anna mulle joku sana
joku syli joku mitävaan
ei väliä mitä
kunhan jotain
unohdetaan tappelu
hetkeksi
voin vaikka antautua
hetkeksi
nyt ei vaan jaksa
halaa hölmö
joku syli joku mitävaan
ei väliä mitä
kunhan jotain
unohdetaan tappelu
hetkeksi
voin vaikka antautua
hetkeksi
nyt ei vaan jaksa
halaa hölmö
Vastaukset 45
Vanhimmat
ei siis kissatappelua kujalla, noh ihan herkkä runo kuitenkin.:)
niin ei hetkeksi - vähän jotai muuta. kujatappelua sitten ehkä kun kunnialliset ihmiset on menneet nukkumaan. kiitos palautteestasi. :)
ai että tykkäsin tuosta viimeisestä säkeestä. Se on tullut oikein sydämen pohjasta. Kiitos lukuhetkestä.
en tiedä muista - itsellä nyt tänään näin..tarttuvaa? kenties. :)
Silloin kun sinistä taivasta
Koristelee punaturkkinen olento
Eli se punainen aurinko
On niin aurinkoinen
On niin pörröinen olo
Se villin kissan mahdoton luonne
Sytyttää älyttömän halun
Lentää lintuna juuri tuonne
Suoraan tuohon puuhun
Ja sieltä ulos kattoon ja kuuhun
Tähtisiä perhosia karkottaa
Ja valon lintusia metsästää
Jos olisin voinut koskea omalla
Raidallisella hännälläni,
Valkoisella pensselilläni
Sitä pörröistä aurinkoani
Voisin sitä kutittaa oikeasti kunnolla
Jotta pörröpää nauraisi hohottaa
Ja vilkkuu kirkkaalla valoisilla viiksillään
Näin meidän kesä loputon ja huoleton
Tulisi alkamaan varmasti silloin
Ja kestäisi kaikki kesät
Mutta nyt on meidän kevät
olo onkin hieman pörröinen
vai auringosta se johtuukin...
mutta villikissoja varon
pidättäydyn kujatappeluistakin
äläpä liikaa riehu
auringossa menee voimat helposti
Lentävä Kissa...
kyllä saat auringonkin nauramaan
sen uskon
Hauska ja kiva runo
On kuin lämmin ystävä
Sen valo on kuin pieni sade
Pystyy valaisemaan tietä
Kotiin missä sielu elää
runoni kujalta raapaistu
puhuu kujan kieltä
kollin kertomaa
tänä yönä
näen unta
Lentävästä Kissasta
kiltistä kisusta
kuu valaisee
runon valona
pienenä sateena
eikä kujalta kuulu tapelua
sillä katit nukkuvat
hyvää yötä :)
Muista nähdä kaunista keväistä unta
ei taivaan tuppuraa eikä talvista lunta
Muista painaa pääsi tyynylle pehmoiselle
ei kovalle korokkeelle eikä puiselle kynnykselle
Muista pestä silmät ennen sulkemista
ja varo unenpöppöerössä kulkemista
Muista herätä varmasti aamulla aikasella
ja mennä ulos vasta venyteltyäsi myöhäsellä
Itsekin näin kerran unta upeasta kujakollista
oli unessa paljon kaunista ja vähän mollista
Se uni katsojaansa tunnetasolla vavahdutti
kun yhtäaikaa näyllään herkästi hellyytti
ja samalla kuitenkin pelotti ja säikyytti
Ja kumminta tuossa kaikessa oli uneni lopputulos
kun heräsin lähdin silmät loistaen torpasta ulos
kertomatta koskaan unesta tuosta kellekkään
en edes sille unen kollille itsellekkään
vaan säilytin sydämessä oudon uneni salaisuuden
liekkö taivas kertonut unessa jopa tulevaisuuden
vaiko vain näyttänyt jonkinsortin maailmojen epävarmuuden
ja sen rinnalla mahdollisimman suuren onnellisuuden
joskus unien näkeminen vallan unehtuu
jos päässä kierii niin moni asia muu
vai oli sulla uni kollista upeasta
ettei vaan ollut joku rotunäyttelyn kiharaturkki tai landekolli navetasta?
sellaisille heilautan mä tassua
voi olla että osuu päin nassua
en mahda mä mitään sille
mitäs eksyivät väärälle reviirille
minäkin unta makoisaa nähdä saan
ja se uni jatkuu aina vaan
se uni on elävästä elämästä
kuumeinen houre kissasta kehräävästä
Liekö täällä kujakolli edes paikalla
vai noitia tähyilemässä taivasalla
keväistä mouruntaa kailottamassa kujalla
tai maailmassa jossain ihan muualla
Mutta vastaan silti kun tupahan tulin
monta kaunista runoa myös sivuilta luin
nyt muutaman ajatuksen tähän sanoiksi puin
kai omaa kaipuuta purkaakseen edes hymysuin
Ei unien näkeminen unohdu kai ollenkaan
ei koskaan ikinä ei edes milloinkaan
ne vain jäävät sinne aikaan unenmaan
eivät palaa sieltä päivään nousevaan
Ja tuosta omasta unesta vielä tähän sen verran
että kohtasin kollin kylätiellä muutaman kerran
enkä osaa sanoa mikähän olisi ollut se kolli lie
tai sitten missä mahtaa kulkea nykyään kollin tie
Liekö rotukissa se kaiketi kuitenkin
näkeehän sellaisen jo sokea päältäkin
varmaan navettaa koskaan se nähnytkään
tai tuoksuja lantakasan haistanutkaan
Mutta komia se oli ja kehräsi kuin aateliskissa
lepäsi pää tyynyn päällä ja katseli aatoksissa
kun kissaneidit pyöri ympärillä ihan pyörryksissä
minä nurkassa hiljaa kuin hiiriparka pyydyksissä
Mutta jopas sinä olet joskus ärjyllä päällä
ei pitäisi heilutella niitä tassuja joka säällä
olen ehkä poissa vaan kenties tässä
uni on todellisin asia elämässä
sinäkö hiiri... kolli mahtoi olla sokea
ehkä silmäänsä oli lennähtänyt nokea
minun uneni kissa ei ollut vaalea ei tumma
mutta miesmakunsa oli sangen kumma
niin jäin tylysti seinäruusuksi
rakkauden ladulla ei luista puusuksi
en ole ärjy jos vain noudattaa koodia
muille kolleille en suostu virittämään oodia
Kuulehan siellä sinä kujakolli
oli sanoissa tänään sinullakin jonkinasteen molli
Älä ole siellä suotta moksiskaan
vielä sampanjat avataan sulle poksis vaan
Ja onhan puuseipäilläkin ylitetty jopa muuria
miksei siis puusuksilla saisi aikaiseksi suuria
ja jos suksi ei luista niin pitää sivellä vaan
pitää ihan miettiä mitä ihmettä se nyt olikaan
no kumminkin sitä jotain mikä helpottaa
saa vanhemmat suksetkin kummasti luistamaan
ja elämän iloista hiihtäjän silmät loistamaan
Ja joskus jos oikein pohtii ajatuksella
voi ne kauneimmat kukatkin kasvaa seinustalla
tai vaikka tien vierustalla ojan pientareella
niinkuin myös yksinäisellä kallion kielekkeellä
Ja kun ne kukat siellä oikein villiintyy
ja alkaa ympärillensä levittyy
niin siihen kohtaan pian aukeaa
oikein kauniisti hehkuva kukkamaa
Mutta se niistä kukista ja mehiläisistä
niistä ilmassa surisevaista eläimistä
mistä nyt ei kyllä sanottu sanaakaan
liekö sitä kai tuossa äsken tarvittukaan
kun kaiketi tietää sen täällä jokainen
kukka kasvaakseen tarvitsee rakkauden
sen pienen pörräävän mehiläisen
Minunhan tässä piti puhua kissoista
eikä kaiken maailman muista asioista
ja siksi nyt palatakseni oikeaan asiaan
siihen unen kissaan siis kai kirjavaan
ja kujakolliin oodeja soittavaan
mutta mitäs siihen hiiri tässä sanomaan
ei löydy nyt oikeita sanoja vannomaan
että kannattaa jatkaa kollin mourumistaan
kyllä seinustaltakin kissoja kotiin korjataan
kyllä taitaa molli duuriksi muuttua..
laskin sanasi, ei tainnut yksikään puuttua
kissat ja hiiret ovat hiljaista sorttia
eivät tiuhaan auo suunsa porttia
mutta vaikutatkin naarastiikeriltä
kun tekstiä soljuu kuin ruuneperiltä
ettet vaan ole sellainen miestennileijä julma?
siinäpä olisikin taas uusi pulma...
vaan ettei tulee keskinäiseen ymmärrykseen lovea,
sillä ehkä epäilen täysin ilman syytä,
molemminpuolisen luottamuksen nimissä vilkaisen povea,
ettei siellä vain piilotella kyytä...
Kuinka hiirestä saadaan ykskaks tiikeri
sehän on kuin tehtäisiin kanelikorpusta viineri
höh sanon minä ja mietin vähän
mitä pitäisi sanoa nyt tähän
Tällä hiirillä on rinnassa sydän pieni
se kestää surut ja murheet kuin pesusieni
rakastaa kuin laitumelle laskettu villi varsa
herkkuruokana tietysti juusto ja parsa
Siis pois pois päästä semmoinen pulma
en tosiaankaan ole kellekkään julma
Ja sus siunatkoon nyt sinua siellä
kun heti olet tuollaisella tiellä
siis että povea kurkkimassa kiireen vilkkaa
ennenkuin edes halauksen tai suukon huikkaa
vaikka oli kyllä viestissä siihen selkeä syy
tuo että olisi mukamas piilossa siellä kyy
utelias olit varmasti vain poven koosta
ja sitä kautta tietysti kaikesta muusta
Samaa voisin muuten sanoa sinusta
ettet vaan pahojasi ajattelisi minusta
eikä tällaisesta saa siellä suuttua
kun mihinkäs hiiri tästä voisi muuttua
Hui kamala jos olet joku hurja seksipeto
taisi tulla hiireltä liian rohkea veto
mennä ruokavaliosta täällä puhumaan
ja tuollaisia sananparsia sanomaan
voi tulla vääriä kuvitelmia sanoista noista
miks en sanonut pitäväni vain leivästä ja voista
ja se villivarsakin kertoi enemmän luonteesta
eikä varmasti hiirulaisen tavoista vuoteessa
Olen pahoillani että noin epäilin viatonta
lausun anteeksipyyntöjä rivissä monta.
Sydämen tahdon puristaa murheista kuivaksi
ettei elo käy liian nuivaksi
eikä sielun maisema ole liian tiheää puustoa
Hmm.. vai parsaa ja juustoa...
Anteeksi että noin kiihkeenä povelle hyökkäsin
mutta tein sen lähimmäisenrakkaudesta käsin
Tämän voin tässä vilpittömästi taata:
ajattelin vain puhtaita aatteita ja isänmaata.
Kun puheessa pörräsivät mehiläiset ja kukat
päässäni pyöri houreet ja jaloissa sukat
Näin lausahti suusi
ja tässä puolustus uusi:
Nainen ojensi omenaa ja minä haukkasin
siksi väärille urille hetkeksi laukkasin
ja liikaakin aiheesta intouduin
ja liian syvissä vesissä uin.
Jos nainen on persoonallinen ja kiva
on jokainen poven koko sopiva
Miellyn ensin ihmiseen, vasta sitten kaikkeen muuhun,
en oitis hyökkää kielellä toisen suuhun
Välillä machoilen, ällös pahastu, lyyli
kun mulle ei sovi mikään unisex-tyyli
Mutta silti kunnioitan hiiriä ja naisia
kainoja, reippaita, kaikenlaisia
Mutta kolli on kolli, vaikea tästä muuttua
siitä saa toki vapaasti suuttua
Ja nuhdella pitää jos väärin toinen tekee
ja vauhti muistuttaa ruusperin kekee
Tarkoitukseni on siis ymmärrystä anoa
ja yritän tällä kaikella siis sanoa:
Ei tarvitse seurassani lainkaan pelätä
en ketään ehdoin tahdoin selätä
Sanasi ymmärrän kyllä, joko oikein tai väärin
tavoitan hienoimman nyanssin, korkeimman sfäärin
Siis puhu vain edelleen rohkealla mielellä
sanojasi odotan täällä vesi kielellä
olet sitten villivarsa tai pelokas hiiri
tornin huipulla liehuu rauhan viiri
Nyt tuli kyllä niin teksti kaunis
ettei vaan unohdu päivän ruoka ja välipala nauris
mutta odota rauhassa ihan iltaan asti
sitten kerralla täällä sulle sanainen lasti
ehdin rauhassa sanoja riveille ammentaa
etten sano jotain mikä mieltä tummentaa
ettet syyttä suotta liian syvälle joudu
sillä se on liian kova elämän koulu
mut onneksi on vesissä paljon eroja
eihän niissä kaikissa ui edes kaloja
kun onhan niitä lämpöisiä ja kirkkaitakin vesiä
samalla tavalla kuin kylmiä ja lämpimiä kesiä
ja on kai niitä olemassa merenneidon saloja
sekä muiden vedessä elävien kauniita valoja
Mutta vielä ennenkuin poistun tästä
muistutan etten kokonaan katoa elämästä
olen vain hetken jossain muualla tuolla
en kuitenkaan erämetsässä märällä suolla
vaan taivallan pitkin aurinkoista mäkeä
haistellen kevättä ja kuulostellen käkeä
odottaen että kesäilta viimein joskus koittaa
toivoen että edes kissankellot silloin soittaa
ja kesän vihreys sen kaamoksen kokonaan voittaa
Hyvä onkin sanomistaan miettiä
ettei seuraaa ihan jokaista viettiä
Luonnossa on jo elämän menoa
kesää kohti mennään jo etukenoa
siellä käyskentelin myös, oli puuta ja vettä
vaan vielä ei mehiläisiä keräämässä mettä
Kesää odotan ja hellettä pintaan
että voi pois heittää pipon ja kintaan
Kyllä se kesä tulee aina omalla ajallaan
tuoden kauniin värihehkun tavallaan
Alkaa tämä riimitys pikkuhiljaa muuten tökkiä
kun sanoja pitää järjestykseen kokoajan lykkiä
eikä aina oo helppoa luoda mietteitä riviin
välillä pohtii ja miettii tohtiiko sanoa niin
ja sitten jos tulee se sanojen valtava ryöppy
voi sydänalaan kasvaa hirveän suuri möykky
mitä ei täällä voi sitten kumminkaan perkaa
kun ei oo oikeaa katiskaa eikä edes verkaa
Lyö lukon siis väkisinkin aivoihin ja sormiin
ettei vaan pura sanojaan väärään sorviin
koska jos sanoille on olemassa oikea kohde
ja syttyy vääriin silmiin se toivottu hohde
kai siis pitäisi puhua vain kärpäsistä ja säästä
ja huolehtia ettei täällä liikoja suusta päästä
kun onhan ne vietit olemassa hiirelläkin
ihan niinkuin sanoit kollillakin
ja kuinka helposti ne karkaakaan kielellekin
kenpä tietäisi runouden teistä
miten päädyimme puhumaan vieteistä
kollien ja hiirien
ääni värisevästi kiirien
niin, on luullakseni huominen
mutta mietteiden julki tuominen
ei ole helppoa milloinkaan
miten sen tehdä voinkaan
mitä lain uskaltaakaan sanoa
kun sen jälkeen saa anteeksi anoa
aina jää joku sana sydämeen
jota mietitään vain varrella rämeen
tai yön hiljaisena hetkenä
punaposkin, sielu sinisenä
kai sanoille oikea kohde on
se jonka vuoksi on heikko ja levoton
väärät silmät... täällä rakkauden maassa
on vaikea pitää katsettaan vangittuna haassa
niin, on vaikeaa tietää mikä totta lie
niin mutkainen on erehdysten tie
kuinka paljon tässä oikein uskaltaa
kuinka paljon jättää sanojen taa
Jos sanoilla voisikaan kertoa sen
mitä kesken jätti joskus eilinen
en kauan täällä varmaan enää pyörisi
voisi yhteen liittyä kenties äiti ja isi
tai ainakin saman pöydän ääreen hetkeksi istua
ja vaikka lämpimässä saunassa hetken vastoa
kierrellä yhdessä pitkin puistoja ja pihaa
vältellä viettien tuomaa himoa ja ehkäpä lihaa
Mutta vanki olen minäkin täällä sanojen maassa
oikeassa kaipausten ja surujen suuressa haassa
ja vaikka rinnassa olisi suuri ilo ja riemu
mikä ei voi ilmoille päästä kuin karannut pieru
pitää sanojenarkusta kaivaa oikeat sanat vaan
ja luottaa päivään tähänkin nousevaan
että tulee kerran se kaunis huominen
jolla on mukana iloinen odotettu tuominen
voi silloin varmasti nähdä kaivatun uudestaan
joka ei sitten hevillä säikäytä minuakaan
ja ken siihen uskoo ja uskaltaa
että voiko taivas aueta konsanaan
ilman että siivet selkäänsä saa
että voiko peittyä onnesta kaunis kukkiva maa
voiko täällä ikuisesti toista rakastaa
Tulipas nyt vakavaa tekstiä minulla tuossa
hetken tarvoin jossain kummassa suossa
vai liekö se ollut jonkunlainen harras hetki
kun ei halua että päättyisi satumainen retki
jossa uskoo ja luottaa ehkä liikaakin
parasta itselleen toivoo ilman viinakin
mutta mikä sitten tarinani lopputulos
vieköhän prinssi koskaan prinsessaa ulos
vai katsooko herra pitkin omaa nenää
eikä halua nähdäkään tuota tuollaista enää
olisi sitten vaikka kuinka leidiä tai lyydiä
päättää vaan hämmentää itse omia kauraryyniä
Voi hiisi!
En voinut vastata edellseen viestiisi:
"Viestin hierarkia liian syvä"
piti aloittaa taas alusta, no hyvä...
Niin, eilinen jätti paljon kertomatta
parempi ehkä liikoja vannomatta.
Kun ei tiedä mitä huominen tuo
mitä tulee kenenkin luo.
Tottahan sitä pelkää, niin teen määkin
vaikka tapahtuisi kukaties hyvääkin
Kaikki muutos on pelottavaa
tuntemattomia ovia se avaa
Pelkää toista ihmistä
pelko tulee ties mistä
Sanojen maassa on vanki
kesälläkin maata peittää hanki
mutta täällä on helpompi päästä pakoon
jos joutuukin ikävään pakkorakoon
mitä huominen tuo, ken tietää
suuremmassa kädessä lie tää
Ehkä kaivatun, voi toivoa niin
se toivo yltää taivaisiin
Onko rakkaus ikuinen
kenpä tietäis sen...
On vaarana liikaa luottaa
ehkä liian suuriakin vuottaa
Mitä tapahtuu prinssille ja prinsessalle
hautautuvatko kovan maailman alle
Onko heillä ylpeyttä vai ehkä pelkoa
ei siitä oikein ota selkoa
Tulikin mieleen noista viestisi alkusanoista
lapsuusmuisto vähän niinkuin elon alkuajoista
yksi pätkä niistä iki-ihanista muistoista
kertomus pelottavista maahisista ja peikoista
Miten kummassa se nyt mahtoi muuten mennäkään
taidankohan muistaa sitä kokonaan itsekkään
se alkoi sanoilla vesi hiisi sihisi hississä
ja jo alussa meinas olla pelosta housut pississä
tänään nekin muistot vain nauratti
kun näin jälkeenpäin niitä muisteli
on aika kullannut tuollaiset muistot
tehnyt aarteiksi kaikki metsät ja puistot
ei takaisin niitä ikinä saa
niistä voi vain voimaa ammentaa
kun ympäriltä kaatuu metsät ja maat
ihmiset ilmankin jo saastuttaa
Siinä tuli mukana luonnonsuojelupläjäys
kun tuli tuokin sanottua tässä thän ääneen
mikä ei kyllä kuulu runosivuston antiin
vaikka ei edes tämä paineta kirjaan ja kanteen
voi kävijöitten määrä nousta tuhanteen
ja kun painettu pitää ostaa kaupan hyllyltä
mut tämän saa luettua vaikka suoraan sohvalta
niin lukijoita enemmän kuin pienellä painolla
siksi tuo oma osa myös tällä luonnonsuojelulla
Huominen on muuten kaikille suuri arvoitus
ei sitä kerro mikään ennakkotiedote tai ennustus
vaikka uutisissa ne voi luetella tulevaa säätä
niin eihän sekään lopputulosta ilmoista päätä
voi huomenna sataa joka paikassa vettä
tai paistaa aurinko niin kovin että
pitää hellehattua jo alkaa käyttää
ettei punaposkiselta pian ala näyttää
No toivottavasti ainakin saadaan kaunis kesä
että oravilla ja linnuilla on kestävä pesä
että taivas olisi suurimman osasta poutaa
eikä tulisi takatalvea tai juhannuksena routaa
Ja muuten huonosti on sadut sullakin mielessä
kun noin olet pahasti lopputuloksesta pielessä
Ei prinssit ja prinsessat hautaudu alle maan
ne elävät onnellisena linnassaan
ja jos prinsessa jostain syystä nukkuu vaan
niin prinssi saapuu paikalle ratsullaan
ja kaikki muurit aukee ihan tosta vaan
sitten häitä heille juhlien soitetaan
kun he käsi kädessä kävelevät onnelaan
Hyvähän se että on runoudella lukijoita
vielä jos saisi heistä taloudellisia tukijoita
Vesihiisistä tuli mieleen tosijuttu
kun mulla on sellainen vänkyrä tuttu
joka aina sanoja tykkää vääntää
kaiken nurinpäin kääntää
Eikä tästä ole kuin pari päivää
(arvioin näin vailla epäilyn häivää)
kun hän puhui vesihiisistä portaissa
en ymmärtänyt mitään, olin kai alamaissa
oliko se sanaleikki vai jokin kasku
ja seuraako siitä perästä lasku?
En todellakaan älynnyt mitä tarkoitti
vähänkin oivalluksen minusta karkoitti
Mutta jälleen tuli se mieleen
kuten sullakin lapsena jäi se kieleen
Hyvä on kansaa valistaa:
luontoa ei saa alistaa
siitä pitää meidän tykätä
eikä saa luontoon saastaa lykätä
Tärkeitä asioita todellakin puhut
pitävät paikkansa sinusta liikkuvat huhut
Menikös se satu niinkään ihan...
prinssi ja prinsessa pystyttivät kotipihan
oli auto, väriteevee ja asuntolaina
ja riitelivät joka asiasta aina
Mutta mikähän sinussakin lie totta mikä satua
ja mitähän sanomisiaan saa huomenaamulla katua?
Elä nyt hermostu ihminen hyvä
oli tarkoitus luonnosta oikeesti syvä
ja tuota porrasjuttua en oikeasti tiedä
enkä pahasuisten huhuja ollenkaan siedä
mitähän mahtavat minusta kylällä puhuakkaan
siitäkään ei ole tietoa itsellä ollenkaan
mutta utelias olisin kuulemaan
mitä minusta sinulle kerrotaan
Ei kai sanaleikeistä tai kuulluista kaskuista
tule osallistuvalle mitään rahanmenoa laskuista
itse en kyllä tunne ketään vänkyrää
en ihan suoraselkäistä enkä väkkärää
mutta jos se oli oikein katala juippi
niin jäähän siitä laskusta jäljelle sitten kuitti
kannattaa siitä sitä varmaan sitten selvittää
ettei mitään hampaan koloon jää
Tuo huhumylly jäi kyllä nyt yöksi mieleen
mitähän kummaa olenkaan tehnyt pieleen
yleensä huhut kertoo vain pahasta
eikä koskaan mistään kauniista
pitäisiköhän panna pää peiton alle piiloon
vai hypätä huomenna vaikka viljasiiloon
(varmistaa pitää vielä tosissaan nyt kyllä tämä
ettei tule kenellekään minusta ihan turha hätä
että onhan se paikka missä viljoja säilytetään
kun en siis halua sinne missä niitä jauhetaan)
Eikä minun takia tarvitse sanojaan katua
vaikka minä taivallan omanlaista latua
kuten alussa jo sinulle tuossa ylhäällä sanoin
kuljen puhtain paperein ja paljain jaloin
tai taisin kirjoittaa sen vähän toisella tapaa
mut eikös runosivulla sana olekin vapaa
kunhan ei kirjoita toisesta mitään pahaa
eikä kerjää tai tee minkäänlaista kauppaa
Jokaisen sanani olen koittanut huolella laittaa
enkä varmasti harmaita hiuksia sanoilla tuottaa
on vain niin vaikea sanoiksi pohdinnat kaivaa
toivottavasti en siis tuottanut huolta ja vaivaa
Ja totta on tuo se taiteen huono puoli
että niillä on aika useesti rahasta huoli
pitää olla kiinnitys johonkin isoon taloon
että pääsee kuuluisaksi ja parrasvaloon
ja sitten vasta on mahdollista nostaa taksa
eihän siitä muuten kukaan mitään maksa
maalarit voi kyllä tauluja itse myydä
mut jos ei kuuluisa niin ei ne paljoa pyydä
joten ei kai silläkään saralla ruhtinaina syyvä
en hermostunut, ei kenkäkään purista
kunhan aattelin aatoksia turista
kuinka noin tulkitsit
voi hitsin hitsit
oliko tässä ensiriitamme aiheet
myrskyisäksi näyttää käyvän vaiheet
ja naisen temperamentti nousee esiin
mutta niinhän sadekin kuuluu kesiin
kuvittelet kai että olen kaikessa ässä
kuitenkin sulle luottamuksella tunnustan tässä:
en tunne luontoa, metsää tai viljaa
niistä asioista olen siis hipihiljaa
sinusta huhutaan pelkkää hyvää
että muistutat hunajanjyvää
ja että olet kylän kaunein nainen
suorastaan prinsessa satumainen
ja että on paljon älyäkin päässä
et palellu kalsassakaan säässä
eli unten maille voi hyvin mielin mennä
toivottavasti ei hyttynen nenukkaan lennä
hyvää yötä, muista nukkua vuoteessa
ja pitää tyynyn vasen kulma luoteessa
niin on kohdillaan feng shui
ja sulavasti unen ulapalle ui
Nyt taisi tulla sinulta kalamiesten valhe
vai oliko suupielessä sellainen jännä virne
kuin oisit laskenut vain kehuja suusta
takaporttina että jos voisi riiulle päästä
ei pidä naisten mennä heti miesten ansaan
ei uskoa jokaista sanaa tai hänen katsettaan
äiti joskus sellaiset opit jo pienenä antoi
ihan jo kun minua aina mukana kainalossa kantoi
kehoitti tarkistamaan ensin miehen sydämen tilaa
ettei vaan ole miehelle pelkkää pilaa
ja jos syömmessä on tilaa ja avoin paikka
niin sitten ehkä jos kenties taikka vaikka
sitten voi huoletta tanssia ja soida balalaikka
Mutta usko sinä siellä kuitenkin tosissaan
käyn ehkä paremmin siemenperunasta vaan
tai sitten rupsahtaneesta nauriista
kumpa voisikin sanoa että ketterästä kauriista
mutta turha on liikoja itseään kellekkään kehua
ettei joudu sanojaan jossain jollekin perua
vaikka olisihan se täällä ihan helppoa
tehdä itsestä vaikka minkälaista herkkua
mutta olisiko siinä sitten muka jotain hohtoa
kun ei kuitenkaan ole missään sellaista rohtoa
joka kaiken puhutuksi sanaksi muuttaisi
tai jollain taikasanalla minut kaunistaisi
ja siksi oon mieluummin vaikka rupisammakko
tai iki vanha vaaleanpunainen emakko
ettei tule sanoista punainen kortti tai sakko
eikä kenenkään juttukaverin kanssa puhelakko
Mutta ei kai tämä nyt sentään ole ensiriita
vaikka mitäpä huolta olisikaan täällä siitä
sillä kaiketi jos tästä poru ja sanasota alkaa
niin minä sitten sanoja riipaisen juoksu jalkaa
ja hetken sodasta mietin onko tarua vai totta
ennenkuin ilmoitan että minusta tuli lotta
Kauniita unia myös sinulle
niin kuin toivotit niitä minulle
feng shuista en tiedä mitään
mut tyynyn kulman voin laittaa itään
ja toisen siis luoteeseen
kun asetun pitkäkseni vuoteeseen
ja jos oikein tuon ohjeen mukaan teen
niin kääntyykö pää silloin koilliseen
vai osoittaako nenä länteen
mut puhutaan siitä sitten huomenna
tai huomisen jälkeisenä päivänä
ja jos sit menee yli ylihuomisen
niin päivähän se on myös sen jälkeinen
Mitähän outoa tässäkin kuulet
kun kalamiehen jutuksi luulet
Pois moinen epäilys musta
tässä ei ole mitään taka-ajatusta
Ansoja toki monenlaisia matkan varrella
niitä saakin varoa sydän karrella
tarpeen niissä onkin auttava käsi
viisaat ohjeet oli äidilläsi
Sydämen tilan jos tietäisi
helpommin kaiken sietäisi
mutta elo heittelee meitä tänne ja sinne
tänään tuonne, huomenna ties minne
Aina käännymme vieraan virran mukaan
Kuka kukin on vai onko meistä kukaan?
Tunteeko toista vai onko toinen vento?
Pitäisikö varoa vai olla täysin rento?
Vaatimattomuus kaunistaa, sanotaan
ja kukin oman näköisensä on vaan
luonnollisuus on asioista eniten tärkeä
näissä sanoissa on totisesti järkeä
tähän aikaan voi kai kauniita päiväunia toivottaa
kun linnutkin laulaa ja aurinko paistaa
tuskin erottaa enää metsässä latua
onko tämäkään totta vai puhdasta satua
aina avautuu uutta toisenlaisin saloin
kulje siis puhtain paperein ja paljain jaloin
Ihmiskunta, et saa toivoasi heittää
vaikka pilvi hetkiseksi sinitaivaan peittää.
Vaikka aurinko ei joka hetki kirkkaana loista,
jokainen päivä kuitenkin seuraa aina toista.
Nyt ihan vain pikaisesti asiasta kolmanteen sulle tässä pari riviä äkkiä suit sait teen sillä pohdin jos kolli täällä minua kaipailisi kuin kissa kuumaa puuroa sivuilla kiertelisi niin kohtahan jo nurkissa yksin itkeskelisi tai kaipuussaan kaikenlaisia mirrejä katselisi vai liekö kolleilla ollenkaan sellaista tapaa on sitten tosi kiireinen tai aikataulu vapaa Ja siksi siis ajattelin tämän nyt näin taidankohan toimia ihan väärin päin mutta ettei tule tälle tarinalle pikainen loppu vaikka olisi muissa hommissa kiire ja hoppu on kai kirjoitettava tänne minusta muistilappu ettei kujakolli unohdu vaikka tuleekin vappu Niin siihen kolmanteen palatakseni kerron mieleen tulleen ajatukseni mikä muistui tuosta tyynyjutusta ja siitä vanhasta tutusta sadusta Se kun on kirjoitettu kahdesti ainakin on toisessa mukanana jopa nuotitkin sen seitsemän seinähullu kai teki levyksi nyt sitä täällä lauleskelin tuutulauluksi ihan kuin jonkinlaiseksi iltasaduksi Siinä oli niitä ihan kummallisia jätkiä sellaisia pienen pieniä pätkiä ja sitten oli se paha äitipuoli jolla oli valtakunnasta huoli se katseli itseään peilistä joi taikajuomaa leilistä Mutta siinä oli kaunis lopputulos kun prinsessa tuli laatikosta ulos ja lopuksi siinäkin tietysti koko metsänväen riemuksi prinssi suuteli prinsessaa tarjoten puoli valtakuntaa Tälläistä tässä siis vain tällä erää ei ole runosuonessa nyt parasta terää mutta kunhan ehdin ajankanssa sivuille takas palaan varmasti tännekin "kolli-rakas"
En tiedä onko niin suurta kiirettä onko minussa sellaista piirrettä jaa no, pitää kyllä täyttää veikkauskuponki ja hakea kellarista mato-onki aina välillä tulee kaikkea puuhaa eli milloin missäkin luuhaa minäkö mirrejä katselisin? näinkö salassa on mun sisin? vaan miten tyynystä tulee mieleen satu lumikista satu.. vai kertooko se tositapahtumista? ja miten puhe aina kääntyy puoleen valtakuntaan? itse tyytyisin seiskan kestotilaukseen ja pariin puntaan prinssejä, prinsessoita.. taidat tykätä noista mietin ja mietin, ehkä itseäni toistan onko tässä joku salattu viisaus vai joku kätketty kiusaus kun pääsisi sinusta selville toisaalta salaperäisyys sopii helmille vai vappuheiloja jo katselet? siinä unohtuu kollit ja kantelet ei lähde riimi tänään kuin tykin suusta puhun siis loppuun jostain ihan muusta kiertelen ja kaartelen kuumaa puuroa en kuule, mutta se ei tee minusta kuuroa en näe, mutta en sokeakaan lie pyörryksissä vain, minne viekään tää tie tunnenko sinua tai ylipäätään ketään kaikki hauska yleensä kielletään menneisyyskö pallossa näkyy vai tuleva kenties tätäpä mietin tänään otani hies
Jaa että sinä meinaat narrata jonkinlaisia kaloja liekö ollut meidänkin maan vesissä kalakatoja kun on se ilmastojuttu ja rehevyyden kasvu seuraahan siitä vähemmästäkin kalakannan lasku Mutta voi niitä sellaisia matoraukkoja joihin käytetään usein jopa ruostunutta koukkua toivottavasti sinä osaat olla madolle hellä ja käydä tarvikekaupassa jos sellainen likellä Minä nyt saatan olla aika romanttinen nainenkin ja ehkä siksi näen edessäni sadun jos toisenkin kauniita satuja pelkästään mielelläni katselen kummitustarinat aina hyllyyn suosiolla jättelen Ja en minä varmaan mikään Lumikki kyllä ole ehkä paremmin siitä sadusta hannu ja kerttu enkä maallisesta mammonasta rikkaaksi tule kiva ois jos pihalla edes puska ja yksi terttu Enkä minä prinssessaksi tosissaan havittele enkä niiden viittaa halua itselle vaan perustan hyvälle parisuhteelle ja onnelle niin minulle kuin myös sille toiselle Äläkä siellä ajattele kaikenlaisia kiusauksia vaan ajattele hyviä vanhoja opetuksia kun eikös se ollut se kertaus opintojen äiti hyvä säilyy päässä niinkuin sydämessä iäti Ja mene nyt hyvä ihminen suihkuun välillä jos täällä kierrät ja pohdit ihan hiellä muista välttää olemasta vappuna mieron tiellä ole aidosti kaikesta hyvällä miellä
En kaloja narraa tai muutenkaan sparraa Onki on vain rekvisiittaa esittelen vain erämiehen viittaa se vetoaa leideihin jotka ovat mieltyneitä seihin Heitän ongen olalle lähden kalojen kanssa kossukolalle Sydäntä lähellä on sulla selvästi luonto siitä tuli taas oivallinen luento meressäkään ei juuri enää näe kalan evää kun rannat on niin täynnä sinilevää Paikkansa on kauniilla saduilla kun kulkee kovilla kaduilla hyvä olla ripaus romantiikkaa silloinkin kun lakanoita viikkaa Vai olet sadun Kerttu hedelmäinen kuin rypäletertu vai kenties kuin piparkakkutalo neito ylväs, sävyisä, jalo Niin, kiusausta on muillakin kuin Janssonilla niistä säästyy vain tiukalla itsekurilla sama pätee vappunakin voi syödä yhden vappunakin ja kun on simaa kauhassa voi viettää juhlan rauhassa
Satuttiinpas taas tänne lähes samaan aikaan onkohan mukana kohtalo vai ihan jopa taikaa pidän kielen kurissa etten ala nyt komentaa kysyn vain suomennosta tuohon sanaan sparraa Luonnossa on muuten sielulle paljon ruokaa siellä mieli lepää ja sydän huokaa on polkuja tasaisia, mäkiä ja mutkia ei ruuhkaisia dösiä tai äkäisiä kuskia Mahtoikohan mennä kielitaito oikein vai väärin kun vierailla kielillä noin hienostelin tuota sanan taivutusta ensin suussa tunnustelin ja rohkeasti sen tähän rimpsuun naputtelin
Kuulen aina tassujesi kahinaa täältä silloin herään poimimaan parhaat päältä ja tännekin eksyy jokunen sana vai komentaa haluat? voisin olla sun sparraajana ehkä oikeaa luuta kaluat Luulin puhuvani suomea nyrkkeilyssä on sparraaja et taida seurata urheilua... muualla taidat vaan heilua sparraaminen on harjoitusvastustajana olemista tai vaihtoehtoisesti valmentamista Luonto on ihan jees silloin kun taivas on sees kuten tänään, kun aurinko näyttää parhaat puolensa voi unohtaa arkihuolensa Hyvä olla kielellä rohkea niin sitä mielenkiintoisia tilanteita tapaa voi taipua ja olla irtonaisen kuohkea tyyli on siis suhteellisen vapaa
Se on kun tuo lempeys sydämeen syntyny ja siellä iät ajat elämänvarrella kypsyny niin on hellyydelläkin hyvä rajoja laittaa eikä tarvitse silloin edes ääntä korottaa No voihan sitä tietysti komentamiseksi sanoa niinkuin itsekin tuossa taisin mainita vaikka en nyt ihan vääpeliksi alkaisi vaikka siitä armeijan käytyä palkan saisi mutta minkäs sitä luojanluomalle voi kun on suustansa aina liian nopea niinkuin nytkin meinasin huutaa hoi etkö tiedä kossusta on aamulla kipeä mutta nielaisin ne toruvat sanat äkkiä vaikka teki mieli tarjota coka-colaa ja mäkkiä Noista urheiluista ihan vaan sen verran niitä olen seurannut erinäisen kerran olen jopa katsonut livenä formulaa hurrannut television äärellä kiekkoleijonaa sekä voitettaessa yleisurheilussa olympiakultaa Eli siis penkkiurheilija isolla sydämellä ollaan täällä tämän pään koneella mut voiton tahtoa ole ei itsellä rinnuksella vaikka on tullut joskus jopa palkittua mitalilla Mutta tuo nyrkkeily ei kyllä ole lähellä sydäntä siinä kun lyödään toisia ihan nyrkillä varmaan mutapainikin olisi enemmän mieleen ellei siinäkin olisi vaarana sattua mieheen vaikka taitaa sitä harrastaa myös naisetkin vähän myös kai sellaiset toisenlaisetkin mutta se nyt ei taida enää olla urheilua ja siinäkin vaarana kuulua nivelten naksuilua On siis arvoasioista tärkeimpiä inhimillisyys sekä yleensäkin ihmisten välinen hyvyys saa toista lähestyä vain hellällä kädellä ja tietysti välittävällä sydämellä Mites on muuten kujakollin laita onko tullut puettua päälle joku pelipaita miehet usein taitaa harrastaa joukkueurheilua joko jääkiekkoa tai jonkinlaista palloilua Taitaa se kertoa jotain miesten luonteesta eihän naiset selviäisi edes ryhmässä armeijasta jos olisi rykmentillinen naisia samoissa tuvissa liekö ne millään kestäisi siellä nahoissa vaan äkkiä muodostuisi sellainen kanalauma että katoaisi varuskunnan sisältä kokonaan rauha
Eihän se ole komentamista jos hellästi ärjyy ja totta on, että viinassa monen turman syy seuraavana aamuna voi päätä särkeä ei siinä ole juurikaan järkeä Nykyään nautinkin pääasiassa vain aterian ohessa ei ole itua kaksin käsin kiskomisessa Neuvon vuorostani sua: Kun vedät lärvin muista aina särvin Juutalaiseen keittiöön ja pääsiäisateriaan käy aperitiiviksi votka muuten juon sitä harvemmin kuin tukkasotka Minua harvoin näkee humalassa haluan pitää tilanteen hallinnassa olen kantanut ylväästi seuran värejä jalkapallossa samoin talvella murtomaahiihdossa siihen aikaan kun oli vielä vanha kunnon TULli eikä formularatoja kiertänyt vielä Jarno Trulli nykyään liikuntana pääasiassa kuntosali niin ja tietenkin myös kuntohali no eilisiltana kävin kyllä lenkillä kun ei jaksanut vain istua penkillä myös joku kamppailulaji kiinnostaa ei ole vain löytynyt sopivaa aikaa kyllä meidän pitää ilmoittautua mutapainikurssille tämä asia täytyy ottaa joskus vakavasti esille vaikka voi tehdä kipiää niin muta myös hellii hipiää
Jätetään hei ne mutapanit väliin suosiolla enkä tarkoita että olisi jotenkin tiukka polla se kun ei vaan taida onnistua tällä kropalla Siksi vain ihan mielipiteenä ehdottaisin muuta siis että katseltaisi vaikka yhdessä joskus kuuta ja soitettaisi kumpikin toisillemme tovin suuta Ja sen mudan sijaan voisi vaikka tutustua saveen ja mennä yhdessä sellaiselle alan kurssille siten kuluisi kerran viikossa aikaa taiteelle minkä jälkeen mentäisi yhdessä vielä prunssille
Ei me kai ehkä kaiketi kyllä olla tuttuja kunhan paperille vain synnytän juttuja vaan taitavat olla vain jotain ihme suttuja parempi olisi kai tehdä papereista ruttuja En tunne kyllä kenties ollenkaan ellet ole X, T, O, L, M tai A muta voi jäädä väliin kyllä ei mullakaan olisi kai sopivia vaatteita yllä Mutta eikö se kuu hermostu jos sitä tuijottaa mahtaako sellaisen huomion kovin raskaasti ottaa? Tottumaton olen taiteeseen tai no, kerran nojasin kaiteeseen oli se kai jonkinlainen performanssi ainakin itselle, vaikka ei ollutkaan mikään tanssi vai kurssille, laitan harkintaan eipä tulisi ainakaan hiki pintaan ja hyvä on syödä taiteen taiteen painikkeeksi tai voi senkin vaihtaa vaikka iltateeksi
Nyt laitan tulemaan pikaviestinä vai liekö sitten jonkinlaisena viettinä syy löydyttävissä tähän pikakirjoitukseen kun niinsanoakseni syöksyn suoraan kirjoitukseen Kyllä minulta löytyy ihan kokonainen nimi ihan sellainen kirjaimista koostuva rivi ja tavan mukaan olivat anteliaita vanhemmat kun aikoinaan minulle nimen antoivat etunimelle kaveriksi toisen kaivoivat ja vielä papin edessä seurakuntaan kastoivat No eipähän tule virastoissa yksinäistä etunimellä kun sillä on vertaisensa papereissa vierellä Ja sukunimellä ei varmaan kannata kerskua kun sehän voi ihmisellä äkkiäkin vaihdella ainakin ympäriltä kun noita ihmisiä katselee niin vähänkin kun ne papin edessä seisoskelee tai jossain vaiheessa tavaroita erottelee niin hetihän niiltä jo sukunimet vaihtelee Jaa että olen törmännyt seinäruusuun ja taiteilijaan kaiteisiin nojaavaan mutta mitäpä sitä ei ihminen tekisi rakkaudensa takia tai vaikka taiteen eteen hulluimmillaan puhaltaisi ehkä toiveita tuuliin tai kirjoittaisi sormella välkehtivään veteen Ja ihan huomautukseksi tähän vielä lopuksi ennen kuin pistän taas täältä menoksi niin minä muuten juon sitten kahvia vaikkakaan en teelle nyrpistä nenää ja palaan sivulle huomenna katsomaan näinköhän vastaat minulle enää
Taas tuli puutetta tilaan mutta se ei menoa pilaa ja vastaan kyllä, mutta en teoistani omista en niillä ansioluetteloani somista Suurimpia ihmeitä on, että nimen saa ei tarvitse nimetönnä taivaltaa onni on, että joksikin kutsutaan siten pääsee ikään kuin kulissin taa Muuten en sano kyllä tuohon juuta enkä jaata en voi oikein mitään tässä elämässä taata mietin, pähkin ja aprikoin aamuin, päivin ja myös illoin yöt nukun, joskus paremmin joskus huonommin mitä milloinkin hommin Miten lienee asian laita? Moni oikea tie on kaita. Ei niin että olisin saita mutta en sydäntäni uuteen uskoon laita.
Hetken aikaa piti laittamiasi sanoja käännellä sekä mielessä sitä suuremmissa määrin väännellä ennekuin sain ihan suuremmoisen ajatuksen mihin perustan nyt laittamani vastauksen Enkä aloita taivaan porteista saarnaamaan sen paremmin kuin siitä pietarista veisaamaan mutta sanomatta en voi olla tähän kuitenkaan että vastaamattomuus saa hälykellot soittamaan Mutta mikäs minä olen tuomariksi kenellekään ei kai kaikki asiat mallilla aina itselläkään joten tekosiisi kantaa en voi ottaa siis onhan suomessa asukkaitakin miljoonia viis mahtuu siihen määrään jo monenlaista sorttia joku tekee rikoksia kun toinen pelaa vain korttia voit siis olla vaikka nuhteeton ja kultainen mies tai edessäsi on vuosikausia kalterit kukaties mutta olkoon ihminen sitten paha taikka hyvä meissä kaikissa asuu ihmisyyden jyvä ja kun muistaa kuitenkin mielessään pitää luottaa siihen taivaan isään oli sittenpäivä pilvinen tai pouta ei siellä sydämessä kasva koskaan routa Isä ottaa ja antaa tavallaan vie jokaisen meistä ajallaan taivaan portille teoistamme vastaamaan ennenkuin pääsee taivaan korteilla pelaamaan ellei sitten käske katoamaan Ja toivottavasti meistä jokainen päällä elämän tämän maallisen jo löytää oman onnensa kukkamaan ennenkuin joutuu kuolemaan sillä olisi kuitenkin aika kauheaa jos vasta taivaassa sen oikean tapaa
Hyvä että piisaa ideoita kunnon ajatustahan ei mikään voita En tiedä noista hiippakunnista en erota mormoneita sunnista jumaluusopilliset asiat ovat mulla hujan hajan varmaan nukuin sen biologian tunnin opetuksen ajan mutta jos näilläkin tiedoilla pääsee taivaan kotiin olen valmis lähtemään vaikka mihin uskonsotiin Niin, ei kai parane jättää kaikkea tuonnemmas kai maan päälläkin on varattu oma rakas vaikka voi taivaallinen treffipalvelukin olla pätevä mutta ei ehkä äkkiä ajateltuna niin kätevä
Ne on muuten uskonnon tunnilla joskus kerrottu eikä niistä biologian tunneilla kai puhuttu ellette sitten käsitelleet muumioita niitä entisiä egyptin faaraoita tai jos puhuitte hedelmistä ja puutarhoista ja harhauduitte keskustelemaan eedenin omenoista Mutta uskon asiat on siitä vaikea juttu niistä on hankala puhua vaikka olisi tuttu siinä kun menee hermosti sormi suuhun ja tekisi mieli uskoa välillä vaikka kuuhun Sillä jos puhekumppanilla on ihan eri uskonto ja siinä sivussa toisenlainen maailmankatsanto niin yhteistuumin ei päädytä jaahan tai juuhun ja siksi puhe aina siirrettävä johonkin muuhun Ja uskonnonsodat on ihan piip.. sanonko mistä sillä liekö usko syynä yhdessäkään niistä sodista sillä syy on aina jossain ihan muualla se vain tehdään uskonnon varjolla ja liekö yhdenkään uskonnon suurta isää sisällä lämmittää saadessa pakolla lisää ei sellainen uskovainen voi olla harras jos sillä on takana käskyporras Sillä onhan uskonto vähän niin kuin rakkaus sellainen iänikuinen arvoituspakkaus joka tulee kun on tullakseen eikä käskemälläkään ota lähteekseen Se asustaa aina sydämen lämmössä näkyy ihmisen eleissä ja sanoissa tulee erityisesti esille tunteissa ja saa täyttymyksensä teossa jos toisessa Eikä kukaan siitäkään osaa sanoa useinkaan mistä se aikanaan alkunsa saikaan tai mihin se milloinkin johdattaa jos sille vain antaa jalansijaa Tietysti rajansa on kaikella niin myös mielestäni uskonnolla ei siihenkään saa liikaa hurahtaa tai pian voi pää ihan pimahtaa
Niin, muistan kuulleeni eedenin omenoista ja muista egyptin ihmeistä ja saloista en vain tiennyt mihin oppiaineeseen liittyvät nämä erilaiset pienet tiedonjyvät niin sitä puhe voi tosiaan eksyä johonkin ja se usein puheessa mielenkiintoista onkin Uskon asioista vaikea lie puhua kuuleehan sitä monenmoista juttua ja huhua ja henkilökohtainen käsitys muodostuu mutta välttämättäkö siitä toinen mitään kostuu? voi helposti mennä ristiin suksi ja keskustelu äityy tappeluksi Uskonsotiin liittyy ritariromantiikkaa joka kiehtoo yhtä jos toista iikkaa valloitetaan vieraita maita samalla tavataan neitoja sulokkaita onko jalompi tarttua miekkaan kuin antaa kaiken valua hiekkaan? usko tulee pysyvästi eikä koskaan sano hyvästi miten voi välttyä hurahtamasta liiaksi kun ei voi vaikuttaa edes aluksi asti? Kuten ei voi päättää keneen rakastuu ja kenen toisen kohdalla sydän pakastuu Hyvähän se että edes johonkin hurahtaa kun muutoin voi olla matalaa taivaltaa kun kaikki on joskus tasapaksua täällä sateella ja myös aurinkoisella säällä Hyvä jos jotakin ottaa täällä tosissaan eihän kaikki kai sentään ole unta vaan Mielestäni pahempi pimahtamista on torkkua elämän läpi ennen simahtamista