koska sanoo päässeensä jo "hiukan eroon"ikävästään.Totuus on kuitenkin se,että hän pelkää lasten äidin tekemisiä taas,jos hän aloittaa tapaamiset.Lasten äiti on todellakin pirullinen ihminen ja minäkin tiedän että hän käyttää taas kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin keinot lasten isän lyömiseen.Toinen lapsista täyttää nyt keväällä 12 ja toinen 10.Pian heitä kai kuunnellaan jo sos,neuvolassakin,jotenka olisikohan parempi vielä odottaa hetki.Ne,jotka täällä lyövät isän heti mitättömäksi,ei kaivata kommenttejanne,mutta jos joku on ollut vastaavassa tilanteessa,niin hyvät neuvot aina kelpaa.
Lasten isä ei halua
aloitaa tapaamisia
4391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
annan,kokemuksesta isä ehkä voi "päästä ikävästä" lapset ei ikinä.
Ja kun lapset on siittänyt niin on vastuussa niiden hyvinvoinnista, oli sitten lasten äiti mikä piru tahansa, ja itseasiassa jos tietää että äiti on (piru) ja käyttää lapsia aseena niin isä edesvastuuton jos omia tunteita ajatellen jättää lapsensa ainoastaan tämanlaisen ihmisen kasvatettavaksi.
Kokemuksesta taas (kun tuli muutama mielipidekkin)
tiedän että kun lapset isommat niinn äidin ja isän välit ei enään tarvitse olla niin tiiviit ja jos te ette ikinä lasten kuullen ole äidistä puhunut pahaa (vaikka hän teitä haukkuisikin) niin lapsista tulee tasapainoisia nuoria jotka isälleenkin (ja sinulle)iso ylpeyden aihe.
Yritä jaksaa miehesi rinnalla kannusta olemaan yhteydessä lapsiin Ja vaikka hänelle eksää moittisitkin niin älä missään nimessä moiti lapsia.
Jaksamista.
Isä ei todellakaan ole lapsien elämässä mitätön, vaan isän poissaolo aiheuttaa hallaa lapsille (pl. hullut alkoholistit ja väkivaltaiset). Ja mitä roolia miehesi laittaa tärkeämmäksi elämässään? Roolia isänänä ja lapsiaan vai ex-miehen roolia ja siten painoarvon antaminen exälle (sitähän tuo on kun pelkää). Tiedän, että se voi olla kamalaa kun toinenkin elää enemmän siinä ex-vaimon roolissa eikä äidin roolissa...mutta katsotaan asioita, joihin voitte vaikuttaa:
- Voitte vaikuttaa siihen, että isä lähtee aktiivisesti lasten elämään. Lapset saavat tästä ylettömästi hyötyä.
- Ette voi vaikuttaa exän toimiin ja tempauksiin, mutta voitte vaikuttaa siihen miten ne vastaanotetaan. Ottakaa se asenne, että ette yksinkertaisesti ANNA exän vaikuttaa elämäänne. Vaalitte parisuhdettanne, että jaksatte hötökässä, mies tutustuu oikeuksiinsa isänä ja manipulointiyritykset ammutaan alas olemalla aikuisia eikä anneta niiden vaikuttaa itseensä ainakaan lasten nähden. Ne lapsetkin tosiaan kasvaa ja aikanaan tulevat näkemään asioiden laitoja paremmin.
Et tarkentanut millaisia keinoja ex käyttää, joten en niihin osaa sanoa sen paremmin mitään. Mutta toivotaan nyt, että mies ja ex tajuavat, että se vanhemman rooli on niin paljon tärkeämpi kuin ex-rooli. Mitä ikävään tulee, niin se on vaan se taakka, joka erovanhempana tulee. Mutta paljon enemmän hyvää saavuttaa sillä, että ei luovuta täysin. Ja kyllä siihenkin tottuu, että ikävöi joka toisen viikon tai suuremman ajan lastaan. Vanhempana oleminen ei aina ole se helpoin reitti, mutta silti sen kulkeminen aiheuttaa suurinta mielihyvää vanhempana.
mutta kuten jo kerroin,lasten äiti on lyönyt kyseisen isän 6-0.Ex tekee jatkuvasti laittomia ilmiantoja poliisille ja mustamaalaa isää kaikille tahoille,vaikka on saanut itse aikoinaan lastenvalvojiltakin varoituksen olla kuormittamatta lapsia aikuisten välisillä asioilla.Kyseinen isä ei ole pahemmin pulloon kurkistellut eikä ole koskaan ollut väkivaltainen exälleen eikä lapsilleen.(Tämän on äiti ihmekyllä myöntänyt jopa lastenvalvojille).Siksi uskonkin suurimman syyn olevan minussa.Nimittäin silloin kun vielä olivat puheväleissä,antoi äiti lapset isälle joskus,jopa mökillemme.Luulen etä lapset ovat kertoneet kuinka kivaa meillä oli ja siihen loppuivat tapaamiset.En haukkunut äitiä eikä muutakaan,vaan vältimme puhumista koko asiasta lasten aikana.Ehkä lasten äiti koki minut uhkaksi äitiydelleen,eli ei tajunnut ettei hänen äitiyttään mikään eikä kukaan koskaan pysty uhkaaman.Mieheni ei ole vielä uskaltanut tehdä lopullista päätöstä lasten tapaamisista,mutta toki kannustan häntä siihen,vaikka viemään lapsia elokuviin,uimahalliin,huvipuistoon,yms.
koska lasten vika ei ole ,ikinä, äidin tai isän tekemiset.
Pitää isän vaan jaksaa eteenpäin lasten paras silmissä, voi olla että äiti pysyy katkeran vihamielisenä läpi elämän, ja silloin tosi tärkeää, lasten hyvinvointia aikuisena ajatellen, on että he näkevät läheltä myös toimivan hyvinvoivan perhemallin.Kuulostaa siis siltä että äiti ei tähän kykene jää siten isän tehtäväksi.
Toki varmaan välillä tulee sellainen tunne että olisi helpompi ja parempi kaikille antaa asioiden mennä omalla painolla mutta isällä luultavasti tulisi viimeistään "vanhana" huono omatunto siittä että lapsensa "jättänyt"