Musta tuntuu

-Nuorena miettii paljon näitä asioita.
Yöllä ihminen saa levätä.
Maailmankaikkeus on kaikille ihmisille käsittämätön.
Sitä ei oikeastaan sen suuremmin tarvitse ajatella.
Se on luotu ja siinä elämme.
Pimeässäkin on valoa.
Pimeys ei ikinä saa valoa.

-Tulevaisudesta ei kukaan tiedä.
Moni lähtee niin huonoista tai hyvistä oloista eikä kukaan olisi voinut arvata mitä hänestä tulee.
Sä onnistut kyllä.
Mä luotan suhun :)

-Vielä joskus voit puhua hänelle siitä.
Siis yksi lyönti vai ihan lyömistä?
Olen minäkin läpsäyksiä saanut.
Asioista voi puhua aina.
Ei kuitenkaan tarvitse samalla mitalla antaa takaisin.
Kostonkierre syö lopulta kaikki. Se ei ole hyväksi kenellekään.

-Suvaitsemattomuudet ja pelot nousevat yksilöiden kohdalta eri asioista.
Joko omasat menneisyydestä tai omaksutuista tavoista.
Kaikki voivat kuitenkin täällä elää.
Ennen toista vihannut voi rakastaa tätä veljenään tai siskonaan vaikka vaikealta se tuntuisikin.

-Et tule hulluksi.
Psykologiaa lukeneena tiedän että kaikkiin asioihin saa apua ja hoitoa.
Hulluus on sellainen asia, jota sinun ei pidä pelatä.
Se on kuin pelkäisi ampiaisen pistoa talvisinkin kun on ulkona.

-Ystävyyssuhteissa on kaikkea juttuja aina.
Usein asiat selviävät. Puhuminen auttaa myös.

-Facebook on hyvä tapa ottaa yhteyttä vanhoihin tuttuihin.
Sukunimen ja etunimen tiedoilla löytää helposti toisen jos hän on facebookissa.
Jotenkin voi myös yrittää päästä puhumaankin heille jos asuvat samalla paikkakunnalla.
Lukiossakin/amiksessa heihin voi sattumalta törmätä.

-Ihastuksia tulee ja menee.
Se oieka tulee vastaan juuri kun sitä vähiten odottaa.
Rakkautta ensisilmäyksellä on mutta niin myös rakkautta, joka kasvaa ihmisten välillä :)
Aina voit puhua tai edes moikata ihastustasi.
Siinä ei häviä mitään :)

-Kaverisuhteet on joskus monimutkaisia.
Aina voit yrittää puhaltaa uutta eloa niihin :)

-Olet hieno juuri sellaisena kuin olet :)

Näitä tunteita kokee jokainen nuori :)
Vanhempasi ovat voineet täysin samoja asioita kokea :)

Ymmärrän sinua :)

vaan jaksaa

- Ihminen kuolee ilman riittävää unta. Ilman riittävää lepoa, ihmisen keho ei vaan kykene sopeutumaan ympäristöönsä.

Minun on vaikea uskoa että kaikki elämäsi vuodet ovat tuntuneet samanlaisina. Ihminen kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin, jotka kullakin hetkellä ovat olennaisia. En usko että sinä koet maailman samanlaisena kuin viisivuotiaana. Ja viiden vuoden päästä saatat kokea maailman taas ihan erilailla.

Hyödyssä on sellainen piirre, että se on asia joka on olemassa vain jos on joku joka sitä voi omassa hanurissaan pohtia. Joten, ennen kuin voi miettiä mitä hyötyä elämästä tai ihmisyydestä on, täytyy päättää, kenen näkökulmasta hyötyä tai haittaa pohtii.

- Nuoruus on vaikeaa aikaa. Mutta älä ihmeessä oleta että aikuisuus on jokin pitkä muuttumaton tila jolloin ihminen on valmis, jalostettu tuote. Aikuisuus on vaihtelevaa aikaa siinä missä nuoruuskin, sillä ihmiset muuttuvat jatkuvasti. Jotkin iät vain ovat sellaisia jolloin tapahtuu todennäköisimmin suuria muutoksia. Ne on sellaisia siirtymäaikoja jolloin jokin melko pienikin asia saattaa laittaa liikkeelle ison muutoksen, eikä muutosta edes välttämättä huomaa ennen kuin se on ohi ja tajuaa ettei enää olekaan ihan sama ihminen kuin jonkin aikaa sitten. Jos joskus olet kuullut keski-iän kriisistä, niin se on oletettavasti yksi niistä. Oletko varma ettet ole juuri nyt keskellä tällaista muutosta? Anna itsellesi aikaa, ajattele asioita.

- Puhu äidillesi. Tai jos et uskalla puhua äidillesi, puhu jollekulle. On olemassa ihmisiä jotka istuvat toimistossa luuri käden ulottuvilla odottamassa että joku kaltaisesi soittaa.

- Ihmiset syntyvät erilaisina erilaisiin olosuhteisiin. Arvot opitaan ulkopuolelta ja se miten ne hyväksyy omikseen riippuu itsestä. Se tekee meistä ihmisistä hyvin mielenkiintoisia. Jos et ole kiinnostunut ihmisistä, et voi ehkä koskaan ymmärtää sitä, miksi he ajattelevat toisella tavalla kuin sinä. Tässä kaivataan sitä samaa avoimuutta jolla sinä hyväksyt homojen erilaisuuden.

- Hulluus on salakavala asia, sillä sitä voi olla vaikea tunnistaa itsessään ennen kuin on liian myöhäistä. Mutta sanoisin, että koska osaat olla huolestunut omasta mielenterveydestäsi, olet ihan kunnossa. Vaikka kokisit olevasi henkisesti selkeästi erilainen kuin muut, ei kannata olla huolissaan ennen kuin siitä on jotain konkreettista haittaa itselle ja muille ihmisille.

- Jos se sinua yhtään lohduttaa, niin lapsuudessa ja nuoruudessa on sellaisia vaiheita jolloin ystävät tuntuvat olevan kaikki kaikessa ja maailma tuntuu kaatuvan jos ystäväpiiri muuttuu, mutta tämä vaihe useimmiten menee vähitellen ohi. Tämä ei tarkoita että ystävistä välittäisi vähemmän tai että ikävät asiat unohtuisivat, vaan että asioita vain sietää paremmin ja huolia ystävyydestä on helpompi kantaa. Kaikki ystävät eivät enää tunnu olevan samalla tavalla "iholla", vaan heistä on helpompi etääntyä, jolloin vaikeudet on helpompi purkaa heidän kanssaan.

Ei hätä ole tämän näköinen, srsly. Asiat saattavat hyvinkin mennä omalla painollaan eteenpäin.

Eksistenssikriisiä (sillä sanalla tuota tuntoa maailman turhuudesta kutsutaan), ihmissuhdeongelmia, saavuttamattomia rakkauksia, elämän tuuliajoa ja muuta. Voin sanoa ymmärtäväni, koska olen kokenut kaikkea tuota samaa itsekin. Ei tuo ole ärsyttävää angstia, vaan kuvaus siitä, miltä elämä näyttää silmästä silmään katsottuna. Ja näytät ottavankin sen hyvällä asenteella: maailma on mikä on, ihmisen omaksi valinnaksi jää, miten siihen reagoi; siihen voi reagoida viiltemällä tai muulla itsetuhoisuudella, angstaamisella tms. tai sitten antaa asian vain olla ja perustaa tämän tietoisuuden varaan elämäsi, kääntää se vahvuudeksesi. Jatka vahvistumistasi, ehkä pian huomaat voittaneesi ahdistuksen, nousseesi sen yläpuolelle.