Ennen ja nyt

Suutarit kiersi talosta taloon ja teki kaikille tarvitsijoille kengät, ei ehtinyt paljon kotona olemaan.
Mutta mistä ne nahkat tuli, vai oliko sekin omavaraista?

Ulla-Sofia kirjoitti:

Suutarit kiersi talosta taloon ja teki kaikille tarvitsijoille kengät, ei ehtinyt paljon kotona olemaan.
Mutta mistä ne nahkat tuli, vai oliko sekin omavaraista?

että oli mustikan varvuista tehty patasuti. Kuorituista koivun varvuista tehty vispilä.Katajan oksista tehty uuniluuta. Sian suolista keitetty saippua.Lantusta koverrettu lamppu.
Näitä kaikkia meillä kotona tehtiin, ja taito on tallella.

Ulla-Sofia kirjoitti:

Suutarit kiersi talosta taloon ja teki kaikille tarvitsijoille kengät, ei ehtinyt paljon kotona olemaan.
Mutta mistä ne nahkat tuli, vai oliko sekin omavaraista?

siihen tarvittiin pajunkuoria. Niitä olen ollut keräämässä. Ne revittiin nilan aikana, ja niputettiin isoihin nippuihin ladon seinälle kuivamaan. Itse en muista varsinaista ruukkaamista nähneeni, onko jollain tietoa?

marja-liisa41 kirjoitti:

siihen tarvittiin pajunkuoria. Niitä olen ollut keräämässä. Ne revittiin nilan aikana, ja niputettiin isoihin nippuihin ladon seinälle kuivamaan. Itse en muista varsinaista ruukkaamista nähneeni, onko jollain tietoa?

Lue lisää

Hieman outoa olisi rehellisesti sanoen jäniksen tassulla pyykiä pöydältä muruja:) Käsi vähän vääntelehtii ajatuksesta:D

Sitä vastoin valkoisella kanansulalla voisin ajatella penslata kananmunaa pullapitkojen päälle.Kunhan olisin sen ensin puhdistanut huolella!
Eikös sellainen jäniksentassu ala haisemaan?
Bakteeripesä!!!

pilvi* kirjoitti:

Hieman outoa olisi rehellisesti sanoen jäniksen tassulla pyykiä pöydältä muruja:) Käsi vähän vääntelehtii ajatuksesta:D

Sitä vastoin valkoisella kanansulalla voisin ajatella penslata kananmunaa pullapitkojen päälle.Kunhan olisin sen ensin puhdistanut huolella!
Eikös sellainen jäniksentassu ala haisemaan?
Bakteeripesä!!!

Lue lisää

Sen jäniksenkäpälän se oli kai kuivatettu tai jotain muuta mutta ei se haissut ja hyvä olikin sillä sipaista pöytä puhtaaksi.
Siitä suutarin lasten kengistä. Suutari oli ammatissaan ylpeä ja kiireinen mies, ei ehtinyt tehdä omilleen, eikä kelpuuttanut toiten tekemiä kenkiä omille lapsilleen?

kyllä muistan kirjoitti:

Sen jäniksenkäpälän se oli kai kuivatettu tai jotain muuta mutta ei se haissut ja hyvä olikin sillä sipaista pöytä puhtaaksi.
Siitä suutarin lasten kengistä. Suutari oli ammatissaan ylpeä ja kiireinen mies, ei ehtinyt tehdä omilleen, eikä kelpuuttanut toiten tekemiä kenkiä omille lapsilleen?

Lue lisää

Kuivia olivat jäniksen käpälät ja lähti hyvin liinaltakin leivän murut.

Niitä kenkiä kävi meilläkin suutari korjaamassa ja tekemässä, talvella piti olla kippuranokkaset saappaat isälle pysyi hyvin *mäystin* suksessa.

Kumiteräsaappaat saivat suutarin käsissä nahkavarret.

Isä osasi tehdä jauhoastioita, ja korvoja puusta. käsihöylällä höyläsi.

Lenkillä mieleen kirjoitti:

Kuivia olivat jäniksen käpälät ja lähti hyvin liinaltakin leivän murut.

Niitä kenkiä kävi meilläkin suutari korjaamassa ja tekemässä, talvella piti olla kippuranokkaset saappaat isälle pysyi hyvin *mäystin* suksessa.

Kumiteräsaappaat saivat suutarin käsissä nahkavarret.

Isä osasi tehdä jauhoastioita, ja korvoja puusta. käsihöylällä höyläsi.

Lue lisää

Pula-aikana isä oli saanut jostain hankittua siannahkaa. Se oli kaunista paksuhkoa ja vaaleaa. Kylän suutari teki veljelle ja minulla siitä saappaat. Ne menivät pian piloille, kun ne imivät niin paljon itseensä vettä, ja lopulta menettivät muotonsa. Muistan kuinka painaviksi ne saappaat tulivat kastuttuaan ja raskasta oli niiden kanssa lotsotella. Sitten kun ne kuivuivat,ne tulivat korpuiksi.

Lenkillä mieleen kirjoitti:

Kuivia olivat jäniksen käpälät ja lähti hyvin liinaltakin leivän murut.

Niitä kenkiä kävi meilläkin suutari korjaamassa ja tekemässä, talvella piti olla kippuranokkaset saappaat isälle pysyi hyvin *mäystin* suksessa.

Kumiteräsaappaat saivat suutarin käsissä nahkavarret.

Isä osasi tehdä jauhoastioita, ja korvoja puusta. käsihöylällä höyläsi.

Lue lisää

Olen joskus pessyt juuriharjalla himuisen ison puusaavin, johon suolattiin kaksi sikaa ennen.

Olin nostanut sen nurmikolle aitasta,huudeltuani sen nostin sitä aurinkoon,vaan se levisi kuin jättipäivänkakkara tantereelle.

Siinä yrittäessäni koota sitä,huomasin kuinka taidokkaasti se oli veistetty.Ei siinä joka lauta ollutkaan samanlainen.Taidokkaasti se oli suunniteltu.

Sain sen kyllä kasaan takaisin,siinä oli hauska alustelinekin,jossa neljä jalkaa.Kivasti muotoiltu,säilyttäen kuitenkin reilun työn jäljen.

Naulakkotappeja olen ihaillut,aisoja ja mankelin koristeita,sellaisia kaarevia lautoja, joita pikkutukin päällä liikuteltiin.

Minusta ne ovat kauniinpia kuin muoviastiat ja kipot.Rakastan niiden kuuraamista!

pilvi* kirjoitti:

Hieman outoa olisi rehellisesti sanoen jäniksen tassulla pyykiä pöydältä muruja:) Käsi vähän vääntelehtii ajatuksesta:D

Sitä vastoin valkoisella kanansulalla voisin ajatella penslata kananmunaa pullapitkojen päälle.Kunhan olisin sen ensin puhdistanut huolella!
Eikös sellainen jäniksentassu ala haisemaan?
Bakteeripesä!!!

Lue lisää

aina

Lenkillä mieleen kirjoitti:

Kuivia olivat jäniksen käpälät ja lähti hyvin liinaltakin leivän murut.

Niitä kenkiä kävi meilläkin suutari korjaamassa ja tekemässä, talvella piti olla kippuranokkaset saappaat isälle pysyi hyvin *mäystin* suksessa.

Kumiteräsaappaat saivat suutarin käsissä nahkavarret.

Isä osasi tehdä jauhoastioita, ja korvoja puusta. käsihöylällä höyläsi.

Lue lisää

Kissalla pöytää pyyhki: vitsailiit ennen Itä-Suomessa.

marja-liisa41 kirjoitti:

siihen tarvittiin pajunkuoria. Niitä olen ollut keräämässä. Ne revittiin nilan aikana, ja niputettiin isoihin nippuihin ladon seinälle kuivamaan. Itse en muista varsinaista ruukkaamista nähneeni, onko jollain tietoa?

Lue lisää

Muistissa on että oli nahkurin verstas jokivarressa, ja sinne vietiin niitä pajunkuorinippuja, tämä nahkuri sitten käsitteli sen nahan ettei sinne jäänyt ylimääräistä.

Käsitellyt nahakset sitten oli joko saapasnahkaa tai karvallista rukkasnahkaa.

Kyllä niitä nahkureita ainakin Lapissa vielä on kun siellä ovat poronnahat käsiteltyjä.

marja-liisa41 kirjoitti:

siihen tarvittiin pajunkuoria. Niitä olen ollut keräämässä. Ne revittiin nilan aikana, ja niputettiin isoihin nippuihin ladon seinälle kuivamaan. Itse en muista varsinaista ruukkaamista nähneeni, onko jollain tietoa?

Lue lisää

Kun sitä teirastettiin eläimet koti lihaksi vuotat sitten parkattiin nahaksi joista sitten tehtiin kaikkea, Rukkasista aina hevösen valjaisiin asti. myös hoisun paikaksi joita sanottiin Ratsupaikka.

mattip kirjoitti:

Kun sitä teirastettiin eläimet koti lihaksi vuotat sitten parkattiin nahaksi joista sitten tehtiin kaikkea, Rukkasista aina hevösen valjaisiin asti. myös hoisun paikaksi joita sanottiin Ratsupaikka.

Lue lisää

Silloin ei ollut rahaa ostaa, ja oliko niitä mitä olisi tarvittu, ei varmaan jos ei itse osannut tehdä, kyllä hattua nostan sille sukupolvelle joka sodan jälkeen nosti maamme taloudellisesti.

Siinä sitä iltapuhteilla naiset kehräsi ja karstasi villaa, saatiin sukkiin, lapasiin ja vaatteisiin lankaa.

Ja moni taitava osasi värjätä kasveilla ja sienillä lankoja eri tarkoituksiin.

Siinä kerrottiin lapsille juttuja leikittiin arvausleikkejä ja arvoituksia.

Miehet vuoli kirveen ja vasaran varsia, tekivät suksia ja hevosrekiä, siinä varmasti katkerat sotamuistot häipyi työtä tehdessä perheen parissa.

Katleija3 kirjoitti:

Pula-aikana isä oli saanut jostain hankittua siannahkaa. Se oli kaunista paksuhkoa ja vaaleaa. Kylän suutari teki veljelle ja minulla siitä saappaat. Ne menivät pian piloille, kun ne imivät niin paljon itseensä vettä, ja lopulta menettivät muotonsa. Muistan kuinka painaviksi ne saappaat tulivat kastuttuaan ja raskasta oli niiden kanssa lotsotella. Sitten kun ne kuivuivat,ne tulivat korpuiksi.

Lue lisää

pula-aikana kengät ja omista luista keitettiin saippuat.
Meillä uudet saappaat tervattiin, myöhemmin rasvattiin ja kummasti pitivät vettä. Eivätköhän liene tukkimiestenkin saappaat saaneet saman käsittelyn?

omista nahkoista kirjoitti:

pula-aikana kengät ja omista luista keitettiin saippuat.
Meillä uudet saappaat tervattiin, myöhemmin rasvattiin ja kummasti pitivät vettä. Eivätköhän liene tukkimiestenkin saappaat saaneet saman käsittelyn?

Lue lisää

ja omista luista ...

Voi *Pilvi* sain kunnon naurut sinun mukavasta kertomuksesta ja samalla muistui omankin munauksen suorittaminen.

Niitä tosiaankin piti pestä ja se oli vesikorvo vein seinustalle missä kuivattiin separaattorin osat kesäisin, aamulla oli kasa lautoja 2 vannetta.

Ohuella rantahiekalla juuriharjan kanssa tai patasutilla niitä puuastioita pestiin, tuli kuin uusia.

Lenkillä mieleen kirjoitti:

Voi *Pilvi* sain kunnon naurut sinun mukavasta kertomuksesta ja samalla muistui omankin munauksen suorittaminen.

Niitä tosiaankin piti pestä ja se oli vesikorvo vein seinustalle missä kuivattiin separaattorin osat kesäisin, aamulla oli kasa lautoja 2 vannetta.

Ohuella rantahiekalla juuriharjan kanssa tai patasutilla niitä puuastioita pestiin, tuli kuin uusia.

Lue lisää

Muistaakseni parasta jalkineisiin oli lampaan rasva, huolella piti levittää (tarkoittaa reilusti), sitten vasta lämmitetyn uunin päälle ne saappaat ja aamulla kaikki rasva oli imeytynyt.

Sitä lampaan rasvaa käytettiin rukissakin jossain *nivelessä* ettei vinkunut kun kehrättiin.

Vieläkin tulee nenään se rasvan voimakas villahaju.

Ulla-Sofia kirjoitti:

Muistaakseni parasta jalkineisiin oli lampaan rasva, huolella piti levittää (tarkoittaa reilusti), sitten vasta lämmitetyn uunin päälle ne saappaat ja aamulla kaikki rasva oli imeytynyt.

Sitä lampaan rasvaa käytettiin rukissakin jossain *nivelessä* ettei vinkunut kun kehrättiin.

Vieläkin tulee nenään se rasvan voimakas villahaju.

Lue lisää

Tuohi oli hyvä materiaali marja-astioita tehdä, sitä oli omasta takaa ja isäni tekin hattuja ja tuohivirsujakin näppärästi.

Pääsiäisen aikana oli tuohirove mihin mämmit laitettiin, sitten kun se oli tyhjä siitä tuli hyvä sytyke uuniin ja hellaan.

Tuohta saatiin aina joka vuosi kun piti lämmityspuut kaataa metsästä, isot kakluunit joka huoneessa, ne tarvis joka toinen päivä lämmittää.

Marja-astioita kirjoitti:

Tuohi oli hyvä materiaali marja-astioita tehdä, sitä oli omasta takaa ja isäni tekin hattuja ja tuohivirsujakin näppärästi.

Pääsiäisen aikana oli tuohirove mihin mämmit laitettiin, sitten kun se oli tyhjä siitä tuli hyvä sytyke uuniin ja hellaan.

Tuohta saatiin aina joka vuosi kun piti lämmityspuut kaataa metsästä, isot kakluunit joka huoneessa, ne tarvis joka toinen päivä lämmittää.

Lue lisää

Kävin jääkaapilla, ja tulipa mieleeni entisajan jääkaappi, talvella sahattiin jäätä järvestä, ja ajettiin monta hevoskuormaa jonkun rakennuksen pohjoisseinustalle.

Se oli kauniin turkoosin väristä ja silloinen jää oli jotain 80 cm paksua, ne jääpalat oli tosi isoja, sellaisten tukkisaksien kanssa ne pinottiin hyvään järjestykseen ja päälle paljon sahajauhoja.

Sieltä sitten hakattiin sellaisella *lättänällä* (on sillä nimi en vaan tietä mikä), maitohuoneeseen kun maidot piti saada nopeasti jäähtymään.

Kesällä kun jostain verkoista ja pitkäsiimasta sai paljon kalaa, ylimääräiset 'haudattiin' sinne jääkasan kulmaan, sieltä haettiin tarpeen mukaan.

Lenkillä mieleen kirjoitti:

Kävin jääkaapilla, ja tulipa mieleeni entisajan jääkaappi, talvella sahattiin jäätä järvestä, ja ajettiin monta hevoskuormaa jonkun rakennuksen pohjoisseinustalle.

Se oli kauniin turkoosin väristä ja silloinen jää oli jotain 80 cm paksua, ne jääpalat oli tosi isoja, sellaisten tukkisaksien kanssa ne pinottiin hyvään järjestykseen ja päälle paljon sahajauhoja.

Sieltä sitten hakattiin sellaisella *lättänällä* (on sillä nimi en vaan tietä mikä), maitohuoneeseen kun maidot piti saada nopeasti jäähtymään.

Kesällä kun jostain verkoista ja pitkäsiimasta sai paljon kalaa, ylimääräiset 'haudattiin' sinne jääkasan kulmaan, sieltä haettiin tarpeen mukaan.

Lue lisää

Minulla oli kansakouluaikana sukset jotka veli oli tehnyt, mutta enpä muista että kellään olisi ollut ostosuksia, sauvoista en muita minkälaiset olivat, epäilen ettei ainakaan ostetut.
Kyläsepän tekemät nurmekset, jotka kiinnitettiin monoihin, järvenjäällä luisteltiin ja monet läheltäpiti tilanteet muistan, oli kielto ettei saanut isoissa laumoissa olla, voi sattua vahinko niitten *luistimien* kanssa.
Kotona tehdyt kangaspuutkin oli, kyläsepän tekemät rautaosat tukissa, rahaa ei ollut mutta tarvetta ja tarveaineita löytyi, jos omat taidot ei riittäneet kysyttiin konsteja, miten edetään.

*kukkahame* kirjoitti:

Minulla oli kansakouluaikana sukset jotka veli oli tehnyt, mutta enpä muista että kellään olisi ollut ostosuksia, sauvoista en muita minkälaiset olivat, epäilen ettei ainakaan ostetut.
Kyläsepän tekemät nurmekset, jotka kiinnitettiin monoihin, järvenjäällä luisteltiin ja monet läheltäpiti tilanteet muistan, oli kielto ettei saanut isoissa laumoissa olla, voi sattua vahinko niitten *luistimien* kanssa.
Kotona tehdyt kangaspuutkin oli, kyläsepän tekemät rautaosat tukissa, rahaa ei ollut mutta tarvetta ja tarveaineita löytyi, jos omat taidot ei riittäneet kysyttiin konsteja, miten edetään.

Lue lisää

Luudalla oli monta tehtävää, niitä valmistettiinkin paljon kerralla, isoja ja pieniä.
Pikkuluudat oli lattian lakaisemista varten, ja isommat olivat ulkoluutia, pihakin lakaistiin keväisin, ja maalaistaloissa oli isot pihamaat, se oli monen päivän urakka.

Luudalla on... kirjoitti:

Luudalla oli monta tehtävää, niitä valmistettiinkin paljon kerralla, isoja ja pieniä.
Pikkuluudat oli lattian lakaisemista varten, ja isommat olivat ulkoluutia, pihakin lakaistiin keväisin, ja maalaistaloissa oli isot pihamaat, se oli monen päivän urakka.

Lue lisää

Suurimmaksi osaksi nämä kaikki, valmistusaineet ovat luonnosta, eipä tullut paljon jätettäkään, puu joka jäi näistä tuotteista kun työkalu vanheni poltettiin.

Meillä oli karjatiloissa iso pata jossa lämmitettiin vettä ja siellä poltettiin kaikki palava joka jäi pois käytöstä, ja kauppareissuilta tulevat paperipussit ym, eipä ollut muovia ja hyvin tultiin toimeen.

Siinä samassa padassa lämmitettiin saunaankin vesi.

Hirsistä tehty kehikko maatuvalle jätteelle josta sitten keväällä otettiin multaa pensaille ja raparpereille, nyt kaikki tämä kaupasta!

Enää en pidä ihmeenä nuoria jotka muuttavat maalle ekotalouteen, sillä on pärjätty ennen ja nyt on vielä paremmat mahdollisuudet siellä elämiseen.

Hyvät kulkuyhteydet ja tiedon välitys, oma tupa omalupa ja kasvimaasta ja marjapensaista hyvät sadot.

Kulutushysteria on tätä vauhtia aivan sietämätön.

Luonnontuote kirjoitti:

Suurimmaksi osaksi nämä kaikki, valmistusaineet ovat luonnosta, eipä tullut paljon jätettäkään, puu joka jäi näistä tuotteista kun työkalu vanheni poltettiin.

Meillä oli karjatiloissa iso pata jossa lämmitettiin vettä ja siellä poltettiin kaikki palava joka jäi pois käytöstä, ja kauppareissuilta tulevat paperipussit ym, eipä ollut muovia ja hyvin tultiin toimeen.

Siinä samassa padassa lämmitettiin saunaankin vesi.

Hirsistä tehty kehikko maatuvalle jätteelle josta sitten keväällä otettiin multaa pensaille ja raparpereille, nyt kaikki tämä kaupasta!

Enää en pidä ihmeenä nuoria jotka muuttavat maalle ekotalouteen, sillä on pärjätty ennen ja nyt on vielä paremmat mahdollisuudet siellä elämiseen.

Hyvät kulkuyhteydet ja tiedon välitys, oma tupa omalupa ja kasvimaasta ja marjapensaista hyvät sadot.

Kulutushysteria on tätä vauhtia aivan sietämätön.

Lue lisää

Kyllä tulee paljon samanlaista mieleen kun lueskelen teidän kirjoituksia, nykyisin ei kai luutiakaan tarvita kuin pääsiäisen aikaan, ja silloinkin noita tuo sen takaisin, kunhan vähän tuulettaa sitä tuolla yläilmoissa.

Tuo karjakeittiö ja saunavesien kuumennus siellä tapahtui samalla tavalla, poltettiin melkein kaikki palava jäte.

Äitini oli tarkka mitä leivin uunissa poltettiin, vain siihen tarkoitukseen tehtyjä puita, leivän teko oli vakava asia, suorastaan pyhätoimitus.

Minulla edelleenkin käytössä isäni tekemät kaulinpuut.

Isä teki meille kaikille lapsille omat ja maalattiin lattiamaalilla se jolla pyöritetään, minulla oli mankeli mutta annoin sen tyttärelleni, nyt kaulin pirttipöydällä ja sileää tulee.

Mahtuvat mukavasti vaatekaapin nurkkaan, eivät tarvitse olla esillä.

Nyt on lähdettävä lenkille, jos vaikka uusia mietteitä syntyy!

Luudalla on... kirjoitti:

Luudalla oli monta tehtävää, niitä valmistettiinkin paljon kerralla, isoja ja pieniä.
Pikkuluudat oli lattian lakaisemista varten, ja isommat olivat ulkoluutia, pihakin lakaistiin keväisin, ja maalaistaloissa oli isot pihamaat, se oli monen päivän urakka.

Lue lisää

Töitä riitti ja siksipä ei joudettu kylillä juoksemaan. Siispä kyläluudalla olikin vähän huono kaiku, viittasi laiskaan ja juoruilevaan ihmiseen.

Katleija3 kirjoitti:

Töitä riitti ja siksipä ei joudettu kylillä juoksemaan. Siispä kyläluudalla olikin vähän huono kaiku, viittasi laiskaan ja juoruilevaan ihmiseen.

Se oli paha nimike, silloin piti olla aina työn touhussa, ainakin olevaan.

Muista erään syrjäkylän emännän joka tuli aina kauppaan kesäisin kävellen ja sukankudin mukana hän kutoi samalla kun käveli.

Oli kyllä iso perhe ja sukkia meni 5 poikaa ja mies, ja tämän ajan ihmiset tiesi tarkkaan mikä oli naisen työ ja siihen ei miehet sormellaan koskeneet.

Katleija3 kirjoitti:

Töitä riitti ja siksipä ei joudettu kylillä juoksemaan. Siispä kyläluudalla olikin vähän huono kaiku, viittasi laiskaan ja juoruilevaan ihmiseen.

käännettiin takavuosina positiiviseksi jutuksi. Kun TV:n ja muiden nykyjuttujen takia ihmiskontaktit rupesivat tyystin loppumaan, kehitettiin joillakin kylillä tapaamisketju. Siihen tehty varsiluuta oli määrä viedä naapuriin tai jollekulle muulle tuttavalle ja käydä samalla tarinoimassa. Luuta oli siinä velvoite lähteä ja tekosyy tulla kutsumatta käymään. En itse asunut k.o. kylällä, enkä tiedä, miten juttu hiipui, ei ole viime aikoina kyläluudasta kuultu.

kun se vesi ei tullut eikä muuten mennytkään putkia pitkin, se oli ainainen juokseva vesi, kun sen joku juoksujalkaa haki kaivosta tai lähteestä.Koska niitä vedenhakijoita ei tahtonut olla piti vedenkin kanssa olla tarkkana. Sen minä muistan että vaatteita saunotettiin, kyllähän siellä lähti kaikki pöpöt, eikä tarvinnut aina pestä.
Eikä sitä pölyäkään ollut niinkuin nyt ja mikä sitä pölyä ja likaa olisi ilmaan nostattanut kun auto meni silloin toinen tällöin

oli vähäistä kirjoitti:

kun se vesi ei tullut eikä muuten mennytkään putkia pitkin, se oli ainainen juokseva vesi, kun sen joku juoksujalkaa haki kaivosta tai lähteestä.Koska niitä vedenhakijoita ei tahtonut olla piti vedenkin kanssa olla tarkkana. Sen minä muistan että vaatteita saunotettiin, kyllähän siellä lähti kaikki pöpöt, eikä tarvinnut aina pestä.
Eikä sitä pölyäkään ollut niinkuin nyt ja mikä sitä pölyä ja likaa olisi ilmaan nostattanut kun auto meni silloin toinen tällöin

Lue lisää

Kun ei ollut niin steriiliä ennen se elo ja olo, niin eipä ollut allergioitakaan. Siedätyshoitoa saatiin luonnostaan ja immuuniksi tultiin pöpöille. Mutta saunassa sitten tultiinkin puhtaaksi kuin sipulit.

Olen kuullut että luuta ovea vasten oli merkki ettei talonväki ole kotona, ja silloin ihmiset olivat rehellisiä ja joku merkki vaan jätettiin että käyty on.

Toista on tänä aikana, olisi merkki että ketään ei kotona ja palaajalle yllätys koti tyhjennetty.

Lenkillä mieleen kirjoitti:

Olen kuullut että luuta ovea vasten oli merkki ettei talonväki ole kotona, ja silloin ihmiset olivat rehellisiä ja joku merkki vaan jätettiin että käyty on.

Toista on tänä aikana, olisi merkki että ketään ei kotona ja palaajalle yllätys koti tyhjennetty.

Lue lisää

Lääkekaapissa oli sakset ja lakanankulmaa, puhdasta kyllä.

Kamferitippoja ja samanlainen pullo punaista, olikohan ruusuntippa.

Kesäisin haavan päälle haettiin piharatamon lehti, kaalilehteä tai raparperista, no jotain ytyä niissä varmaan oli, kyllä ne parani haavat niitten kanssa.

Kerran uimarannassa satutin varpaani kiveen aika pahasti, sain 2 tippaa kamferitippoja sokeripalaan.

Varvas on terve nyt!

*

Lääkekaappi kirjoitti:

Lääkekaapissa oli sakset ja lakanankulmaa, puhdasta kyllä.

Kamferitippoja ja samanlainen pullo punaista, olikohan ruusuntippa.

Kesäisin haavan päälle haettiin piharatamon lehti, kaalilehteä tai raparperista, no jotain ytyä niissä varmaan oli, kyllä ne parani haavat niitten kanssa.

Kerran uimarannassa satutin varpaani kiveen aika pahasti, sain 2 tippaa kamferitippoja sokeripalaan.

Varvas on terve nyt!

*

Lue lisää

meilläkin kanferttitippoja ja mikstuuraa. Ja puhallus paransi kummasti tapaturmakuhmuja - ja parantaa vieläkin.

kotiapteekissa kirjoitti:

meilläkin kanferttitippoja ja mikstuuraa. Ja puhallus paransi kummasti tapaturmakuhmuja - ja parantaa vieläkin.

joka haisi ihan hirveän pahalle.

marja-liisa41 kirjoitti:

joka haisi ihan hirveän pahalle.

tervakappa? Siinä oli aitoa luomutuotetta,terva kävi joka paikkaan,sillä voideltiin sukset,reet,veneet,kengänpohjat,käytettiin lääkkeenä,y.m ,y.m.

entäs se kirjoitti:

tervakappa? Siinä oli aitoa luomutuotetta,terva kävi joka paikkaan,sillä voideltiin sukset,reet,veneet,kengänpohjat,käytettiin lääkkeenä,y.m ,y.m.

On sitä varmaan meilläkin ollut, hevosiin käytetty paarma-aikoina, kun on kiusallista.
Jollain rätillä voitelivat hevosen karvoihin, haju oli kamala.

Tutunoloinen kirjoitti:

On sitä varmaan meilläkin ollut, hevosiin käytetty paarma-aikoina, kun on kiusallista.
Jollain rätillä voitelivat hevosen karvoihin, haju oli kamala.

Ennen kuurasin, pesin, mankeloin, tuuletin, järjestin, ostin, valmistin, olin pyhinä rättiväsynyt ja silmät päässä nurin päin, olen miettinyt onkohan lapsen edes tunteneet, meidän äitiä.

Nyt...on tahti toinen, siivoan pääsiäisen jälkeen kun on jo keväisempää ja lämmintä voi pitää ovet ja ikkunat auki, ja vississä järjestyksessä.

Konetan talvivaatteet ja laitan kellariin.

Nautin pääsiäisestä ja ulkoilen kyläilen ja saan kyllä lapsieni perheet tänne pääsiäiskahville.

Iloista Nykypääsiäistä Kaikille!

*

Minun pääsiäinen kirjoitti:

Ennen kuurasin, pesin, mankeloin, tuuletin, järjestin, ostin, valmistin, olin pyhinä rättiväsynyt ja silmät päässä nurin päin, olen miettinyt onkohan lapsen edes tunteneet, meidän äitiä.

Nyt...on tahti toinen, siivoan pääsiäisen jälkeen kun on jo keväisempää ja lämmintä voi pitää ovet ja ikkunat auki, ja vississä järjestyksessä.

Konetan talvivaatteet ja laitan kellariin.

Nautin pääsiäisestä ja ulkoilen kyläilen ja saan kyllä lapsieni perheet tänne pääsiäiskahville.

Iloista Nykypääsiäistä Kaikille!

*

Lue lisää

Leski ja aikuiset lapset, mikään ei ole esteenä asioiden uusimiselle.

Lastenlapsia on monta ja se katras kun pyrähtää pääsiäisenä mieluummin minä kerään voimia olla heidän kanssa, kun uurastan.

Arki ahertaminen sitten pyhien jälkeen, vielä pahin kura aika, kuitenkin siivous on tehtävän, näin minullakin.

Myös minulle kirjoitti:

Leski ja aikuiset lapset, mikään ei ole esteenä asioiden uusimiselle.

Lastenlapsia on monta ja se katras kun pyrähtää pääsiäisenä mieluummin minä kerään voimia olla heidän kanssa, kun uurastan.

Arki ahertaminen sitten pyhien jälkeen, vielä pahin kura aika, kuitenkin siivous on tehtävän, näin minullakin.

Lue lisää

Olen helpottunut ;-)), usean vuoden ajan jättänyt isojen pyhien suursiivoukset kokonaan ja sitten kun arki tuo tupaan hiljaisuuden, alan pikkuhiljaa kuuraamaan ja kiillottamaan.
Sehän on suuri ilo saada kaikessa rauhassa kiillotella ja muistella niistä sormenjäljistä, miten mukavaa oli heidän kanssaan.
Kivaa pääsiäistä juhlitaan rauhassa...

Kun luin kirjoitti:

Olen helpottunut ;-)), usean vuoden ajan jättänyt isojen pyhien suursiivoukset kokonaan ja sitten kun arki tuo tupaan hiljaisuuden, alan pikkuhiljaa kuuraamaan ja kiillottamaan.
Sehän on suuri ilo saada kaikessa rauhassa kiillotella ja muistella niistä sormenjäljistä, miten mukavaa oli heidän kanssaan.
Kivaa pääsiäistä juhlitaan rauhassa...

Lue lisää

päivittäin,kun pitää yllä järjestystä niin pääsee suursiivouksesta.

Kun voimavarat ehtyy,ei pidkkään reuhtoa yli voimien.Lapsetkin auttavat mielelläään jos om yksin.

pilvi* kirjoitti:

päivittäin,kun pitää yllä järjestystä niin pääsee suursiivouksesta.

Kun voimavarat ehtyy,ei pidkkään reuhtoa yli voimien.Lapsetkin auttavat mielelläään jos om yksin.

Lue lisää

Jos jonkun jättää eri paikkaan mistä sen normaalisti löytää, menee etsimiseen sitten aikaa, minulle se on kyllä jo tuttua.
Minulle on varattu kummankin lapsen luona ruokapöytä paikka, että sen vaan osaan valita niin juhlissa saan olla mukana.
Hyvää Pääsiäistä!

Omissa oloissa kirjoitti:

Jos jonkun jättää eri paikkaan mistä sen normaalisti löytää, menee etsimiseen sitten aikaa, minulle se on kyllä jo tuttua.
Minulle on varattu kummankin lapsen luona ruokapöytä paikka, että sen vaan osaan valita niin juhlissa saan olla mukana.
Hyvää Pääsiäistä!

Lue lisää

Se se on joskus harmillista.Kun tuli hankittua
sellaiset kehyksettömät ,niin niitä ei huomaa helposti.Yleensä joudun kelaamaan mitä olen tehnyt ja missä liikkunut,niin johan löytyy.

Tämä malli kun ei pysy ylös työnnettynä päälaelle,niinkuin entiset!

Samoin Hyvää Päääsiäistä sinnekin! On se hyvä kun on oma paikka herkkupöydän äärellä:)

pilvi * kirjoitti:

Se se on joskus harmillista.Kun tuli hankittua
sellaiset kehyksettömät ,niin niitä ei huomaa helposti.Yleensä joudun kelaamaan mitä olen tehnyt ja missä liikkunut,niin johan löytyy.

Tämä malli kun ei pysy ylös työnnettynä päälaelle,niinkuin entiset!

Samoin Hyvää Päääsiäistä sinnekin! On se hyvä kun on oma paikka herkkupöydän äärellä:)

Lue lisää

mielenkiintoisesta aloitus aiheesta.

varsinaisesta kirjoitti:

mielenkiintoisesta aloitus aiheesta.

Ei minusta poikkea,,otsikko Ennen ja nyt voidaan tulkita kunkin oman mielen mukaan, nyt vaan tuntuu että kaikki ovat eri tavalla kuin mitä nuorena oli.

Muistikin oli aivan eri laatua, osaltaan muistaminen voi olla niin, useinkin jään omiin ajatuksiini ja todella syvennyn johonkin vaikka tapahtumaan.

Haen valokuvia ja alan käymään läpi asiaa perin pohjin, kun sitten jotain arkihommaa pitäis jatkaa onkin yksi ja toinen asia hukassa.

Kotikin on hiljainen, lapset lähteneet maailmalle, kun ennen oli vipinää aamusta myöhään yöhön.

Pidän rauhallisuudesta ja nautin siitä että saan olla yksin, ystävät ja lapset kyllä muistavat mukavasti, että yksinäisyydestä en kärsi.

Mihinkä tarkoitukseen mahtoi olla noin 40cm. pitkä männynlatvan näköinen puukraka,jossa oksat jätetty noin 10cm,pituisiksi.Se roikkui nahkahihnassa aitan seinällä ennen. Kömpelön näköinen vehje?

pilvi'* kirjoitti:

Mihinkä tarkoitukseen mahtoi olla noin 40cm. pitkä männynlatvan näköinen puukraka,jossa oksat jätetty noin 10cm,pituisiksi.Se roikkui nahkahihnassa aitan seinällä ennen. Kömpelön näköinen vehje?

Lue lisää

Meillä oli myös sellaisia välineitä, niistä tehtiin 'härkin', 'hierin' mikä lienee oikea nimike, kai maakuntien mukaan.

Sellaisella hämmennettiin puuroa ja vellejäkin.

Niitä oli isoja ja pieniä, isoon puurokattilaan iso, viimeistely oli tarkkaa puuhaa ja jossain vaiheessa se sitten 'kastettiin' tehtäväänsä, hetkeksi kiehuvaan veteen.

Muistaakseni mänty oli se puu mutta mihin aikaan vuodesta niitä otettiin kuivumaan ??

Olen yrittänyt lapsen lapsilleni kertoilla näitä oman lapsuuteni asioita, he kuuntelee mielellään näitä elämäni alkuvaiheita.

Maalla syntynyt kirjoitti:

Meillä oli myös sellaisia välineitä, niistä tehtiin 'härkin', 'hierin' mikä lienee oikea nimike, kai maakuntien mukaan.

Sellaisella hämmennettiin puuroa ja vellejäkin.

Niitä oli isoja ja pieniä, isoon puurokattilaan iso, viimeistely oli tarkkaa puuhaa ja jossain vaiheessa se sitten 'kastettiin' tehtäväänsä, hetkeksi kiehuvaan veteen.

Muistaakseni mänty oli se puu mutta mihin aikaan vuodesta niitä otettiin kuivumaan ??

Olen yrittänyt lapsen lapsilleni kertoilla näitä oman lapsuuteni asioita, he kuuntelee mielellään näitä elämäni alkuvaiheita.

Lue lisää

silitys kapistuksia. Liinavaatteehan mankeloitiin ennenvanhaan kaulauslaudalla,johon kuuluu n50sm pyöreä puu n.10sm vahvuinen ,johon hyvin viikatut lakanat käärittiin ja sitten kahvallisella laudalla kaulittiin kovaa alustaa vasten. Silitysrautana oli hellan päällä kuumennettava,joskus irtoluodilla varustettu"rässirauta".

vaatteitten kirjoitti:

silitys kapistuksia. Liinavaatteehan mankeloitiin ennenvanhaan kaulauslaudalla,johon kuuluu n50sm pyöreä puu n.10sm vahvuinen ,johon hyvin viikatut lakanat käärittiin ja sitten kahvallisella laudalla kaulittiin kovaa alustaa vasten. Silitysrautana oli hellan päällä kuumennettava,joskus irtoluodilla varustettu"rässirauta".

Lue lisää

Muistan hyvin, sitä pidettiin uunin hiilloksessa ja sitten sujautettiin sinne raudan 'sisälle', ja se oli painava rauta, alustana ruokapöytä ja filtti alla ja sitten lakana siinä alustana.

Kuulia oli kaksi toinen kuumeni kun toisella siliteltiin...

Ja miten oli meillä piti silitellä jopa miesten flanelli kaatiot, näyttivät lipastossa paremmilta.

Oliko teidän muistissa separaattoria?
Jos joku on pyörittänyt tahko niin minä olen separaattoria...Alfa Lava-nimistä.

Aloittaja....lenkiltä kirjoitti:

Muistan hyvin, sitä pidettiin uunin hiilloksessa ja sitten sujautettiin sinne raudan 'sisälle', ja se oli painava rauta, alustana ruokapöytä ja filtti alla ja sitten lakana siinä alustana.

Kuulia oli kaksi toinen kuumeni kun toisella siliteltiin...

Ja miten oli meillä piti silitellä jopa miesten flanelli kaatiot, näyttivät lipastossa paremmilta.

Oliko teidän muistissa separaattoria?
Jos joku on pyörittänyt tahko niin minä olen separaattoria...Alfa Lava-nimistä.

Lue lisää

separaattoria,tahkoa,kirnukin oli pyöritettävä,entäs sitten ,viskuumasina,jolla jyvät riihessä puhdistettiin.Olen ollut monen monta kertaa puimassa varstan kanssa riihellä.
Muistuipa mieleeni,kun piti olla lehmien lypsyaikaan ripsumassa lehmistä pois kärpäsiä.Paljon on muistoja tallella.

Aloittaja....lenkiltä kirjoitti:

Muistan hyvin, sitä pidettiin uunin hiilloksessa ja sitten sujautettiin sinne raudan 'sisälle', ja se oli painava rauta, alustana ruokapöytä ja filtti alla ja sitten lakana siinä alustana.

Kuulia oli kaksi toinen kuumeni kun toisella siliteltiin...

Ja miten oli meillä piti silitellä jopa miesten flanelli kaatiot, näyttivät lipastossa paremmilta.

Oliko teidän muistissa separaattoria?
Jos joku on pyörittänyt tahko niin minä olen separaattoria...Alfa Lava-nimistä.

Lue lisää

tuon nimen.

Tuttuja kaikki kerrotut,
mukava saada ne esiin muistin taaimmaisista kaapeista.

nin muistan minä kirjoitti:

tuon nimen.

Tuttuja kaikki kerrotut,
mukava saada ne esiin muistin taaimmaisista kaapeista.

On ollut mielenkiintoista seurata ja ottaa osaa tähän, monet hauskat jutut palaa mieleen, ja mikäs sen mukavampaa, hyvää elämää on eletty, eikä saasteista ollut tietoakaan.

Maalaistalossa ajettiin lantala tyhjäksi lumien aikaan pelloille ja keväällä talikolla viskottiin lannoitteeksi, nyt en tiedä miten ne pitää käsitellä mutta, pellolle niitä ei saa sellaisenaan viedä.

Lapsetkin otettiin työhön heti kun osasivat itse pukea ja kävellä, että pääsivät ojien yli, no joskus sinne ojan pohjalle jäi mielelläänkin istumaan ja leikkimään.

Leluja oli mitä aikuiset tekivät ja ne oli tärkeitä, nukkekin oli kotitekoinen.

Vanhoja asioita kirjoitti:

On ollut mielenkiintoista seurata ja ottaa osaa tähän, monet hauskat jutut palaa mieleen, ja mikäs sen mukavampaa, hyvää elämää on eletty, eikä saasteista ollut tietoakaan.

Maalaistalossa ajettiin lantala tyhjäksi lumien aikaan pelloille ja keväällä talikolla viskottiin lannoitteeksi, nyt en tiedä miten ne pitää käsitellä mutta, pellolle niitä ei saa sellaisenaan viedä.

Lapsetkin otettiin työhön heti kun osasivat itse pukea ja kävellä, että pääsivät ojien yli, no joskus sinne ojan pohjalle jäi mielelläänkin istumaan ja leikkimään.

Leluja oli mitä aikuiset tekivät ja ne oli tärkeitä, nukkekin oli kotitekoinen.

Lue lisää

se tapahtui juuri niin kuin kerroit.80 luvulla vielä se tehtiin noin.Mahdottoman raskasta oikeastaan,kun se pitää heittää,että se leviää kunnolla. Nykyään kai se pitää kyntää sisään heti perään,eikä lantapattereita saa peittämättä pitää pelloilla!

Mutta siihen mihin lietelanta tyhjennettiin loka-autosta,kasvoi oraat tummemman vihreänä kesällä.

00700 kirjoitti:

Ei minusta poikkea,,otsikko Ennen ja nyt voidaan tulkita kunkin oman mielen mukaan, nyt vaan tuntuu että kaikki ovat eri tavalla kuin mitä nuorena oli.

Muistikin oli aivan eri laatua, osaltaan muistaminen voi olla niin, useinkin jään omiin ajatuksiini ja todella syvennyn johonkin vaikka tapahtumaan.

Haen valokuvia ja alan käymään läpi asiaa perin pohjin, kun sitten jotain arkihommaa pitäis jatkaa onkin yksi ja toinen asia hukassa.

Kotikin on hiljainen, lapset lähteneet maailmalle, kun ennen oli vipinää aamusta myöhään yöhön.

Pidän rauhallisuudesta ja nautin siitä että saan olla yksin, ystävät ja lapset kyllä muistavat mukavasti, että yksinäisyydestä en kärsi.

Lue lisää

Meillä oli suuri urakka, äitini oli hyvä tekemään kaikenlaista vanhoista vaatteista, kerättiin kauniita kestäviä ja siistiä osia vaatteista joita ei enää voinut käyttää.

Pesunjälkeen ne lajiteltiin ja tallennettiin, osaksi niistä tehtiin mattoja, mutta osasta tilkkutäkki, se mistä se sisus sinne saatiin en tiedä, mutta tikattiin käsin 'ontelot' ja sitten täytettiin ja taas kunnes kaikki oli täytetty.

Voi olla että se oli vanhasta täkistä kerättyä koska se kuumennettiin karjakeittiön padassa.

Vesilintujen höyhenistä ja untuvista tehtiin tyynyjä, nekin käsiteltiin siellä salaperäisessä padassa, nyt ymmärrän se oli desinvisiointi, kuivatus, mutta lapsena se oli vaan jännää.

Kankaat saatiin vehnäjauhosäkeistä kun ne keitettiin lipeässä leimat saatiin vaalenemaan ja sitten auringossa hangella lähti loput, voin sanoa vanhan viisauden, mikään ei ole niin nokkela kuin ihminen ja nainen!

Sitten se lipeävesi tallennettiin ja käytettiin lattian pesussa pesuaineena.

Raput ja maalaamattomat puuosat saatiin sillä kauniiksi ja puhtautta hohtavaksi.

Tätä voisi jatkaa mutta on mentävä käyttämään erästä vanhusta kaupassa.

Ulla-Sofia kirjoitti:

Meillä oli suuri urakka, äitini oli hyvä tekemään kaikenlaista vanhoista vaatteista, kerättiin kauniita kestäviä ja siistiä osia vaatteista joita ei enää voinut käyttää.

Pesunjälkeen ne lajiteltiin ja tallennettiin, osaksi niistä tehtiin mattoja, mutta osasta tilkkutäkki, se mistä se sisus sinne saatiin en tiedä, mutta tikattiin käsin 'ontelot' ja sitten täytettiin ja taas kunnes kaikki oli täytetty.

Voi olla että se oli vanhasta täkistä kerättyä koska se kuumennettiin karjakeittiön padassa.

Vesilintujen höyhenistä ja untuvista tehtiin tyynyjä, nekin käsiteltiin siellä salaperäisessä padassa, nyt ymmärrän se oli desinvisiointi, kuivatus, mutta lapsena se oli vaan jännää.

Kankaat saatiin vehnäjauhosäkeistä kun ne keitettiin lipeässä leimat saatiin vaalenemaan ja sitten auringossa hangella lähti loput, voin sanoa vanhan viisauden, mikään ei ole niin nokkela kuin ihminen ja nainen!

Sitten se lipeävesi tallennettiin ja käytettiin lattian pesussa pesuaineena.

Raput ja maalaamattomat puuosat saatiin sillä kauniiksi ja puhtautta hohtavaksi.

Tätä voisi jatkaa mutta on mentävä käyttämään erästä vanhusta kaupassa.

Lue lisää

Otsikko oli valokuvista, no siitä meidän täkin teosta otettiin useita valokuvia, oli jossain esilläkin ammoisena aikoina, mutta ne oli mustavalkoisia, ja meidän täkki oli tosi kaunis ja värit valittu huolella kuvioissa.

Tässä tämä.

pellolle kirjoitti:

se tapahtui juuri niin kuin kerroit.80 luvulla vielä se tehtiin noin.Mahdottoman raskasta oikeastaan,kun se pitää heittää,että se leviää kunnolla. Nykyään kai se pitää kyntää sisään heti perään,eikä lantapattereita saa peittämättä pitää pelloilla!

Mutta siihen mihin lietelanta tyhjennettiin loka-autosta,kasvoi oraat tummemman vihreänä kesällä.

Lue lisää

Onkohan nyt lannoitteet puhtaampia vai tehokkaampia, ainakin järvet rehevöityy, mutta ei se vilja ole sen kummempaa kuin kuin ennen.

Omasta lannoitteesta pitää tehdä multaa ennen kuin se kelpaa, ja kallista lannoitetta nykyisin jopa metsiin levitetään, kun karja ei laidunna enää ulkona niityillä ja metsissä.

Nykyinen teollisuus se on joka tuhoaa ilman ja vesistöt, se joka heinästä lehmän läpi valmistuu lannaksi tuskin on kovaa myrkkyä, jonkun sieraimet vaan ei kestä, on kasvanut niin steriilissä ympäristössä.

Ihmettelija70 kirjoitti:

Onkohan nyt lannoitteet puhtaampia vai tehokkaampia, ainakin järvet rehevöityy, mutta ei se vilja ole sen kummempaa kuin kuin ennen.

Omasta lannoitteesta pitää tehdä multaa ennen kuin se kelpaa, ja kallista lannoitetta nykyisin jopa metsiin levitetään, kun karja ei laidunna enää ulkona niityillä ja metsissä.

Nykyinen teollisuus se on joka tuhoaa ilman ja vesistöt, se joka heinästä lehmän läpi valmistuu lannaksi tuskin on kovaa myrkkyä, jonkun sieraimet vaan ei kestä, on kasvanut niin steriilissä ympäristössä.

Lue lisää

Lannoitetehdas tietää, että esimerkiksi yksi lannoitemuru riittää hyvin yhdelle viljan siemenelle.
Markkinatalous vaatii kuitenkin tuottoa, joten viljelijälle sanotaan, että laita varmuuden vuoksi kaksi.
Eihän se yksi nokare mitään meinaa, mutta kaksi säkkiä yhden sijasta on jo paljon ja autokuorman sijasta kaksi kuormaa on jo hirveästi.
Se yksi viljan jyvänen ei kuitenkaan kykene kuluttamaan tuota ylimääräistä lannoitetta, joten loput liukenee lähivesistöihin ja seuraukset me tiedetään. Sekin me tiedetään, että lannoitetehdasta on turha pyytää maksumieheksi vesistön siivoukseen.

Jopel kirjoitti:

Lannoitetehdas tietää, että esimerkiksi yksi lannoitemuru riittää hyvin yhdelle viljan siemenelle.
Markkinatalous vaatii kuitenkin tuottoa, joten viljelijälle sanotaan, että laita varmuuden vuoksi kaksi.
Eihän se yksi nokare mitään meinaa, mutta kaksi säkkiä yhden sijasta on jo paljon ja autokuorman sijasta kaksi kuormaa on jo hirveästi.
Se yksi viljan jyvänen ei kuitenkaan kykene kuluttamaan tuota ylimääräistä lannoitetta, joten loput liukenee lähivesistöihin ja seuraukset me tiedetään. Sekin me tiedetään, että lannoitetehdasta on turha pyytää maksumieheksi vesistön siivoukseen.

Lue lisää

Onhan se puutarhoille ja jonnekin lisänä, mutta sitä 'ihteensä' pitäis kyllä saada käyttää.
Luonnon lannasta saa maa parannusta kun se kompostuituu viljapellossa, eikä valu vesistöihin.
Voi meitä ja meidän lannotteita.

Ihmettelija70 kirjoitti:

Onhan se puutarhoille ja jonnekin lisänä, mutta sitä 'ihteensä' pitäis kyllä saada käyttää.
Luonnon lannasta saa maa parannusta kun se kompostuituu viljapellossa, eikä valu vesistöihin.
Voi meitä ja meidän lannotteita.

Lue lisää

Pyykin pesut kesällä lähilammella, sisareni kanssa laitoimme vedet ja pyykkikorvot omille tukeville paikoille.

Tuli padan alle, sitten vaan valittiin kumpi pesee mitäkin, ja mäntysuopa oli ainoa pesuaine, peltinen pyykkilauta molemmilla.

Lammen vesi oli kirkasta mutta suo antoi oman ruskean värisävyn, pyykistä tuli puhdasta, siellä ne tuulessa kuivuivatkin.

Lammessa oli kiva välillä uida virkistäytyä, siellä oli mukavaa olla.

Ulla-Sofia kirjoitti:

Pyykin pesut kesällä lähilammella, sisareni kanssa laitoimme vedet ja pyykkikorvot omille tukeville paikoille.

Tuli padan alle, sitten vaan valittiin kumpi pesee mitäkin, ja mäntysuopa oli ainoa pesuaine, peltinen pyykkilauta molemmilla.

Lammen vesi oli kirkasta mutta suo antoi oman ruskean värisävyn, pyykistä tuli puhdasta, siellä ne tuulessa kuivuivatkin.

Lammessa oli kiva välillä uida virkistäytyä, siellä oli mukavaa olla.

Lue lisää

Meillä oli iso sarka pellavalla joka toinen vuosi siinä on paljon työtä että saadaan kuidut langanvalmistukseen.

Ne upotetaan veteenkin mieluummin järveen tai virtaan, on kuivatusta loukutusta ...

Minulla on omista kasvatetuista pellavista kudottuja pyyheliinoja ja kahviliina, ja aivan ehjiä ovat edelleenkin, voivat vielä kestää seuraavankin sukupolven käytön.

Värjättynä luonnon väreillä, niistä kudottiin myös verhoja.

Loppuvuosina pellavan viljely oli harrastus, ja niistä tehtiin paljon koristeita.

Lenkillä mieleen kirjoitti:

Meillä oli iso sarka pellavalla joka toinen vuosi siinä on paljon työtä että saadaan kuidut langanvalmistukseen.

Ne upotetaan veteenkin mieluummin järveen tai virtaan, on kuivatusta loukutusta ...

Minulla on omista kasvatetuista pellavista kudottuja pyyheliinoja ja kahviliina, ja aivan ehjiä ovat edelleenkin, voivat vielä kestää seuraavankin sukupolven käytön.

Värjättynä luonnon väreillä, niistä kudottiin myös verhoja.

Loppuvuosina pellavan viljely oli harrastus, ja niistä tehtiin paljon koristeita.

Lue lisää

Sisäänlämpiävät savusaunat olivat maaseudulla yleisiä, ne kökötti jossain pihapiirissä omannäköisinä harmaina.

Piti lämmittää monta tuntia, mutta sitten sai isotkin joukot kylpeä, ja leppoisaa löylyä riitti.

Kiuas oli mahtava kiviröykkiö, jossa sitten poltettiin isoja halkoja.

Lämmityksen jälkeen piti heittää reilut häkälöylyt ja sitten räppänä kiinni.

Nyt savusaunoja pidetään luxuksina, ja usealla on mökillä 2 saunaa, jatkuvalämmitteinen ja harvemmin käytetty savusauna.

Eskander kirjoitti:

Sisäänlämpiävät savusaunat olivat maaseudulla yleisiä, ne kökötti jossain pihapiirissä omannäköisinä harmaina.

Piti lämmittää monta tuntia, mutta sitten sai isotkin joukot kylpeä, ja leppoisaa löylyä riitti.

Kiuas oli mahtava kiviröykkiö, jossa sitten poltettiin isoja halkoja.

Lämmityksen jälkeen piti heittää reilut häkälöylyt ja sitten räppänä kiinni.

Nyt savusaunoja pidetään luxuksina, ja usealla on mökillä 2 saunaa, jatkuvalämmitteinen ja harvemmin käytetty savusauna.

Lue lisää

Ainoat saunamuistot tosiaankin on savusaunasta lapsuudessa, sinne valmistauduttiin varsinkin talviaikaan, kylpemisjärjestys oli aina sama.

Takaisin pingottiin paljas varpain, pahinta oli kova lumipyry, eikä nähnyt sitä polkua kunnolla.

Siinä oli lumisukellus kun jalka lipsahti, joskus sen teki mielellään, silloin se ei tuntunut pahalta ja sitten takaisin saunaan.

Myrskylyhty ikkunan ulkopuolella antoi olemattoman valon, ettei aivan sokkona tarvinnut liikkua.

Jouluna oli pari tervaspuuta palamassa polun varrella, se oli kaunista, ja niitä voi ihailla saunan ikkunasta.

Lenkillä.... kirjoitti:

Ainoat saunamuistot tosiaankin on savusaunasta lapsuudessa, sinne valmistauduttiin varsinkin talviaikaan, kylpemisjärjestys oli aina sama.

Takaisin pingottiin paljas varpain, pahinta oli kova lumipyry, eikä nähnyt sitä polkua kunnolla.

Siinä oli lumisukellus kun jalka lipsahti, joskus sen teki mielellään, silloin se ei tuntunut pahalta ja sitten takaisin saunaan.

Myrskylyhty ikkunan ulkopuolella antoi olemattoman valon, ettei aivan sokkona tarvinnut liikkua.

Jouluna oli pari tervaspuuta palamassa polun varrella, se oli kaunista, ja niitä voi ihailla saunan ikkunasta.

Lue lisää

Kävinpä kerran matkoillani paikassa, jossa oli iso savusauna hotellin vieraille.
Hyvät olivat löylyt ja savun hajukin aito.

Kun sitten uteliaana selvitin, miten se lämmitetään, niin sain tietää, sähköllähän se.
Pesässä poltetaan vain sen verran puita, että savunhaju saadaan aidoksi.

Lenkillä.... kirjoitti:

Ainoat saunamuistot tosiaankin on savusaunasta lapsuudessa, sinne valmistauduttiin varsinkin talviaikaan, kylpemisjärjestys oli aina sama.

Takaisin pingottiin paljas varpain, pahinta oli kova lumipyry, eikä nähnyt sitä polkua kunnolla.

Siinä oli lumisukellus kun jalka lipsahti, joskus sen teki mielellään, silloin se ei tuntunut pahalta ja sitten takaisin saunaan.

Myrskylyhty ikkunan ulkopuolella antoi olemattoman valon, ettei aivan sokkona tarvinnut liikkua.

Jouluna oli pari tervaspuuta palamassa polun varrella, se oli kaunista, ja niitä voi ihailla saunan ikkunasta.

Lue lisää

lapsuuden kokemukset savusaunan tuoksusta.

Kaupunkilaisena siitä sai nauttia vain kesällä!
Ainoa harmi oli kun nokesi itsensä,ymmärtämättömyydessään, ja sai toruja äidiltä!
Räppänää opin arvostamaan,kun se ylälauteilla soi vilvoitusta kivasti,saati sitten juoksu järveen:D Kuinka se järven vesi tuoksui puhtaalle!

Aina, kun kotona muistin mummolaa,nuo tuoksut olivat mukana,savun.... tervan,veden... metsän reikäleivän... tuoreen voin.
Onneksi kivikylästä sai kesäisin matkustaa maalle.

Aikuisena on vain pari kertaa,on ollut tilaisuus kylpeä savusaunassa.
Niin lempeän miellyttävää löylyä!...ei taida olla savusaunaa voittanutta:)

Jopel kirjoitti:

Kävinpä kerran matkoillani paikassa, jossa oli iso savusauna hotellin vieraille.
Hyvät olivat löylyt ja savun hajukin aito.

Kun sitten uteliaana selvitin, miten se lämmitetään, niin sain tietää, sähköllähän se.
Pesässä poltetaan vain sen verran puita, että savunhaju saadaan aidoksi.

Lue lisää

Se on kova haukkaamaan puuta, ja missä ne hienot hotellit niitä säilöisi?

Mutta enpä ole kuullut moista savusaunaa ennen olevankaan, konstit on monet.

Eräs lihasavustamo myy sanapalvattua kinkkua, se on aivan sama juttu, ei se ole saunassa käynyt ;-))!

mieleen kirjoitti:

lapsuuden kokemukset savusaunan tuoksusta.

Kaupunkilaisena siitä sai nauttia vain kesällä!
Ainoa harmi oli kun nokesi itsensä,ymmärtämättömyydessään, ja sai toruja äidiltä!
Räppänää opin arvostamaan,kun se ylälauteilla soi vilvoitusta kivasti,saati sitten juoksu järveen:D Kuinka se järven vesi tuoksui puhtaalle!

Aina, kun kotona muistin mummolaa,nuo tuoksut olivat mukana,savun.... tervan,veden... metsän reikäleivän... tuoreen voin.
Onneksi kivikylästä sai kesäisin matkustaa maalle.

Aikuisena on vain pari kertaa,on ollut tilaisuus kylpeä savusaunassa.
Niin lempeän miellyttävää löylyä!...ei taida olla savusaunaa voittanutta:)

Lue lisää

Jatkan heti uuttaa!

Ystävilläni on savusauna mökillä olen muutaman kerran ollut lämmityksessä mukana, vie 5 -6 tuntia, että pääsee kylpemään.

Se on kuitenkin sellainen nautinto tuoksuineen, muistoineen ja nautintoineen että kannattaa!

Siitä lämmityksestä nouseva savu tuoksuu hienolle, koivuntuohen tuttu kitkerä savu erottuu selvästi.

Pikimustat seinät, on varottava koskemasta niihin, noki on jotenkin rasvaista ja se jää ihohuokosiin joksikin aikaa.

Monesti lapset ovat aivan nokisia hetken päästä mutta saunassa peseydytään!

1 kuutio kirjoitti:

Jatkan heti uuttaa!

Ystävilläni on savusauna mökillä olen muutaman kerran ollut lämmityksessä mukana, vie 5 -6 tuntia, että pääsee kylpemään.

Se on kuitenkin sellainen nautinto tuoksuineen, muistoineen ja nautintoineen että kannattaa!

Siitä lämmityksestä nouseva savu tuoksuu hienolle, koivuntuohen tuttu kitkerä savu erottuu selvästi.

Pikimustat seinät, on varottava koskemasta niihin, noki on jotenkin rasvaista ja se jää ihohuokosiin joksikin aikaa.

Monesti lapset ovat aivan nokisia hetken päästä mutta saunassa peseydytään!

Lue lisää

ehdottomasti leppäpuulla.Ei tule silloin mitään kitkerää tuohen ,eikä pihkasavun katkua. Parempi jos leppäkin olisi vielä kuorittua.Oikean aidon savusaunan lämmitys kestää n.6 h.

Eskander kirjoitti:

Sisäänlämpiävät savusaunat olivat maaseudulla yleisiä, ne kökötti jossain pihapiirissä omannäköisinä harmaina.

Piti lämmittää monta tuntia, mutta sitten sai isotkin joukot kylpeä, ja leppoisaa löylyä riitti.

Kiuas oli mahtava kiviröykkiö, jossa sitten poltettiin isoja halkoja.

Lämmityksen jälkeen piti heittää reilut häkälöylyt ja sitten räppänä kiinni.

Nyt savusaunoja pidetään luxuksina, ja usealla on mökillä 2 saunaa, jatkuvalämmitteinen ja harvemmin käytetty savusauna.

Lue lisää

Lapsuudestani muistan, meillä oli savusauna ja oli tarkkaa että lämmitettiin vain koivuhaloilla, kai siellä voi jotain muutakin lehtipuuta olla.
Havupuista lentelee kipinöitä siksi niitä piti välttää, ne poltettiin luukullisissa uuneissa.
Tuo leppä on hyvä lastuina savustuksessa, ja tervaleppä on arvopuu myydään kilottain!

Lenkillä... kirjoitti:

Lapsuudestani muistan, meillä oli savusauna ja oli tarkkaa että lämmitettiin vain koivuhaloilla, kai siellä voi jotain muutakin lehtipuuta olla.
Havupuista lentelee kipinöitä siksi niitä piti välttää, ne poltettiin luukullisissa uuneissa.
Tuo leppä on hyvä lastuina savustuksessa, ja tervaleppä on arvopuu myydään kilottain!

Lue lisää

Oltiin partsikkaleirillä, jossa meillä oli kanssa sauna.
Isoa kivikasaa lämmitettiin kauan ja sitten vedettiin teltta sen päälle.
Makoisat löylyt ja ilmaa piisasi.

Jopel kirjoitti:

Oltiin partsikkaleirillä, jossa meillä oli kanssa sauna.
Isoa kivikasaa lämmitettiin kauan ja sitten vedettiin teltta sen päälle.
Makoisat löylyt ja ilmaa piisasi.

Lue lisää

Riihi oli joka syksyinen talkootöinä tehtävä työ, ja niin se hoidettiin joka talossa.

Viljat leviteltiin ylös orsille huolellisesti ja välitasanteetkin täytettiin tarkkaan.

Sitten alkoi riihen lämmitys ja pian varstat paukkui rytmikkäästi, siellä jyvät irrotettiin ja sitten tuulessa kuka missäkin jyvät erotteli kaikki roskat oli saatava pois.

Riihivaatteet oli pellavasta, se ei ollut kuuma eikä hiostava.

Kyllä uutisleipä maistui hyvältä ja nyt sen ymmärtää että se lapsuuden leipä tehtiin riihessä kuivatetusta, voi olla pieni savun säväys mausteena, sellaista herkkua vaan ei saa enää mistään.

Olkien kantaja kirjoitti:

Riihi oli joka syksyinen talkootöinä tehtävä työ, ja niin se hoidettiin joka talossa.

Viljat leviteltiin ylös orsille huolellisesti ja välitasanteetkin täytettiin tarkkaan.

Sitten alkoi riihen lämmitys ja pian varstat paukkui rytmikkäästi, siellä jyvät irrotettiin ja sitten tuulessa kuka missäkin jyvät erotteli kaikki roskat oli saatava pois.

Riihivaatteet oli pellavasta, se ei ollut kuuma eikä hiostava.

Kyllä uutisleipä maistui hyvältä ja nyt sen ymmärtää että se lapsuuden leipä tehtiin riihessä kuivatetusta, voi olla pieni savun säväys mausteena, sellaista herkkua vaan ei saa enää mistään.

Lue lisää

Monet partioleirit minäkin olen lapsuudessani elänyt ja nuotioillat, ne olivat päivän kohokohta.

Lipunlasku ja kaikki niin asennossa Suomenlipulle kunniaa tehden, ne olivat juhlallisia, samoin kuin aamulla lipun nosto.

*Tuli räiskyy nuotiossa,
savu hiljaa leijailee,
ja nyt illan tummetessa
metsä meille kuiskailee*

Laulu joka raikui vastarannalle joka ilta!

Herjaili hierarkiasta ja laitoin nyt tähän, en tiedä mihin kohtaan teksti sijoittuu.

Kiitän kaikkia osan ottajia, minua kiinnostaa edelleenkin tuo lapsuusaikojen eläminen ja olisi mielenkiintoista jos joku aloittaisi pian uuden ketjun.

Kiitos tältä ja muiltakin kirjoittelupäiviltä, kirjallisesta annistanne!!