Aktiviteetteja?

Huvi ja hyöty samalla kertaa.Vai olettako niitä yhteiskunnan elättejä,joille muut hommaan ruuan,lämmön ja käyttövarat.

käyntiin. Tee mitä tahansa niin tekeminen poikii lisätekemistä. Nythän alkaa olla kevätsiivouksen aika. Nurkat puhtaaksi ja ylimääräiset romppeet kirpparille, siinä onkin puuhaa. Samalla haet uusia ideoita, vaikkapa tuolta kirpparilta ja alat toteuttamaan niitä. Ei aktiviteettien tarvitse olla mitään hienoa tai kallista, eikä varsinkaan mitään keinotekoista temppuilua. Parasta toimintaa syntyy omista aidoista ideoista, mutta ensimmäiseksi pitää aktivoitua itse jos meinaa jotain saada aikaiseksi.

Kajaani on mielentila, jossa ihmisen on hallittava pieniä etäisyyksiä ja rajallista aluetta mitä voi vaan kerrallaan katsoa. Vankka havumetsä ei monesti salli ihmisen ajatuksen lentää realismin tasolla siihen mitä on olemassa tietyin ehdoin, niinkuin esim. meren äärellä, jota osaavat ihmiset ovat aina käyttäneet tienään.

Meri on ikäänkuin haastanut ajattelemaan, että sillä on vastaranta. Ja siellä olevat asiat eivät ehkä olekaan niin kovin erilaisia? Ja sinne menemällä muutos olisi ehkä mahdollista?
Ja kun vastarannalle on päästy, niin realismi on jossain määrin sanellut ihmisten ajatusten muodostumista siitä mitä voi olla. Havukka- aholainen ajatteluhan on taas ollut aina paljon rikkaampaa koska etäisyydet ovat rajoittaneet jossainmäärin kulkemista. Ja siinä pitänyt itse keksiä objektit ja subjektit lähipiiristä sellaisille tapahtumille mitä niiden parissa olisi voinut tapahtua.

Tässä on sekä hyvät, että huonot puolensa. Hyvinä se, että myös turhuus voi joskus jäädä paikkakunnalle saapumatta. Haittana kuitenkin se, että edistykselle ja kehitykselle ei tästä etäisyydestä johtuvasta seikasta käsin ole syntynyt kovin vahvaa kulttuuria. Pieniä puroja ei ole ollut kovin monia. Ja jos on ollut, niin laskuojalle ei kuitenkaan ole löytynyt useampia kaivajia, että maa oltaisiin saatu tuottamaan.

Suurien ajatusten ja toimintamallien esittäjät on yleensä eristetty tehokkaasti yhteisöstä. Vaikka ilmeisesti jokaisella, tuulimyllynkin lämmittäjällä on oma paikkansa ja tarkoituksena? Olivatpa näiden ajatukset sitten yleistä mielipidettä edustavien mieleltä salattuja tai muuten vaan ylivoimaisia käsittää?
Ja jollakin heistä voisi ehkä olla tiedossaan tehokkain tapa tuottaa "tuulilämpöä"?
Ihan konkretiankin tasolla.

Joskus tuleekin mieleen raamatun tarinat köyhästä miehestä, joka olisi osannut estää vihollisen kuninkaan kaupungin valloituksen, mutta koska hän kuitenki ilmeisesti oli tunnetusti köyhä, niin kukaan ei korviaan hänelle tahtonut lotkauttaa. Ja kehnosti siinä sitten kävi.

Oliko mies köyhä omilta varoiltaan, mieleltään vai omasta ylpeydestään? Sen voi jokainen pohtia itse omalla kohdallaan, jos sen tarpeelliseksi tuntee?

Tai tarina siitä kuinka Hollantilainen poika tarkkaillessaan paikallisia patoja näki niissä vuodon ja tukki sen sormellaan.

Siksi ehdotankin teille, että hakekaapa vaikka metsähallituksesta paikallissa valtion metsissä GT karttoja ja kokeilkaa patikoimista lyhyillä retkillä lähimetsissä. Esim. eteläisessä Kajaanissa on valtionmailla sille muuten epätyypillisiä vaaramaisemia, joissa avautuu mukavia näkymiä erämaaluontoon.

Ja tätä harrastusta voi sitten kehittää vaikkapa luonnontarkkailuksi tai seurannaksi, kalastukseksi tai metsästykseksi, jos nykyisin enää tavalliset ihmiset pystyy saamaan aseenostolupia?

Talvella voi ruokkia pikkulintuja, keväällä seurata isompien soidinta, kattoa teertä silmiin tuntea sen villin luonteen ja eloonjäämisen vaiston.

Ja helppoakin tämä on koska paikka on täynnä pikkuteitä niin, että jokainen saa itse määritellä sen kuinka lähelle kohdettaan haluaa ajaa.

Tällainen suhteellisen halpa harrastus voi tarjota rajatonta riemua jatkuvasti muuttuvasta luonnosta. Ja voi antaa varteenotettavan vaihtoehdon keskioluesta kusemiselle. Kun ihminen saa samalla raitista ilmaa ja voi unohtaa niin halutessaan olevansa osa omien ja toisten asioiden muodostamaa ongelmien kenttää.

Voi voi kun vain kaupunkikin osaisi tällaisiakia aarteita pitää esillä. Jos merta ei ole nähnyt ei sitä oikein osaa arvostaa. Ja jos siellä jatkuvasti on niin se arjen maisema. Ja sama se tuntuu Kajaanissakin olevan oman luontonsa erityislaatuisuuden ja sen kohteiden suhteen, että niiden arvoa ei ehkä täysin ymmärretä?
Mutta ihan hyvähän se on, että harvoillakin on herkkua.

Jos ei ole mitään tekemistä, niin silloin voi tehdä töitä ja kasvattaa varallisuuttaan. Miksi tehdä töitä vain arkisin klo 8-16. Olen itsekin lähdösä kohta töihin.

Kai teillä nyt jotain harrastuksia on?

Menkää vaikka kävelylle? Termariin kahvia, pullaa reppuun ja mehtään eläimiä bongaamaan? Pilkille? Teatteriin? Elokuviin? Ravinteliin syömään? Kahvilaan kahville? Kirkkoon? Puutyökerhoon?
Tai tutustukaa vaikka kaupungin nähtävyyksiin (siinä ei kyllä kauaa nokka tuhise xD).

Pilikille, niinku oesi jo!

Tosin ahven syö paremmin lumimyräkässä.