Tuli tuossa viikonloppuna mitattua kymmenen erilaisen energiansäästölampun virrankulutuksia, ja tulokset hämmästyttävät. Töpselistä mitattu jännite kertaa valaisimen töpseliin kulkeva virta antoi tehoiksi 60-80% suurempia lukemia kuin mitä lampun päällä lukee. Esim. eräskin 11-wattinen ottaa 19,9W, ja pöytävalaisin, jossa on 11-wattinen 2-sauvainen, 2-nastainen suora pienloisteputki erillisellä muuntajalla, otti yli 39 watin tehon. Varsinaista säästämistä...
Ennenkuin mekkaloin mahdollisesta säästölamppukusetuksesta enempää, olisi hyvä tietää, minkälaisia virhemahdollisuuksia juuri säästölamppujen virtamittauksiin liittyy. Mittari on tunnettu laatupeli.
Jokainen mittaus kesti useita minuutteja, jotta lamput lämpenivät ja ampeeriarvo mittarissa vakiintui paikalleen. Alle kymmenen prosentin tehoheitot olisivat jotenkin käsitettävissä, mutta 60-80% on joko väärin mitattu tai lamppuvalmistajien taholta järjestelmällistä petosta. Miten on?
Ennenkuin mekkaloin mahdollisesta säästölamppukusetuksesta enempää, olisi hyvä tietää, minkälaisia virhemahdollisuuksia juuri säästölamppujen virtamittauksiin liittyy. Mittari on tunnettu laatupeli.
Jokainen mittaus kesti useita minuutteja, jotta lamput lämpenivät ja ampeeriarvo mittarissa vakiintui paikalleen. Alle kymmenen prosentin tehoheitot olisivat jotenkin käsitettävissä, mutta 60-80% on joko väärin mitattu tai lamppuvalmistajien taholta järjestelmällistä petosta. Miten on?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tuollainen järjestely antaa täysin vääriä tuloksia. Käytä tehomittaria tai vaihtoehtoisesti voit kellottaa energiamittarilla.
"Tuollainen järjestely antaa täysin vääriä tuloksia"
Viimeksi kun tarkistin, saadaan teho kertomalla jännite ja virta keskenään. Jospa käsitit jotain väärin?
Osaan kyllä periaatteessa mitata virran, eli mittari kytketään sarjaan toisen navan kanssa. Mutta lähinnä ajattelin, että jos nimenomaan säästölamppuun liittyy jotain, mitä en tiedä. Olen kuullut puhuttavan "loistehosta" näissä yhteyksissä. Olen myös kuullut, että joissain tilanteissa jännite ja virta voivat olla eri vaiheessa keskenään. Omat tietoni loppuvat näiden osalta tässä kohtaa.
Voisitko ystävällisesti kertoa sen oikean mittaustavan (tai oikeanlaisen mittarin), jos sen tiedät, kiitos. Mikä meni väärin?
Kun mittaan samalla tavalla (ja samassa valaisimessa) hehkulampun ottamaa virtaa ja siten tehoa, saan enemmän oikeansuuntaisia tuloksia:
hehkulamppu, 40W, 230V. Jännite verkossa 236V. Töpseliin menevä virta 175mA. Teho: 41,3W. "Liikatehoa" 3,25%, mikä mennee ylijännitteen piikkiin. Kun vaihdan tilalle säästölampun, mutta pidän mittausjärjestelyn muuttumattomana, nousevat tehot 60-80% ilmoitetusta.
Vaihtovirtalaitten teho = jännite X virta X tehokerroin. Jos katsot jonkin sähkömoottorin tehokilpeä, näet siellä toisinaan kosini fii (=kreikkalainen kirjain) kertoimen. Lampuissa sitä on harvoin mainittu. Hehkulampun tehokerroin on yksi, loistelampuilla, joita energiansäästölamputkin ovat, on tehokerroin tavallisesti noin 0,5 . Vaihteluväli lienee 0,2 ... 0,9 riippuen kytkennästä.
No niin, pääsimme asian ytimeen. Olipa hyvä, että älysin olla syyttämättä mitään valmistajaa, nimeltä mainiten, huijariksi. :)
Joo, tämä kosini fii on minulle ihan uusi juttu, never heard..
Siinä pöytävalaisimen muuntajassa (Helvar) on tarra, jossa on taulukko eriwattisille putkille, niiden ampeerimäärät ja se cos fii. Tässä 11W -tapauksessa cos fii-lukema on 0,43. Eli 39,2W kertaa tuo 0,43 = 16,9W. Muuntaja siis lämpiää 5,9 watin teholla. Nämä lukemat "ostan".
Tämä kysymys on siis ratkaistu. Pitää tietää se kosini fii-arvo, jotta tehon laskeminen menisi oikein. Kiitos tietäjälle. :)
Moottorien ollessa kyseessaä, cos fii vaihtelee. Tyhjäkäynnillä se on lähes nolla ja täydellä kuormalla nousee tyypillisesti tuonne 0,7...0,85 tienoille. Tämä vain tiedosksi, jos mittailet moottoreita.
On tuollainen muistaakseni Lival-merkkinen pöytälamppu ja sen muuntajassa lukee mm. 0.17A Lambda 0.45 Siis lambda merkitty sellaiseksi vinohäkkyräksi.
Onko fiillä ja lambdalla jotain oleellista eroa tässä yhteydessä?
Ihan hyvä tietää, että moottorienkin kanssa voi tulla vääriä mittaustuloksia ilman cos fiitä.
Vielä kun käsittäisin, mitä ihmettä se tarkoittaa ja mistä se tulee. Pitänee googletella tai jotain.
... voi opiskella esim. tuolta, jos (lukemis)kieli taipuu edes vähän englantiin.
Siellä on hyviä animaatioita, joissa ei tarvita kielitaitoakaan, kuin sen verran, että osaa jatkaa kohdista "next", "continue", "click to close...", "click to show..." jne.
Joskus sitä grafiikan piirtoa pitää odottaa vähän, jonka jälkeen se "next" aktivoituu.
Asiat havainnollistuvat mielestäni hyvin noista vertauksista ja grafiikoista.
http://electronics.wisc-online.com/ACE.asp
http://www.wisc-online.com/objects/index_tj.asp?objID=ACE11405
http://www.wisc-online.com/objects/index_tj.asp?objID=ACE6403
... mittaukset jaksaa kiinnostaa:
http://www.yokogawa.com/tm/tutorial/tm-tutorial_wt_02.htm
kokemuksia.Yövalo 0,2W , kulutus mitattuna 5,0W
... ihan oikeita lukemia joka ainoasta wattimittarilla mitattuna.
Mutta tuo pöytävalaisin:
"11-wattinen 2-sauvainen, 2-nastainen suora pienloisteputki erillisellä muuntajalla, otti yli 39 watin tehon", ei ole luettavissa varsinaisiin säästölamppuihin. Itselläni on myös vanha tuollainen isolla muuntajamurikalla varustettuna ja puolet sen kuluttamasta tehosta menee siihen muuntajan lämmittämiseen. Uudet vastaavat ovat jo hakkuriperustaisia (muuntaja osa on hyvin pieni), eivätkä lämpene samalla tavalla, jolloin lähes kaikki teho kuluu loisteputkessa.
on kuristin.
Siitä pöytävalaisimesta. Olet oikeassa, että se ei kuulu samalla tavalla säästölamppuihin kuin ne muut, mutta kerroin kuitenkin yksityiskohdat. Halusin pitää selostukseni yksinkertaisempana.
Sekin on totta, että se muuntaja kuumenee. Se mötikkä on suuri ja painava, ja melkoisen lämmin pitempään päällä oltuaan. Ehkä ei olisi pitänyt mainita siitä tällä kertaa mitään.
Pyydän että keskityttäisiin enemmän niihin varsinaisiin E27-kantaisiin säästölamppuihin.
Jotkin halvemmat wattimittarit voivat näyttää mitä sattuu. Pitäisi olla tuontyyppinen, kallis:
http://www.sahkolehto.fi/tuotteet/mittarit_ja_saatajat/fi_FI/tehon_ja_energian_mittari/
Hesari kokeili ilmeisesti viime joulukuussa jotain kulutusmittareita, ja ainakin Clas Ohlsonin mittari näytti pienillä kulutuksilla totaalisen väärin, suunnilleen 100% liikaa, tai vaihtoehtoisesti puolet todellisesta, en muista.
Tuo linkittämäni mittari (CLM 200) on juuri se, mitä Helsingin Energia lainaa asiakkailleen
Virta x jännite = teho pätee tasavirralla ja vaihtovirralla jos kuorma on resistiivinen.
Jos kuorman virta ja jännite ei ole samanvaiheisia eli virta on joko induktivinen tai kapasitiivinen pitää ottaa vaihesiirtokerroin mukaan.
Jotta voitaisi mitata normaalisti pitäisi käyttää kompensointikondensaattoria tai kelaa.
Tulipahan tässä parisen viikkoa sitten vaihdettua lamput asuntoautoon.
Hehku lamput LRD lampuihin. Hehkulamput olivat yhteensä 16kpl. Jakautuen
2kpl lukulampuihin joiden kulutus oli 12,4w = 24,8w. Sekä 14kpl yleislamppua (hehku) joiden tarve oli 11,8w. Vaihdoin kaikki lamput siten että. LDE-Lampuihin.
Lukulamput 2x 1,8w värilämpötila 6500k. Yleisvalot 14kpl X 1,1w värilämpötila 3200k eli 15,4w. Tänäpäivänä kokonais kulutus asuntosysteemissä on 19w kun se oli ennen 190,00w. Investointi oli suuri mutta olen vakuuntunut sen maksavan takaisin. Rauhallista kevättä tavataan matkan päällä.
Samma på Svenska. Nanne.