Keltaiset nuo lehdet nään
pois linnutkin on pesästään,
kun maillensa käy kesä pohjolan.
Syksyn kylmät ennättää
se linnut kauas lennättää
niin silti maata Suomen rakastan.
Tuo talvi lumipeitteen sen
on luontokin niin valkoinen,
se kestää ajan pitkän pimeän.
Kun aurinko taas kevään saa
ja kukkaloistoon nousee maa
niin Luojan rakkautta ymmärrän.
Ei maalarikaan taulussaan
niin pysty kesää kuvaamaan,
kuin pystyy siihen käsi Jumalan.
Kun laulaa Luojan luomat nuo
ja tuuli poutapilvet tuo
siks`vuodenaikoja niin rakastan.
pois linnutkin on pesästään,
kun maillensa käy kesä pohjolan.
Syksyn kylmät ennättää
se linnut kauas lennättää
niin silti maata Suomen rakastan.
Tuo talvi lumipeitteen sen
on luontokin niin valkoinen,
se kestää ajan pitkän pimeän.
Kun aurinko taas kevään saa
ja kukkaloistoon nousee maa
niin Luojan rakkautta ymmärrän.
Ei maalarikaan taulussaan
niin pysty kesää kuvaamaan,
kuin pystyy siihen käsi Jumalan.
Kun laulaa Luojan luomat nuo
ja tuuli poutapilvet tuo
siks`vuodenaikoja niin rakastan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja kaikki on runossasi mukana. Tähän on taas ihan
pakko sanoa, vaikka ehkä toistankin itseäni -
harras, kaunis ja soljuva. Niin oikeassa olet
siinäkin, ettei parhainkaan maalari saa
tallennettua sellaista kuvaa kankaalle, jonka on
Luoja luova eteemme.
Kiitos jälleen nautinnollisesta lukuhetkestä.
nauttia kaikesta mitä Luoja
eteemme on laittanut,niitä
ei parhainkaan kuvakirja
tai taiteilija pysty niin
ihanasta esittämään.
Sinua kiitän linda palautteestasi.
Valoisin kevät terveisin, J.