe olkoon se sitten ukin veljen tytär joka siihen kuuluu:D
tottahan se on ei niitä toisen lapsia tarvitsekkaan hoitaa mutta jos ollaan kerran perhe niin eikös ne toisenkin lapset kuulu siihen? ja jos kysymyksessä on lapsi joka jo toimii melko itsenäisesti? onko sillä sitten merkitystä onko se siellä vai täällä? "kertoohan se luotettavasta hoitajasta sitten" jos vanhempi luovuttaa lapsen sinänsä itselleen tuntemattoman hoitoon? vai?
sekin että täällä riidellään lapsista kuka saa nähdä kuka ei.. on se vähän 2sinainen juttu eli halutaanko niitä lapsia kylään vai ei??:)
itse olen mieltä että jos ollaan perhe niin ollaan perhe olkoon se sitten ukin veljen tytär joka siihen kuuluu:D
Vastaukset 24
Vanhimmat
ja aikuisten järjestelyistä kiinni, niin ongelma ei varmaan olisi niin suuri. Mutta mietipä tilannetta alakoululaisen tai nuoremman kannalta: etän luo mennään näkemään etävanhempaa, ja jos etä ei ole kotona... Kyllä siinä on suuri suru puserossa koko viikonlopun, kun lapsi ihmettelee, miksi isä/äiti ei rakasta mua, kun se on mieluummin jossain muualla. Ja teini-ikäistä harmittaa, kun on pakko olla jossain muualla kuin kaverien kanssa, ja sitten se tyyppi jota meni tapaamaan, ei olekaan edes kotosalla.
Ja siinä on sitten uudella puolisolla aikamoinen tekeminen pettymyksen ja muiden tuntemusten kanssa, ja niiden oireiden, joita nämä tuntemukset aiheuttavat.
ei ole ongelmaa tuollaisten kanssa koska tunnen lapset hyvin ja he tuntevat minut. eli ihan hyvin tullaan toimeen keskenään vaikka puolisoni olisi muualla:)
viihtyy,vaikka isä ei olisikaan maisemissa koko aikaa.
me ei todellakaan olla perhe. Olemme mies ja nainen ja entisen liiton lapset ei kuulu tähän perheeseen.
että uusioperhe (osa) ei toimi... jos lapset on vaan jokatoinen vkl riesa..
Oletteko ylpeitäkin asiasta?
Itselläni on uutena puolisona hyvä suhde myös puolisoni lapseen, ja hän tulee mielellään meille, vaikka joskus osuisikin että isällään on valitettava meno osunut juuri siihen kohtaan. Tämä on toki vähän eri tilanne kuin jos parisuhde on juuri vasta alkanut ja lapsen kanssa ei ole sitä omaa suhdetta muodostunut.
Olen kuitenkin samaa mieltä siitä kuin ensimmäinen vastaajakin - lapsi haluaa ensisijaisesti nähdä oman vanhempansa, ja olisi toivottavaa että vanhempi asiat niin järjestää, että tapaaminen toteutuu. Yksittäiset poikkeukset, jotka esim. vievät osan lapsen ja vanhemman yhteisestä ajasta eivät ole ongelma, mutta jos se oma vanhempi on niin kykenemätön, ettei asioitaan siten järjestä, että olisi tapaamissopimuksen mukaisesti saatavilla lapselleen - pitäisi hälytyskellojen soida sekä uudella puolisolla että lähivanhemmalla. En minä laittaisi lastani tapaamaan isäänsä, joka ei olisi läsnä vaan hänen puolisonsa, joka saattaisi olla halutonkin vielä huolehtimaan lapsesta - sehän olisi kurjaa lapselle. Mutta en myöskään uutena kumppanina olisi miehen kanssa, joka ei huolehtisi itse omien lastensa tapaamisesta sopimuksen mukaan.
Itse olen uusi puoliso, lapsia ei ole kenenkään entisen kanssa.
Useimmissa uusioperheissä ei kuitenkaan haluta äiti-tai isäpuolen olevan päättämässä lapsen asioista. On hieman outoa olettaa, että uusikko hoitaisi ja kantaisi vastuuta, mutta ei olisi oikeutettu päätöksiin.
Näin siis monesti.
Kyllä silloin tällöin voi hoitaa lasta, mutta jos se on vakio kärsii koko tapaamisten idea.
Tapaamisten idea on se että lapsi tapaa oikeaa vanhempaansa ei lähivanhemman vapaa viikonloppu.
Tapaamis ajankohtaa kannattaa muuttaa niin, että lapsi tapaa vanhempaansa. Se on lapsen oikeus.
Ei ole ikinä tullut edes mieleenkään. Minun lapseni ei ole edes saaneet nähdä isänsä naikkosia, eikä naikkoseilla ole lupa edes heitä puhutella, kun olivat pieniä. Soville exän kanssa, että hän ei tuo niitänaisiaan lastemme lähelle, etteivät saa huonoja vaikutteita.
En voisi kuvitella että kahvittelisin ex miehen naisten kanssa, huh huh.
Meillä ei olisi ikinä onnistunut moinen käytäntö. Jos mies ei yksin osaa lapsiensa kanssa olla, niin sitten olkoot heitä ilman. Naikkosilla ei ole koskaan ollut lupaa tapailla lapsiamme.
onnetonta lissua...
sinä olisitkaan kahvitellut kenekään kanssa?
Huh Huh, kyllä meillä lapset käy meidän kodissa isänsä luona.
Exä ei tule meille, enkä minä mene exän asuntoon.
Ei exien ja nyxien tarviikkaan toisiaan tapailla, riittää että isä tapaa lapsiaan omassa kodissan.
Ja että tervepäinen äiti antaa lapsille siihen mahdollisuuden.
Voi, olisitpa mieheni ex!! Saisimme olla kaikki viikonloput oman perheemme kesken rauhassa ilman hänen ja exänsä typeriä, huonostikäyttäytyviä ja yksinkertaisia pentuja. Elämä olisi täydellistä!
mutta naiskkoset eivät siihen ole kuuluneet. Täysin vieraita ihmisiä. En ymmärrä, mihin me heitä tarvitsisimme? Emme ole heitä tarvinneet koskaan elämäämme enempää sotkemaan.
että saavat olla isänsä naikkosista rauhassa myös viikonloppuisin. Ovat onneksi saaneetkin olla, eivät ole oleet krkkymässä ovemme takana koskaan, kun tein säännöt selväksi.
Ei ole lapsemme saaneet huonoja vaikutteita ja pilanneet enempää elämää, kun vedin rajan ajoissa.
Lastemme elämä on nyt täydellistä, kun isänsä naikkoset eivät ole päässeet sitä sotkemaan.
Minä en ole todellakaan ollut miehen exän oven takana kärkkymässä. Pentunsa sen sijaan kärkkyvät säännöllisesti meidän perheen oven takana. He saisivat lopettaa meidän kotirauhan häritsemisensä.
omat lapsensa vieraan ihmisen kotiin. Itse en ole koskaan uskaltanut. Varsinkaan kun on kyse ex mieheni naikkosista, sellaista iloa en niille ketkuille ole suonut. Onneksi en, sillä lapsemme ovat fiksuja nuoria jo.
Mitä ihmeen iloa?!!
Luuletko tosiaan, että miehen ex-suhteen muksut voisivat vierailuillaan tuottaa nyksälle jotakin iloa pilatessaan hänen ja perheensä rauhalliset lomat ja viikonloput?!
Vinkiksi muillekin exille:
hoitakaa lapsenne kokonaan yksin, ellette ole aivan varmoja, että heidän seuransa on toivottua miehen uudessa perheessä.
kun miehellä on niin ihanat lapset ja ex vaimo, etttä jää ite toiseksi. ei ne muuten täällä mellakoi.
"laskevat omat lapsensa vieraan ihmisen kotiin"??
Isänsä kotiin = isä = vieras ihminen lapsilleen?
tähän kauhisteluun.Onhan se nyt vähintäänkin sataprosenttisen varmaa,ettei niin pääse koskaan,milloinkaan,ikinä tapahtumaan.
"Kun tein säännöt selväksi".Aina olet yrittänyt kertoa,että exän kanssa niin päätitte.Tuntuu siltä,että sinä päättelet asiat ja kukaan ei jaksa kanssasi väitellä,koska se on ihan turhaa.
paljon rohkeampi,hän uskaltaa.Ei kyllä laita lapsiaan minkään tuntemattoman naikkosen kotiin,tunnemme toisemme ja pystymme keskustelemaan lasten asioista ihan sovussa.
joka kasvatan toisen lapsia omassa kotonani,vaikeita teinejä, omat jo aikuisia.
Toimeen on tultu, koska tykkään niiden äitistä.
No ne on jokatoinen vl isällään.
tuollaista asennetta-Aina ei kaikki mene kaikkien taiteen sääntöjen mukaan,mutta se on sitä elämää.Ja murkuistakin kasvaa joskus aikuisia(vaikkei pahimmassa kuohuntaiässä uskoisi) ja heidän kanssaan voi olla vaikka kuinka hyvät välit muutaman vuoden päästä.