Asiani on ajankohtainen ja arkaluontoinen ja en ole tähän ikään ennen joutunut moisen asian kanssa vastatusten, mutta täältä varmaan saan vastauksen?
Kuinka paljon isä menettää lapsen suhteen, jos hän antaa ysinhuoltajuuden äidille, minulla on kuva, että on melkein peli menetetty, siis äidillä täysin sanavalta, onko näin?
Poika ei halua enää riitaa ylläpitää ja "luopuu" kinastelusta ja antaa minun mielestäni periksi, itse olen vastaan, mutta se on hänen elämä, ei minun. Sukulaiseni ei saanut nähdä omaa lastaan, ennenkuin ripille pääsi, koska äiti esti ja isä meinasi, ettei halua olla lapsen kehityksen esteenä riidoilla. Tekeekö poika nyt mielestänne oikein, luovuttamalla yksinhuoltajuuden äidille.
Poika on hoitanut lastaan ja ostanut vaatteita ym. hänellä on muuten paremmin asiat kunnossa, kuin äidillä, mutta lapsesta on aina kinaa, tekeekö hän oikein teen mielestä?
Kuinka paljon isä menettää lapsen suhteen, jos hän antaa ysinhuoltajuuden äidille, minulla on kuva, että on melkein peli menetetty, siis äidillä täysin sanavalta, onko näin?
Poika ei halua enää riitaa ylläpitää ja "luopuu" kinastelusta ja antaa minun mielestäni periksi, itse olen vastaan, mutta se on hänen elämä, ei minun. Sukulaiseni ei saanut nähdä omaa lastaan, ennenkuin ripille pääsi, koska äiti esti ja isä meinasi, ettei halua olla lapsen kehityksen esteenä riidoilla. Tekeekö poika nyt mielestänne oikein, luovuttamalla yksinhuoltajuuden äidille.
Poika on hoitanut lastaan ja ostanut vaatteita ym. hänellä on muuten paremmin asiat kunnossa, kuin äidillä, mutta lapsesta on aina kinaa, tekeekö hän oikein teen mielestä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ikävä kyllä moni nainen tekee lapsilleen karhunpalveluksen hakiessaan yksinhuoltajuutta. Toki yksinhuoltajuus helpottaa monien asioiden järjestämistä (esim. muutot toiselle paikkakunnalle, passin hankkiminen jne), mutta lapsella on kuitenkin oikeus molempiin vanhempiinsa. Tasa-arvoisesti. Tietenkin tilanteissa, joissa toinen vanhemmista on kyvytön kantamaan vastuuta lapsesta päihdeongelmien, väkivaltaisuuden tms syyn vuoksi, yksinhuoltajuus sille toiselle vanhemmalle on perusteltua.
Omasta erostani on jo kauan, mutta muistan yhä varsin selvästi, miten raivostuttavaa oli olla yhteydessä exään. Olin lasten lähihuoltaja, mutta yhteishuoltajuuden vuoksi jouduin monissa asioissa neuvottelemaan exän kanssa. Kun itse pääsin eron aiheuttamasta vihasta ja katkeruudesta yli, tiesin yhteishuoltajuuteen suostuessani tehneeni oikein. On lapsen etu, että lasta koskevissa tärkeissä päätöksissä päätöksen tekijöinä on kaksi aikuista. On myös vanhemman etu saada sen toisen vanhemman näkökulma asiaan, sillä itse ei todellakaan ole aina oikeassa.
Ihminen on oikeastaan aika raadollinen otus ja tosiasia on, että uusperheissä oma lapsi on kuitenkin tärkeämpi kuin puolison lapset. Niin kovasti kuin koitammekin vakuutella asian olevan toisin. Lapsen asioissa isä- tai äitipuoli ajattelee usein perheen etua, ei lapsen etua. Vain oma isä ja äiti pystyy ajattelemaan puhtaasti lapsen etua. Silläkin uhalla, että lapsen etu on perheen edun vastainen.
Kun perhe hajoaa, vanhemman aikuisena tulisi pystyä nostamaan lapsen etu oman vihansa, katkeruutensa ja pettymyksensä yläpuolelle. Vaikka se ei olekaan helppoa. Lapsi ei ole syyllinen vanhempiensa eroon ja riitelemällä lapsesta vanhemmat kostavat eron juuri omalle lapselleen. Vanhempien ero on lapselle aivan riittävän suuri taakka kantaa eikä vanhempien pitäisi sitä taakkaa omista itsekkäistä syistään enää lisätä. Lastensa vuoksi on aika ajoin elämässä nieltävä ylpeytensä, niin raivostuttavaa kuin se joskus onkin. Mutta lapset eivät ole pyytäneet syntyä tähän maailmaan ja juuri tähän perheeseen näille vanhemmille. Vastuu lapsen hyvinvoinnista erotilanteessakin on molemmilla vanhemmilla.
Kiitos kannanotostasi, se olikin asiallinen ja mielestäni juuri noin ajattelen itsekin.
Hyvää Joulua perheellesi!