Olen nyt opiskellut lukiossa melkein vuoden, enkä vieläkään oikein osaa sanoa, mitä aineita todella haluan lukea. Ainoat aineet, joita ei kauheasti huvittaisi lukea, ovat maantiede, biologia ja kemia. Pitkä matematiikkakaan ei ihan kaikkein mukavinta ole, mutta kyllä siitä olen neljästä ensimmäisestä kurssista selvinnyt kohtuullisesti, (keskiarvo 7). Luonnontieteistä fysiikka kiinnostaa todella, ja sitä haluaisin lukea lisää. Ensimmäisestä kurssista sain 10 ja nyt menossa olevasta toisesta kurssista on luultavasti hyvää numeroa tulossa myös.
Olen kuitenkin miettinyt, onko jatko-opintojen kannalta järkevää lukea fysiikkaa, mutta ei muita luonnontieteitä. Tällä hetkellä kemiasta käyty ensimmäinen kurssi, josta numeroksi sain 9. Tälle vuodelle en enää saa mahtumaan enempää kemiaa.
Huoh... Mitähän tässä pitäis tehdä?
Olen kuitenkin miettinyt, onko jatko-opintojen kannalta järkevää lukea fysiikkaa, mutta ei muita luonnontieteitä. Tällä hetkellä kemiasta käyty ensimmäinen kurssi, josta numeroksi sain 9. Tälle vuodelle en enää saa mahtumaan enempää kemiaa.
Huoh... Mitähän tässä pitäis tehdä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minullakin sama tilanne, eli en tiedä muutakuin etten lue historiaa, biologiaa ja maantietoa enempää. Sitten taas tekee mieli ottaa muutamia jatko-opintojen kannalta turhia kursseja, joissa silti käsitellään hyödyllistä asiaa. Kemia taitaa jäädä pois ensimmäisenä.
Jos jo tiedät minne aiot hakea lukion jälkeen tai mitkä ammatit kiinnostaisi sua, niin kannattaa tietysti suunnata energia sellaisten aineiden opiskeluun, joista on hyötyä siinä ammatissa/pääsykokeissa. :) Jos taas et oikeen tiedä mikä kiinnostaisi lukion jälkeen, niin kannattaa varmaan valita (jos motivaatiota ja kiinnostusta riittää) niin titysti siihen fysiikan kyytipojaksi kemia. Esim. bilsalla ja mantulla ei varmaan kovin monissa pääsykokeissa pääse loistamaan, ellet ole sitten lääkikseen pyrkimässä, jossa bilsan osaaminen on välttämätöntä.
Mutta toisaalta.. Toisaalta kannattaa vaita sellasia aineita mitkä oikeesti itteä kiinnostaa, eikä aina ajatella niitä kirjotuksia ja mahdollisesti jossain kaukana häämöttäviä pääsykokeita. :D
Nää mun mielipiteet oli nyt vaan tälläsiä heittoja, eikä sun kannata näitä sen kummemmin varmaan miettiä, mut lopollehan voisit tietysti aina mennä juttelemaan. Se kannattaa (kokemusta on)!!
"Jos et itse muokkaa tulevaisuuttasi, joku muu tekee sen puolestasi. Aina tuo muokkaus ei ole mieleesi."
Eli niin ikävältä kuin se kuulostaakin, tällaiset asiat täytyy ratkaista itse. Neuvoa saa toki kysyä, mutta ketään ei oikeasti kiinnosta tilanteesi, vaikka sellaisen käsityksen voikin saada.
Jos nuo luonnontieteen kiinnostaa, niin sitten kirjoitat pitkän matikan, kemian, fysiikan, äikän ja enkun. Muista aineesta on ihan sama vaikka 5 tulisi. Ei noilla arvosanoilla varsinkaan ole mitään huolta, voit ottaa ihan rennosti opiskelun. Ja tenti tai käy ensivuonna tuo kemian kakkoskurssi. Pitkä matikka on sen verran vaikeaa, että siitä tuo 7 on hyvä arvosana, ja antaa valmiuksia aina diblomi-inssiksi asti.
Ja kyllä sitä selviää pelkällä fysiikalla ja matikalla useilla aloilla, mutta kannattaa ehdottomasti kirjoittaa kemiakin, varsinkin jos siitä on tuollaisella opiskeluhalulla kiitettävä tullut.
Jos et tiedä minne menet lukion jälkeen niin valitse pitkä matikka, fysiikka ja kemia. Toisin kuin tuo aikaisempi kirjoittaja ei kannata biologiaan tuhlata aikaa vaikka olisiki lääkis mielessä. Sinne tärkeämpää on juurikin fysiikka ja kemia.
...otankin vain pitkät fysiikan ja matikan? Lääkis ei ensisijaisesti ole mielessä.
Kyllähän toi kemian jättäminen pois sulkee vaihtoehtoja. Mutta lähinnä ne alat mitkä sulkeutuu on eri kemian aloja lääkis. Kyllähän tossa pitkä matikka fysiikka yhdistelmässä on hyviä aloja jäljellä. Jos noi on ne aineet mitkä kiinnostaa niin kannattaa tutustua TKK:n tarjoamiin koulutuksiin. TKK:lle tarvii pääsykokeessa pelkästään matikkaa ja fysiikkaa (tai no kemian linjalla kemiaa tietty).
Lähes kaikkiin pääsykoekysymyksiin on sisällytetty se, että ymmärtää ja hallitsee biologian. Tietysti tarvitsee osata kemiaa ja fysiikkaa ja laskemistakin (lyhyt matematiikka riittää hyvin), mutta biologialla useimmiten tajuaa MITÄ pitää laskea.
Biologialla kannattaakin hankkia se parhaan reaalin arvosana (l tai ainakin e), jolla nostetaan lähtöpisteet.
Näyttäisi siltä, että useimmat lääkikseen päässeet kirjoittavat reaaliaineista syksyllä biologian ja keväällä kemian sekä fysiikan ja lähtevät sitten kevääksi valmennuskursseille.
Sinun ei ole mikään pakko lukea muita luonnontieteitä, vaikka fysiikka kiinnostaa. Itse opiskelen tietotekniikkaa yliopistossa ja olen aina ollut hyvä matikassa ja fysiikassa. Maantietokin oli ok, mutta biologiasta ja kemiasta en tajua mitään (kutosella pakolliset kurssit läpi lukiossa) enkä niiden tietoja kauheasti tarvitsekaan.
Sen sijaan pitkästä matikasta ei kannata luopua, jos fysiikkaa luet. Jos nimittäin aiot jatkossa aloille, joissa tarvitaan fysiikkaa, niin todennäköisesti tarvitaan myös matikkaa. Esim. tänne teknilliselle puolelle on pääsykoe matikasta joko fysiikasta tai kemiasta (vähän alasta riippuen). Sisäänpääsy ei ole vaikea, mutta vaatii pitkän matikan tietoja (ei tarvitse olla huippuhyvä).
On monia jatko-opiskelupaikkoja, joissa tarvitaan fysiikkaa, mutta ei kauheasti muita luonnontieteitä. Ekana tietysti teknilliset yliopistot, esim. tietotekniikka, sähkö, kone, automaatio, lentäminen, rakentaminen tai ihan vain teknillinen fysiikka ym. Monella alalla voi hyödyntää myös ihan muita tieteitä (esim. psykologiaa ja kognitiotiedettä). Tavallisten yliopistojen luonnontieteellisessä tiedekunnassa voi opiskella pääaineena fysiikkaa ja sivuaineet on melko vapaasti valittavissa.
Ja etenkin ylioppineen vinkeistä. Selkiytti asioita taas vähän.