Vanhassa kuvassa
pieni ihminen,
katsein hämmästynein.
Hienossa puvussaan,
suvun ympäröimä,
kai päivänsä sankari.
Kuluneet vuosikymmenet
kuvaa haalistaneet.
Hiirenkorville rypistyneenä,
vuosiluvuton otos,
mustavalkoinen.
Olinhan iloinen?
Itseni tunnistin.
Vaik en muistakaan,
tätäkään tapahtumaa
menneestä.
pieni ihminen,
katsein hämmästynein.
Hienossa puvussaan,
suvun ympäröimä,
kai päivänsä sankari.
Kuluneet vuosikymmenet
kuvaa haalistaneet.
Hiirenkorville rypistyneenä,
vuosiluvuton otos,
mustavalkoinen.
Olinhan iloinen?
Itseni tunnistin.
Vaik en muistakaan,
tätäkään tapahtumaa
menneestä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mukavaa, että tuot välillä kotimaistakin tekstiä.
Minä kun en tuota Lontoota oikein jummarra, niin
en ole voinut kommentoidakaan.
Mutta tämä runosi kertoo, kuinka vuodet vierii
ja valokuvat tuo muistoja mieleen, tai sitten ei.
Joka tapauksessa ne on olleet osa elämäämme mui-
den kuvaamana, kuten tässäkin Sinua kuvannut joku
toinen - varmaan vanhenpasi.
Olit varmaan iloinen, ja tuskin se iloisuus on
Sinusta vieläkään mihinkään kadonnut, luulen.
Lukemastani pidin.