Juovun elämästä tästä
yhä uudelleen...
Ja kuin kotka
kuninkaana usein
tähyelen korkeuteen
Mutta olen Luojan
pieni lintu vain,
ja siivetönnä
riipun kiinni oksassain
Silti taistelen ja tiedän:
kerran saavun sinne,
missä tuska rakkaudeksi
kiteytynyt on
Ja kotkan siivin lennän
Taivaan sineen, minne
hohtaa syvä kirkkaus ja
rauha loputon
Kerppuli,
4.4.2009
yhä uudelleen...
Ja kuin kotka
kuninkaana usein
tähyelen korkeuteen
Mutta olen Luojan
pieni lintu vain,
ja siivetönnä
riipun kiinni oksassain
Silti taistelen ja tiedän:
kerran saavun sinne,
missä tuska rakkaudeksi
kiteytynyt on
Ja kotkan siivin lennän
Taivaan sineen, minne
hohtaa syvä kirkkaus ja
rauha loputon
Kerppuli,
4.4.2009
Vastaukset 11
Vanhimmat
Niin se on, kannattaa sijoittaa rahansa kristillisen uskon mukaisesti ja lyödä vetoa sen puolesta, että on olemassa kuolemanjälkeinen elämä, jossa kukin saa ansionsa mukaan. Jos kuolemanjälkeistä elämää ei ole, ei vedon lyöjä menetä muuta kuin panoksensa. Jos taas kuolemanjälkeinen elämä on olemassa, voittaa koko potin ;)
"Mut veit ekstaasiin
Se huume jota tarjottiin
Okei taivaisiin
Sun kanssasi leijailtiin
Sen teit, puhtaaseen
Minut huumasit rakkauteen"
Kerppuli, sulla on komeat näköalat, siellä korkealla jossain... ;)
laskelmointiteorian, johon viittasit. Itselläni usko kuolemanjälkeiseen elämään ei tosin ole vain laskelmointia. Monet asiat elämässänikin todistavat sen puolesta.
Kotka runooni taas tuli taulusta, jota koetan maalata. En ole itse siellä korkealla puun latvassa, vaan tukevasti maan kamaralla. Minulla on vain elämän taulu ja haaveiden sivellin.
Kiitos kommentistasi!
Kerppuli
...My eyes are blind, but I can see
The snowflakes glisten on the tree
The sun no longer sets me free
I feel there´s no place freezing me...
Snowblind Black Sabbath
Lumi on sokea, lumi on vapaa
se vedeksi muuttuu ja
maahan taas palaa
sulanein sydämin mullassa maan
jatkaa se ikuista kulkuaan...
Kerppuli
Naatin vähän tätä sinun kokkuu ja saen liijellä tovin taevaan tuulissa...
Kaaniilla tavalla out kuvanna piämiärees, taevaan kirkkaatta.
Taejan ottoo vielä kokkoo, tällä kertoo jiäkuapista oekeeta kolloo.
Kiitos komentistaes Oio !
Sen johdosta minun rupesi kovasti tekemmään miel kalakukkoo! Mutta täytynee tyytyvä noehin kokkoloehin...
Kerppulj
En tiijä mitenkä lie nuo näppäemet männeet nuin sekasin....No kukkoo, kukkoo...hyvveehän se kukkokkii, mutta kokkoo, hyvä kerppulj, kokkoo
Sinä out kyllä maenijo noessa sanajuttuloessa!
Ehkei toisen runoilijan työstä pitäisi sanoa kuin hyvin pyöreää. Kuitenkin, luin runosi ajatuksella ja siinä oli mielenkiintoinen piirre. Kun runot usein sanovat parhaan sanottavansa alussa ja loppu on selittelyä, sinun runosi ehdottomasti parani loppua kohti.
tämäkin oli extemporeruno, noin aivan äkkipäätään kirjoitettu. Mutta hyvä että kuitenkin parani.
Kiitos kommentistasi!
Kerppuli
Ojjoin kanssa sammoo mieltä
että kalakukko viep kielen männessään....
niin hyvvee se on...
Mutta mittee kieltä se on tuo
runos otsikko?
Olen koettanna syyvä tiällä posket lommolla ruisleipää mutta yhä vaen kangastelloo mielessä se kukko. Se se oes sitä parasta naatintoainetta.
Kerppulj