Juttelin tuossa rakennustarvikemyyjän kanssa ja hän sanoi että höyrysulkumuovia menee tosi harvoin höyrysuluksi. Rakentajat laittavat normaalia rakennusmuovia höyrysuluksi koska on reilusti halvempaa...mätäneekö mökit???
Höyrysulkumuoviko?
Pete
203107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos rakennat talon, johon aiot laittaa höyrynsulkumuovin, nin käytä nimenomaan tyyppihyväksyttyä höyrynsulkumuovia. Tavallinen rakennusmuovi on liian "harvaa" tähän tarkoitukseen, ts. sen vesihöyryn läpäisevyys on aivan liian suuri. Lisäksi sen rakenne muuttuu vuosien kuluessa siten, että se ei enää toimi edes vähäisessäkään määrin vesihöyryn esteenä.
Laske kustannuslisäys vaikkapa 10 vuodelle jaettuna ja vertaa sitä ottamaasi riskiin!
mätänee
Tavallinen rakennusmuovi murenee ulkona muutamassa vuodessa. Höyrynsulkumuovi ei murene. Voiko tuosta päätellä jotain? Murenemisen aiheuttaa ulkona pääosin UV-säteily, mitä seinän sisässä ei ole. Mutta haurastuuko tavallinen muovi muutenkin? Rakennusmuovillahan on ominaishaju, joka johtuu jostain haihtuvasta. Höyrysulkumuovi ei haise. Rakennusmuovissa on varoitus ettei pdä käyttää höyrynsulkumuovina. Miksi?
Mitä enemmän näitä juttuja lukee, sen varmempaa on, etten ikinä kenellekään suosittele omakotituhertajarakentajan itse tekemän talon ostoa ...
mitä se "ammattimainen" tuhertaja käyttää... Halvinta, kun ei tule itselle, ja kyllä se siellä kymmenen vuotta kestää.
Eli ei kannata ostaa taloa jossa on muovikalvo, tai pitäisi ainakin tarkastaa mitä se on.
olmanvaihto pelaa kunnola niin ei sillä paljon väliä mikä muovi siellä on tullu avattua muutama kymmentä omakotitalon seinää eikä ikinä homeessa tollasen takia vaikka käytetty vaikka mitä "höyrynsulkuna".
Ainakin meille 4 muullekin pakettirakentajalle tuli ihka oikeat höyrunsulkumuovit paketin mukana. Jopa paljon parjattuun Kastelliin :)
Oli kyllä pettymys kun meidän ökykalliissa Herralassa oli samanlaiset muovit kuin Planiassa, Lapplissa ja Omatalossa. Paitsi tietenkin vähän paremmat.
Vain vähän paremmat ? :)
Ainahan ittellä pitää olla paree kun naapurilla ..
Höyrynsulkumuomi on värillenen, vaalen vihreä tai valean sininen. Sen paksuus on tasalaatuinen 0,2 mm. Rakennuamuovi on 0-0,2 mm ja siinä voi olla jopa reikiä jota silmä ei havaitse. Se on yleensä tehty halvemmasta raakaaineesata, voi olla jopa kierrätysmuovia ja se on väritön. Tätä ei pitäisi laitta talon rakenteisiin.
Tässä on vähän sama juttu kuin autoissa. Ajaako Ladalla vai Mersulla?
Luin erään fiksun Rakennusinsinööri/Arkkitehti-tytön kirjoittaman artikkelin joitain vuosia sitten yhdestä alan julkaisuista. Hän kirjoitti, että talon rakentaminen tuntuu nykyään olevan pienten virheiden tekeminen pienten virheiden perään. Kun pieniä virheitä on tehty riittävästi, ehkä muutamia tuhansia, katsotaan talon valmistuneen.
Rakennusmuovia käytetään esim. ydinvoimaloissa suojauksiin, ja hyvin toimii. On tasalaatuista. Teipit ovatkin jo toinen juuttu.
Pienet reiät eivät käytännössä haittaa. Niiden takiahan seinärakenne tehdään tuulettuvaksi. Jos koneellisessa ilmanvaihdossa paine on asetettu alipaineen puolelle, virtaa ilma mahdollisista reistä sisään.
Hyvä konsti muuten ikkunavälien huurtumisongelmaankin.
Radonista mie en sano mittään.
käytännössä haittaa mitään ....
Rakennusmuovilla suojaukset ydinvoimaloissa tuskin ovat 50 vuoden ajalle tarkoitettuja.
Ei reikien takia tehdä mitään tuulettuvaksi. Jos on asetettu lievästi alipaineen puolelle, saattaa katossa olla silti ylipaine ja niin näistä pienen pienistä reijistä iloisesti kastellaan villat.
Näitä Jocun provoja taas.
Meilläpäin ilmanpaine laskee ylöspäin mennessä. Siitä on sekin etu, savuhormitkin vetävät ylöspäin.
Minä olen aina luullut, että rakenteiden tuuletus järjestetään kosteuden takia.
Kai tuuletusraot sitten ovat muurahaisia yms. varten. Eihän rakenteisiin kosteutta pääse, jos höyrysulku on ehjä.
Saattaa olla, että ydinvoimaloiden suojamuovitukset kestävät 50 vuotta. 30 vuotiaat muovit ovat uuden väärtejä.
Eiköhän rakenne mahdollisesti pieniä huokosia sisältävällä muovilla vuorattuna kestä 50 vuotta, kun ilman mitään höyrysulkuja kestää yli 100 vuotta.
Ne 100 vuotta vanhat rakennukset on varmaankin lämmitetty puilla. Lämmitystapa on vetänyt jatkuvasti korvausilmaa rakenteiden läpi sisällepäin. Tuuletus on ts. pelannut. Mielestäni on typerää verrata vanhoja vetoisia rakennuksia nykyaikaisiin. Tiiviit rakennelmat on oltava tiiviitä ja niissä ON OLTAVA koneellinen imastoiti jota ei saa sulkea.
Rakkennevirheet ovat sitten aivan toinen asia.
huoneen sisällä: Ilmanpaine-ero ulkotilaan kasvaa aina neutraalitasosta ylöspäin mentäessä kaavan
(Ru-Rs) x h
mukaan ( R= tiheys, h= korkeusero neutraalitasosta).
Kyseisestä tosiasiasta seuraa mm kerrostalojen porraskäytäväongelma, alakerrassa alipaine imee huoneistosta ilmaa porraskäytävään ja ylipaine porraskäytävän yläosassa tunkee ilmaa postiluukuista ja raoista ylimpiin huoneistoihin, yläkerrosten ikkunat huurtuvat jne.
Toivottavasti atomivoimalat eivät valmistu yhtä heikolla fysiikan osaamisella.
Eikös tuo ole juuri se hormi-efekti, jolla veto yleensä hoidetaan.
Tehostuu muuten huomattavasti, kun laittaa hatun piipun päälle. Tuuli lisää imua.
Kyllä helium-pallot ainakin meillä kattoon pyrkivät. Niin taitaa käydä rappukäytävissäkin.
Toisaalta, ilmavirrat koneellisessa ilmanvaihdossa ovat sellainen sekamelska, että paine-eroista huoneen korkeussuunnassa on turha puhua.
Fyysikot ovat erikseen ydinvoimaloissakin. Heitä tulee koulunpenkiltä lisää tasaisena virtana. Ongelma on, että me käytännönhommia hoitavat olemme hupeneva luonnonvara. Meidän pitää osata paljon sellaista, jota ei koulussa kerrota. Valitettavasti.
Tulehan tuonne Ydinvoimapalstalle fysiikkoinesi haastelemaan, jos aihe kiinnostaa!
Vanhoissa taloissa oli usein tilaa vähän ja lapsia paljon.
Makuukammarin pönttöuuni lämmitettiin kerran päivässä, ja pieni huone oli nukkujia täynnä.
Kaikki mainitsemasi vetokohdat on tarkasti tilkitty. Hirsien halkeamatkin tampattu räsyä täyteen.
Ilmankostutinta ei takuulla tarvittu, ja ikkunat itkivät. Höyrysulun puute ei mieltä vaivannut.
Purettavaa hirsipirttiä vaikkapa savusaunaksi aikovat tökkivätkin piikillä pohjoisseinän ikkunanalushirsiä. Siellä se mahdollinen
laho varmimmin on.
Tiheys ja paine ovat eri suureita.
Heliumpallossasi on suurempi paine kuin sen ulkopuolella, mutta se on kevyempi joten se nousee ylös.
Jos pallossasi olisi pienempi paine kuin ulkopuolella se menisi suorin vedoin melko ikävästi lyttyyn.
Teoriasi mukaan painovoimainen ilmanvaihto ei toimisi lainkaan. Mutta se toimii sittenkin - ainakin tyydyttävästi!
näköjään oikea henkilö arvioimaan perustelujani. Asiahan ei ole mitenkään minun teoriani, painovoimaisen ilmanvaihdon perusteita vain.
Lämmin ilma on kylmää ilmaa kevyempää, siksi syntyy paine sisälle kun ulkoilma painavampana puskee raoista sisään.
Lasten helium-pallokaan ei ole kiinnostunut ympäröivän aineen tiheydestä. Se pyrkii pienempää ympäröivää painetta kohti.
Pelataan käytännön esimerkeillä. Jätetään rätingit muuhun paikkaan.
No niin, kyllähän se painovoimainen kylmään korvausilmaan perustuu. Eiköhän me näistä asioista sovita, huumormiehet!