Paina ohimolleni
piipullinen
kylmää terästä
etten unohtaisi
elämän ja kuoleman
rajoja
kaikki muu minussa
hengittää
sykkii
säkenöi
paitsi tämä kohta
joka kaikuna kuiskaa
kahta tavua
antaa sattumalta
surulle
sinun nimesi
piipullinen
kylmää terästä
etten unohtaisi
elämän ja kuoleman
rajoja
kaikki muu minussa
hengittää
sykkii
säkenöi
paitsi tämä kohta
joka kaikuna kuiskaa
kahta tavua
antaa sattumalta
surulle
sinun nimesi
Vastaukset 4
Vanhimmat
hankipa ystäviä määräämättömässä aikajanassa,
niin huomaat että elämä on olemisen arvoista,
jopa sinun ehdoillasi
Amanda!
*käsittämätöntä jupinaa ja mutinaa ja huokailua*
Aivan kertakaikkisen upea runo !
huh
Tämä runosi vie jalat alta - tajunkin, huh !
Vakuuttavaa jälkeä. Intensiivinen kokemus. Kiitän.