Toimin puhelinmyyjänä. En tarkemmin spesifioi mitä myyn, sillä haluan säilyttää tietyn anonymiteetin.
En pidä sinua tyhmänä, vaikka sinulle soitankin. Minä olen töissä, sinäkin varmaan käyt töissä. Minä saan rahaa siitä, että soitan ihmisille. En koe tekeväni väärin, ja asiakkaan suhtautuessa asiallisesti mutta kieltäytyessä kerron hänelle lakisääteisestä oikeudestaan kieltäytyä telemarkkinoinnista ilmoittamalla siitä suoraan yritykseen ja kysyn haluaako hän soittokiellon meiltä. Tämän jälkeen toivotan ystävällisesti hyvää päivänjatkoa. Miksi et voi kertoa minulle, ettet halua vastaisuudessa yritykseltämme markkinointipuheluita? Sinulta menisi pari minuuttia arvokasta aikaa, pelkästään luurin korvaan lyöneet kun menevät "soita myöhemmin"-listalle. Voisin tietysti samalla vaivalla laittaa sinut soittokielto-listalle, mutta miksi minä tekisin tällaisen palveluksen sinulle, kun et kykene aikuisten ihmisten tapaan kertomaan mitä haluat.
Miksi olen puhelinmyyjä? Opiskelen ensimmäistä vuotta yliopistossa, enkä koe kelan tarjoamaa tulotasoa riittäväksi. Jos jätetään vuokra ja vesi pois, minulla on kuukaudessa käytössä 268 euroa. Pidän syömisestä vähintään kerran päivässä. Lisäksi koulunkäyntiä helpottaa sähkö, jolloin näen lukea. Näiden lisäksi koulunkäynti ei ole ilmaista, jokainen voi halutessaan tarkistaa että parilla kympillä ei yliopiston koulukirjoja ostella. En kuitenkaan kuluta aikaani valittaen siitä ettei Kela tarjoa tarpeeksi hyviä lähtökohtia opiskeluun, vaan käytän kouluun noin 6 tuntia arkipäivästä, sen lisäksi olen illalla töissä neljä tuntia.
Koetteko te, arvoisat telemarkkinoinnin vihaajat, että minun olisi parempi elää sossun rahoilla? Haluatteko maksaa mieluummin veroistanne minunkin elämiseni sen sijaan, että minä käyn töissä? Ei tietenkään kannata unohtaa, etten ajele uudella mersulla tai pyöri rahakasan päällä vapaa-ajallani. Olen tämän kuun aikana tienannut 60 euroa, joten varsinaisesta miljoonabisneksestä ei ainakaan minun kohdallani voida puhua, eikä toisaalta muidenkaan iltavuoromme myyjien, olen yksi parhaista. Ei, puhelinmyynti ei ole unelma-ammattini. Olen vain niin alkuvaiheessa opintojani, että oman alan töitä ei ole saatavilla.
Jos kuka tahansa kollegani soittaa sinulle, mieti itse haluatko päätyä soita myöhemmin-listalle vai kiinnostaisiko kenties se soittokielto-lista? Kyseessä ei ole Robinson-rekisteri, vaan yrityskohtainen lista, jolloin yrityksestämme ei oteta yhteyttä sinuun. Kertoessasi asiallisesti toiveesi laitan sinut enemmän kuin mieluusti jälkimmäiselle ja voin lisäillä myös muut taloutesi numerot sinne. Mikäli olet kiinnostunut tarkemminkin tästä, kerron oikein mieluusti millaisia oikeuksia kuluttajalla on telemarkkinoinnin suhteen. Lisäksi erään työkaverin eilisiä kokemuksia miettien, väkivallalla uhkailu on varmasti hienoa ja kasvattaa pippeliä paljon, se on myös Suomen lain vastaista ja poliisi oli kiinnostunut asiasta tehdystä tutkintapyynnöstä. Telemarkkinointihan ei ole kotirauhan häirintää, vaikka niin haluaisitkin uskoa. Minä, tulevana juristina, tiedän kyllä omaan työhöni liittyvät lakipykälät.
(Nettijuristeille: Puhelinmyyjä kertoo työpaikkansa ja nimensä, hänellä on perusteltu syy pelätä turvallisuutensa puolesta kun ihminen, joka nämä tiedot on kuullut, uhkailee häntä. Lisäksi puheluiden nauhoittaminen hoitaa tarvittavan todisteidenkeruun)
Mieti itsekin, kannattaako kertoa asiallisesti ettet halua vastaanottaa puheluita minulta enää? Kuinka paljon säästäisit vaivaasi ja hermojasi jos puhelinmyyjän ottaessa yhteyttä kertoisit asiallisesti tästä. Minä en halua häiritä sinua, minun vain on nykyisessä maailmantalouden tilanteessa pakko.
En pidä sinua tyhmänä, vaikka sinulle soitankin. Minä olen töissä, sinäkin varmaan käyt töissä. Minä saan rahaa siitä, että soitan ihmisille. En koe tekeväni väärin, ja asiakkaan suhtautuessa asiallisesti mutta kieltäytyessä kerron hänelle lakisääteisestä oikeudestaan kieltäytyä telemarkkinoinnista ilmoittamalla siitä suoraan yritykseen ja kysyn haluaako hän soittokiellon meiltä. Tämän jälkeen toivotan ystävällisesti hyvää päivänjatkoa. Miksi et voi kertoa minulle, ettet halua vastaisuudessa yritykseltämme markkinointipuheluita? Sinulta menisi pari minuuttia arvokasta aikaa, pelkästään luurin korvaan lyöneet kun menevät "soita myöhemmin"-listalle. Voisin tietysti samalla vaivalla laittaa sinut soittokielto-listalle, mutta miksi minä tekisin tällaisen palveluksen sinulle, kun et kykene aikuisten ihmisten tapaan kertomaan mitä haluat.
Miksi olen puhelinmyyjä? Opiskelen ensimmäistä vuotta yliopistossa, enkä koe kelan tarjoamaa tulotasoa riittäväksi. Jos jätetään vuokra ja vesi pois, minulla on kuukaudessa käytössä 268 euroa. Pidän syömisestä vähintään kerran päivässä. Lisäksi koulunkäyntiä helpottaa sähkö, jolloin näen lukea. Näiden lisäksi koulunkäynti ei ole ilmaista, jokainen voi halutessaan tarkistaa että parilla kympillä ei yliopiston koulukirjoja ostella. En kuitenkaan kuluta aikaani valittaen siitä ettei Kela tarjoa tarpeeksi hyviä lähtökohtia opiskeluun, vaan käytän kouluun noin 6 tuntia arkipäivästä, sen lisäksi olen illalla töissä neljä tuntia.
Koetteko te, arvoisat telemarkkinoinnin vihaajat, että minun olisi parempi elää sossun rahoilla? Haluatteko maksaa mieluummin veroistanne minunkin elämiseni sen sijaan, että minä käyn töissä? Ei tietenkään kannata unohtaa, etten ajele uudella mersulla tai pyöri rahakasan päällä vapaa-ajallani. Olen tämän kuun aikana tienannut 60 euroa, joten varsinaisesta miljoonabisneksestä ei ainakaan minun kohdallani voida puhua, eikä toisaalta muidenkaan iltavuoromme myyjien, olen yksi parhaista. Ei, puhelinmyynti ei ole unelma-ammattini. Olen vain niin alkuvaiheessa opintojani, että oman alan töitä ei ole saatavilla.
Jos kuka tahansa kollegani soittaa sinulle, mieti itse haluatko päätyä soita myöhemmin-listalle vai kiinnostaisiko kenties se soittokielto-lista? Kyseessä ei ole Robinson-rekisteri, vaan yrityskohtainen lista, jolloin yrityksestämme ei oteta yhteyttä sinuun. Kertoessasi asiallisesti toiveesi laitan sinut enemmän kuin mieluusti jälkimmäiselle ja voin lisäillä myös muut taloutesi numerot sinne. Mikäli olet kiinnostunut tarkemminkin tästä, kerron oikein mieluusti millaisia oikeuksia kuluttajalla on telemarkkinoinnin suhteen. Lisäksi erään työkaverin eilisiä kokemuksia miettien, väkivallalla uhkailu on varmasti hienoa ja kasvattaa pippeliä paljon, se on myös Suomen lain vastaista ja poliisi oli kiinnostunut asiasta tehdystä tutkintapyynnöstä. Telemarkkinointihan ei ole kotirauhan häirintää, vaikka niin haluaisitkin uskoa. Minä, tulevana juristina, tiedän kyllä omaan työhöni liittyvät lakipykälät.
(Nettijuristeille: Puhelinmyyjä kertoo työpaikkansa ja nimensä, hänellä on perusteltu syy pelätä turvallisuutensa puolesta kun ihminen, joka nämä tiedot on kuullut, uhkailee häntä. Lisäksi puheluiden nauhoittaminen hoitaa tarvittavan todisteidenkeruun)
Mieti itsekin, kannattaako kertoa asiallisesti ettet halua vastaanottaa puheluita minulta enää? Kuinka paljon säästäisit vaivaasi ja hermojasi jos puhelinmyyjän ottaessa yhteyttä kertoisit asiallisesti tästä. Minä en halua häiritä sinua, minun vain on nykyisessä maailmantalouden tilanteessa pakko.
Vastaukset 23
Vanhimmat
kerron teille asiallisesti jos ei kiinnosta mutta miksi sitten jatkatte vielä senkin jälkeen?
toisinaan jos myyjä on rennon ja kivan tuntuinen saatan tilatakin jotain vaikken tarvitsikaan jos hän vastaa mulle pariin kysymykseen.
oletko opiskelija? jos vastaat totuuden mukaisesti kyllä plussa sinulle.
lupaat olla kertomatta muille minkä takia tilasin,en halua kaikkia opiskelijoita jotka tekevät puhelinmyyntiä soittelemaan minulle.
näin on
Kiitoksia aloittajalle hyvästä aloituksesta. Minulle soittivat kuukausi sitten http://www.verkkoviestintakeskus.fi ja tarjosivat puheluiden kieltopalvelua eli maksan heille, että he kieltävät luettelokauppiaat yms. soittamasta minulle.
Mitä tuohon SVVK:hon tulee, niin kannattanee ensin tutustua mitä kyseisestä puulaakista netissä puhutaan.
Ihan selvää rahastusta.
Etkö edes huomaa?
Sinulle.
Minä olen töissä, sinäkin varmaan käyt töissä.
-kyllä,ja ainoastaan rahan takia.
asiakkaan suhtautuessa asiallisesti mutta kieltäytyessä kerron hänelle lakisääteisestä oikeudestaan kieltäytyä telemarkkinoinnista ilmoittamalla siitä suoraan yritykseen ja kysyn haluaako hän soittokiellon meiltä.
-hieno homma,itse en ole tuollaiseen törmännyt koskaan.
Miksi et voi kertoa minulle, ettet halua vastaisuudessa yritykseltämme markkinointipuheluita?
-yksinkertaisesti siksi,että puhelusi alkaa:onneksiolkoonoletvoittanutarvonnassasitäjatätäelisaatnytkokovitunvuodentätähienoalehteäsanotaankomelkeinilmaiseksi...
eli ei pääse asiallisesti sanomaan mitään väliin siihen A-nelosen lukemiseen.
Jos jätetään vuokra ja vesi pois, minulla on kuukaudessa käytössä 268 euroa.
-minulla on 1800€
Koetteko te, arvoisat telemarkkinoinnin vihaajat, että minun olisi parempi elää sossun rahoilla?
-mieluimmin tuki opiskelijalle,kuin puliukolle.
yrityskohtainen lista, jolloin yrityksestämme ei oteta yhteyttä sinuun.
-yrityksiä on tuhansia.
väkivallalla uhkailu on varmasti hienoa
-mielestäni en ole uhkaillut ketään,se ei kuulu tapoihini.saattaa mennä aseluvat.
Telemarkkinointihan ei ole kotirauhan häirintää
-ei valitettavasti ole.
Mieti itsekin, kannattaako kertoa asiallisesti ettet halua vastaanottaa puheluita minulta enää? Kuinka paljon säästäisit vaivaasi ja hermojasi jos puhelinmyyjän ottaessa yhteyttä kertoisit asiallisesti tästä.
-mutta kun luet sen A-nelosen,niin etten kerkeä sanoa mitään...
lisäksi voit verrata minua koiraan.
minulla on 20 vuoden kokemus koirista.
kun kerran potkaiset koiraa,sen koiran luottamus on mennyt,ikään et siitä kaveria saa.
tuo vain siksi,että jos minulle tarpeeksi monta kertaa valehdellaan,niin toimin kuin koira.
potkittu koira ajattelee,että kaikki (puhelinmyyjät)ihmiset on paskoja...
"Minä olen töissä, sinäkin varmaan käyt töissä.
-kyllä,ja ainoastaan rahan takia."
Niin, sama motiivi meillä on, ylähuuli leivän päällä on ihan kiva mutta silti väliin toivoisi jotain muutakin.
"asiakkaan suhtautuessa asiallisesti mutta kieltäytyessä kerron hänelle lakisääteisestä oikeudestaan kieltäytyä telemarkkinoinnista ilmoittamalla siitä suoraan yritykseen ja kysyn haluaako hän soittokiellon meiltä.
-hieno homma,itse en ole tuollaiseen törmännyt koskaan."
Nyt tiedät, jos myyjä ei tätä osaa/pysty tekemään (mikä on arkipäivää jossain, kun materiaalina on A4 jossa on numeroita, kynä ja kännykkä), kannattaa pyytää puhelinmyyjän esimiestä puhelimeen. Sellainen löytyy joka tapauksessa, hänellä on velvollisuus laittaa soittokielto numerollesi. (Henkilötietolaki 6 luku 30§ ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki 7 luku 26§ 2. momentti)
"Miksi et voi kertoa minulle, ettet halua vastaisuudessa yritykseltämme markkinointipuheluita?
-yksinkertaisesti siksi,että puhelusi alkaa:onneksiolkoonoletvoittanutarvonnassasitäjatätäelisaatnytkokovitunvuodentätähienoalehteäsanotaankomelkeinilmaiseksi...
eli ei pääse asiallisesti sanomaan mitään väliin siihen A-nelosen lukemiseen."
Hehe, ehkä jossain muissa firmoissa. Minun puhelukaavani on seuraavanlainen:
"N.N XX:stä, hei"
*odotan asiakkaan vastaavan*
"Soittelenko sopivaan aikaan?"
*reagoin vastaukseen, yleensä sanoen "menee pari minuuttia niin kerron tarkemmin"*
Kysyn onko tarjoamani palvelu tuttu, jos ei, kerron tarkemmin ja kysyn asiakkaalta parikin kysymystä, johon voi vastata tai kertoa ettei kiinnosta.
Tarjoan palvelua, mikäli sanoo ettei kiinnosta yleisesti, kerron (fiksusti käyttäytyvälle) tuosta soittokiellosta ja kysyn laitanko sille listalle. Jos taas perustelee ettei ole juuri nyt tarvetta, kysyn koska voin palata asiaan. Jos taas kieltäytyy vedoten johonkin väärinkäsitykseen, oikaisen asian ja kysyn muuttaako mieltä. Tämän jälkeen toivottelen mukavat päivän tai illan jatkot, kiitän ajasta ja toivotan hyvää pääsiäistä.
Tuossa on välissä monta kohtaa missä voi kertoa kiinnostuksen puutteesta. Parhaiten ehkäpä siinä kun kysyn puhelun ajoituksesta.
"Jos jätetään vuokra ja vesi pois, minulla on kuukaudessa käytössä 268 euroa.
-minulla on 1800€"
Niin, sinä et joudu tekemään puhelinmynyntiä :P En toivottavasti minäkään kovin kauaa, mutta ylioppilaan koulutuksella saatavista töistä tämä on tähän mennessä ollut houkuttavin.
"Koetteko te, arvoisat telemarkkinoinnin vihaajat, että minun olisi parempi elää sossun rahoilla?
-mieluimmin tuki opiskelijalle,kuin puliukolle."
Sossustahan saa tukea tarveharkintaisesti. Opiskelijan on sitä hyvin vaikea saada ja minä en oikeastaan edes kehtaa hakea kun voin töissäkäyntiäkin yrittää.
"yrityskohtainen lista, jolloin yrityksestämme ei oteta yhteyttä sinuun.
-yrityksiä on tuhansia."
Eihän siinä oikeastaan mitään vaivaa ole, jos kerrot puhelinmyyjälle tästä oikeudestasi kieltäytyä. Puhelu kestää hyvän firman (=tietokonepohjainen numerorekisteri) kanssa noin 15sek, huonomman firman (=paperi, kynä ja kännykkä) kanssa voi viedä enemmän aikaa.
"väkivallalla uhkailu on varmasti hienoa
-mielestäni en ole uhkaillut ketään,se ei kuulu tapoihini.saattaa mennä aseluvat."
Niin, näitäkin valitettavasti on kun minä tiedän soittaessani ihmisestä nimen, osoitteen ja puhelinnumeron. Vastaan voi tulla ties minkälaista kaveria.
"Telemarkkinointihan ei ole kotirauhan häirintää
-ei valitettavasti ole."
Itsehän en ole pariin vuoteen saanut minkäänlaisia markkinointipuheluita. Numeroni ei ole salainen enkä ole Robinson-rekisterissä, mutta kerron aina soittajalle että en ole kiinnostunut ja että kiellän markkinointipuhelut minulle.
"Mieti itsekin, kannattaako kertoa asiallisesti ettet halua vastaanottaa puheluita minulta enää? Kuinka paljon säästäisit vaivaasi ja hermojasi jos puhelinmyyjän ottaessa yhteyttä kertoisit asiallisesti tästä.
-mutta kun luet sen A-nelosen,niin etten kerkeä sanoa mitään..."
Minä en valitettavasti voi vaikuttaa siihen millaisia ihmisiä alalla on töissä. Voin kehittää omaa käytöstäni, ja uskon että olen hyvin asiakasystävällinen työssäni, vaikka puhelinhäiriköintiä teenkin.
"potkittu koira ajattelee,että kaikki (puhelinmyyjät)ihmiset on paskoja.."
Niin, eihän tämä kenenkään unelma-ammatti ole, ja alalla pyörivät parin päivän työntekijät ovat se suurin ongelma. Hommaan ei ole mitään rutiinia, joten myyntipuhelut ovat sitä spiikin lukemista ilman taukoja. Minä pyrin enemmänkin keskustelemaan asiakkaan kanssa ja kartoittamaan hänen tarvettaan ja kiinnostustaan tarjoamaani palveluun. Mukava lisä tuo tarjoamani palvelu on varmasti jokaiselle, mutta en minä sitä halua tyrkyttää ihmiselle joka ei sitä halua. Sotii luonnetta vastaan muutenkin tämä häiriköinti, joten pyrin tekemään sitä niin asiakaslähtöisesti kuin vain on mahdollista. Firman ohjeistuksissa ei tuosta kielto-oikeudesta sanota yhtään mitään, ja myyntispiikkiäkin käytän vain kertoessani palvelusta.
Ja tuosta SVVK:sta, ei kenestäkään tunnu hämärältä että puhelinmyyjä soittaa ja tarjoaa maksullista puhelinmyyntikieltoa?
Olet ymmärtänyt tekemäsi työn sisällön ja kunnioitat asiakkaitasi. Tämä kunnioitus puuttuu aika monelta firmalta ja työntekijältä tänä päivänä.
Perusmyynti puhelimessa ei varmaankaan ole kenenkään unelma-/eläkevirka, mutta jos joku saa siitä tarpeeksi rahaa elämiseen ja tekee sen oikein, niin ei se niin maailmanloppu voi olla. Tsemppiä sinulle työhösi ja voimia puhelinmyyntiin kyllästyneiden asiakkaiden kanssa :)
Kiva kirjoitus, mutta tiedät varmasti hyvin itsekin, että ammattikuntasi ryvettynyttä mainetta se ei puhdista. Puhelinmyyjät ovat aiheuttaneet pitkälti itse sen, miten inhottuja ovat. Kyllä, joukkoon mahtuu monenlaista myyjää, niin parin päivän kokeilijaa kuin aikuisia, jo vuosia puhelinmyyntityötä tehneitä, asiallisiakin myyjiä, mutta yhtä kaikki. Tolkuttoman pitkät paperista luetut vuodatukset, "ei"-sanan ymmärtämisen vaikeus ja esim. "olet voittanut sitä sun tätä" -aloitukset saavat jo heti alkuunsa karvat pörröön monella, ja se on ihan teiltä myyjiltä peräisin. Voi olla, että sinä et myy lehtiä ja olet muutenkin maailman mukavin ja fiksuin myyjä, mutta siitä huolimatta et yksin pysty tilannetta kirjoituksellasi parantamaan.
Taustaksi kerrottakoon, että itselläni on ollut jo vuosia salainen numero ja minulla on jo vuosia ollut puhelinmyyntikielto. Puhelinmyyntikiellon hankin aikoinaan, kun paloi pinna siihen, että Seiskan ja Ohon myyjät soittelivat vuoropäivinä, eikä kummankaan firman rekistereihin sitten millään saanut tietoa että EI, EN TILAA LEHTEÄNNE. Erään kerran kilahdin, kun toimiessani nimenomaisesti kirjoituksesi mukaisesti pyysin myyjää laittamaan rekisteriin minulle soittokiellon, ja myyjä ilmoitti, ettei tätä voi tehdä. Kysyin tällöin myyjältä hänen esimiehensä nimeä, jota hän kieltäytyi antamasta. Onpa minulle ex-työpaikkaan, yrityksen edustajalle, lyönyt puhelinmyyjä, oman yrityksensä edustajana, luurin korvaankin. Voit olla varma että siinä vaiheessa tartuin ihan itse luurin ja soitin palautetta parillekin henkilölle ko. firmaan.
Sitä, kun puhelinmyyntikielto ajan mittaan raukeaa, ei voi olla huomaamatta. Saan vuosia ensin olla rauhassa ja sitten, kuin taikaiskusta, puhelin alkaa soimaan lehtimyyntipuheluita monena päivänä putkeen. Viimeistään silloin muistaa kyllä, että ahaa, vuodet ovat taas kuluneet ja on aika uudistaa puhelinmyyntikielto. Onneksi se tehoaa todella nopeasti. Muistan kyllä vielä vuosien, vuosien takaa, miten kurjaa oli itse saada haukut tai luuria korvaan, mutta ajan mittaan on ymmärtänyt, että olikin silloin itse ehkä juuri se viides lehtimyyjä samalla viikolla, ja jollakin on juuri sillä hetkellä napsahtanut pinna. Tällä en tarkoita, että itse löisin luuria korvaan puhelinmyyjille, päinvastoin: pysyttelen hyvin lyhyenä ja kerron, että minulla on puhelinmyyntikielto enkä ota tällaisia puheluita lainkaan vastaan. Myyntiä olen muuten tehnyt elämässäni sittemmin paljonkin, mutta lehtimyyntiä en enää tuon jälkeen (puhumme ajasta n. 15 vuotta sitten).
Tiedän, että et soita minulle siksi, että pitäisit minua tyhmänä tai luulisit, etten osaa muuten tilata lehtiäni. Tiedänhän, että lehtimyynnistä prosentuaalisesti suuri osa tapahtuu nimenomaan puhelinmyynnillä, niin vaikea kuin ihmisten sitä on ilmeisesti uskoakin. Arvostan myös sitä, että haluat ja yrität tehdä töitä - tosin tiedän, että päätoimisena opiskelijana et edes olisi oikeutettu työttömyysturva- tai sosiaalitukiin, joten ne eivät siis ole edes mikään vaihtoehto. Minä sen sijaan, toisin kuin luulit, en ole töissä, sillä jouduin juuri yt-neuvottelujen vuoksi irtisanotuksi. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden työpaikan löytymiseen asti joudun nipistämään ihan kaikesta - myös siitä edullisesta parinkympin lehtitilauksesta, jolla osallistuisin miljoonan euron arvontaan ja joka kohdalle osuessaan ratkaisisi kaikki taloudelliset ongelmani. Valitettavasti joudun kuitenkin sanomaan, että olen jo vuosia, vuosia sekä lotonnut että osallistunut muuten kilpailuihin, eikä ensimmäistäkään miljoonaa ole vielä näkynyt, joten todennäköisyydet tälle menetykselle ovat pienet.
Itse itseäni toistaakseni: tiedän, miten kovaa työtä teet, ja hyvin monet ihmiset ovat sitä elämässään ainakin hetkellisesti tehneet. Silti pinna voi kuitenkin palaa hetkellä, jolla asiallinen "ei, en tilaa" ei millään mene jakeluun. Koska puhelinmyyjä ei näe tilannetta jossa potentiaalinen asiakas juuri soittohetkellä on, häneltä jos keneltä vaadittaisiin tilannetajua. Sitä ei valitettavasti monella myyjällä ole, ilmeisesti johtuen siitä, että yrityksen myyntistrategiana on, että niin kauan jatketaan kunnes asiakas sanoo kyllä (tai lopettaa puhelun).
Puhelinmyynnissä tapahtuu varmasti paljon huonoa toimintaa puolin ja toisin joka ikinen päivä, mutta tällä kirjoituksellani toivoisin lähinnä, että se aukaisisi silmiäsi asiakkaan näkökulmalle. Korostat omassa kirjoituksessasi niin kovin tuota tarjoamaasi mahdollisuutta puhelinmyyntikieltoon, ikään kuin kaikki toimisivat samoin, mutta se ei kyllä ole todellisuutta. Kirjoituksestasi välittyy kuva, että kaikki puhelinmyyjät ovat fiksuja, asiallisia, eivät toimi koskaan väärin ja kuuntelevat asiakasta, ja että langan toisessa päässä olijat ovat niitä huonokäytöksisiä tomppeleita, jotka eivät osaa alkeellisimpiakaan käytöstapoja. Niin se ei kyllä ole. Asioilla on aina kaksi puolta.
Itse olen sitä mieltä, että ihmisten pitäisi ainaisen valittamisen sijaan osata laajemmin ottaa puhelinmyyntikielto, se kun on ollut tarjolla jo vuosia. Vain yksi puhelinsoitto, ja saat olla (kutakuinkin) rauhassa.
(Vielä lopuksi, ja ihan asian vierestä: ethän vain viljele live-elämässä jatkuvasti yhtä paljon tuota "olen tuleva juristi" -juttua? Törmään nimittäin itse elämässäni jonkinkin verran näsäviisaisiin juristiopiskelijoihin ja he eivät itse ilmeisesti edes tajua, miten paljon hilpeyttä heidän elvistelynsä herättää ammattikunnassa, jolla on lakikoulutuksen lisäksi päälle vuosikymmenien työkokemus ja rutkasti elämänkokemustakin. Nämä ylimielisesti käyttäytyvät "tulevat juristit" (kaikki eivät toki sellaisia ole, mutta valitettavasti olen itse törmännyt useampaan) tekevät nimittäin hallaa omalle opiskelijakunnalleen, sillä esim. rekrytointikonsulteille on aivan turha ruveta nokkavaksi - et varmasti saa hakemaasi paikkaa. Tämä vain näin ystävällisenä vinkkinä.)
Terveisin,
Potentiaalinen Asiakkaasi
(tosin se, jolla on puhelinmyyntikielto)
koira.
jos myyjä sanoo minulle,että vaikka tilausvahvistuksessa lukee,että tilaus on kestotilaus,niin se on silti määräaikainen,tai jos haluan lehden määräaikaisena,niin silti laskussa on kestotilauksen hinta.
mitä muuta tuo on kuin valehtelua.
ei pidä potkia koiraa.
ei edes sitä ensimmäistä kertaa.
"Onpa minulle ex-työpaikkaan, yrityksen edustajalle, lyönyt puhelinmyyjä, oman yrityksensä edustajana, luurin korvaankin. Voit olla varma että siinä vaiheessa tartuin ihan itse luurin ja soitin palautetta parillekin henkilölle ko. firmaan."
Luuria korvaan tuskin on tullut suotta. Kahden yrityksen yhteistyö (myynti) on molemminpuolista. Jos toinen menee epäasiallisuuksiin, niin keskustelu on parempi lopettaa. Jos toinen menee henkilökohtaisuuksiin, on luuri parasta laittaa kiinni moiselle mulkulle.
Olen aikoinani vetänyt myyntiyksikköä ja sanoin kaikille myyjilleni, että jos luurista tulee kirosanoja, henkilökohtaista haukkumista ja huutoa, niin luuri rohkeasti kiinni. Myyjä ei ole tuolloin enää epäasiallinen, vaan asiakas. Myyjä vain lopettaa epäasiallisuudet laittamalla puhelimen kiinni.
Ps. Itselleni soitti töihin myyjä (alinhankkija). Olin siinä kiireen keskellä ja sanoin vahingossa jotain että "sori ei nyt vittu ole aikaa, pitää ehtiä palaveriin". Myyjä vastasi että "soitellaan sitten vittu sen palaverin jälkeen". :D Paras kommentti ever!! Nauroin päälle ja myöhemmin tehtiin diili just tuon myyjän kanssa. Hauska heppu ja rehti myyjä kun oli!
Tiedoksesi: minä en ole eläessäni kironnut, huutanut, tai laukonut muutenkaan mitään epäasiallisuuksia puhelinmyyjille puhelimessa, en yksityishenkilönä enkä yrityksen edustajana. Työpuhelimeeni vastatessani ja yritystä edustaessani käyttäydyn aivan sen mukaisesti. Niinpä en tällekään, käytöksestä päätellen ilmeisen kokemattomalle, myyjätytölle ollut millään tavoin ilkeä. Tämä myyjätyttö sen sijaan oli ilmeisesti ensimmäistä päivää töissä, myynti- ja kommunikointitaidot olivat raukalla sitä luokkaa - siitä luurin korvaan lyömisestä puhumattakaan. Soittaessani palautetta yritykseen siellä otettiin asia vakavasti, ja ihan syystäkin. Luuletko, että joku yritysihminen, joka itse kiroaisi tai huutaisi myyjälle, vaivautuisi soittamaan yritykseen palautetta myyjän käytöksestä? Tuskinpa vain. Sen sijaan potentiaalinen yritysasiakas kohdatessaan tällaisen "myyjän" (todellakin lainausmerkeissä) tekee todellisen palveluksen ko. yritykselle reklamoidessaan tällaisista "myyjistä", jotka tekevät hallaa yrityksen imagolle.
"Myyjä vain lopettaa epäasiallisuudet laittamalla puhelimen kiinni." Tämä "myyjä" oli puhelinkeskustelussa epäasiallisuuksien aloittaja. Minä sen sijaan olin niiden lopettaja ottaessani puhelun jälkeen yhteyttä yrityksen johtoon.
"Luuria korvaan tuskin on tullut suotta." Tuo kommentti kertoo kyllä sinusta aika paljon. Sääliksi käy niitä entisiä tiimiläisiäsi ja työkavereitasi, jotka ovat joutuneet kanssasi työskentelemään. Kirjoituksestasi nimittäin paistaa läpi ylimielinen ja kaikentietävä asenne (syyttämällä muita asioista ja tilanteista joista et tiedä yhtään mitään), ja alentuva asenne muita ihmisiä ja asiakkaita kohtaan. Toivottavasti et enää työskentele myyntitehtävissä, sillä aidot asiakaspalvelijat ovat ne jotka parantavat alan mainetta, ja kaltaisesi ylimieliset tyypit ovat juuri niitä, jotka saavat aikaan pitkäaikaista hallaa koko ammattikunnalle.
"Kahden yrityksen yhteistyö (myynti) on molemminpuolista." Ei todellakaan ole. Yrityksiin soittaa päivittäin kymmenittäin myyjiä, joiden kanssa yrityksellä ei ole minkäänlaista yhteistyösuhdetta, eikä suurimman osan kanssa tule olemaankaan. Suurin osa näistä esim. toimistotarvikeyrityksistä, liikelahjakauppiaista, haku-, luettelo- ja hakemistopalvelukauppiaista, ym., jotka yrityksiä pommittavat, tekevät yhteydenottonsa turhaan. Yleensä myyjät ovat asiallisia, mutta joskus joukkoon mahtuu mätiäkin omenia, kuten tämä mainitsemani myyjätyttö, joka on jäänyt mieleen vuosien takaa.
Sinä onnistuit pelkällä loukkaavalla kirjoituksellasi välittämään itsestäsi erittäin ikävän ja vastenmielisen ihmisen kuvan, joten älä vain koskaan soita minulle, en varmasti osta sinulta mitään.
Vastasit väärälle henkilölle. Ilmeisesti halusit vastata aloittajalle tai jollekin toiselle kirjoittajalle, kun ei kirjoituksesi näytä mitenkään liittyvän minun edelliseen kirjoitukseeni.
Niin, 99 puhelinmyyjää pilaa sadan maineen, kuten on tullut kuultua. Minä en kuitenkaan halua yleisesti perustella moista käytöstä tai etsiä hyväksyntää alalleni, tiedän että tämä olisi taistelu tuulimyllyjä vastaan kun "luenpaperin, pistetään sullekin tulemaan"-myyjiä soittaa joka päivä tuhansia puheluita. Valehtelu on asia, jota en ymmärrä. Kaiketi ihmiset tietävät osallistuvatko kilpailuihin, joten miksi valehdella moisesta. Myös mainitsemasi parin kympin lehtitilaus jolla osallistuu arvontaan on sellaista roskaa, etten itse moisessa firmassa olisi päivääkään. Minä haluan tuotteen jota voi myydä rehellisesti, en arpajaislippua. Minulle ei myöskään, suoraan sanoen, merkitse yhtään se ottaako asiakas tarjouksen vastaan. Jokaista kohtelen yhtä asiallisesti ellei asiakkaan oma käytös ole täysin ala-arvoista. En pyri kertomaan kaikista myyjistä, minä kerron ainoasta tuntemastani puhelinmyyjästä, itsestäni. Suurin osa asiakkaista on vähintäänkin ystävällisiä, osa tuntuu jopa siltä etteivät kehtaa suoraan sanoa ettei kiinnosta. Siksi minä haluan tarjota heille sen helpomman tavan.
Ymmärrän tuon puhelinmyyntikiellon ottamisen täysin. Minulla on jostain syystä toiminut paremmin tämä myyntikielto, vaikken Robinson-rekisteriä käytäkään. Itse rekisterin toiminnassa olisi kehittämisen varaa. Esimerkiksi maksullinen (=2 euroa per kieltojakso) lisäpalvelu, jossa rekisterin ylläpitäjä lähettäisi kirjeen kuukausi ennen kiellon päättymistä olisi varmasti suosittu. Tänään erään oikein mukavan eläkeläisrouvan kanssa jutustelin hetken, hän kertoi minulle että hänellä pitäisi olla puhelinmyyntikielto. Vastoin ohjeita en katkaissut puhelua heti, eikä rouvakaan tuntunut pahastuvan keskustelustamme. Selitin yritysten oman soittokieltorekisterin perusteet ja tarjosin hänelle tätä. Lisäksi etsin netistä Robinson-rekisterin numeron ja annoin sen rouvalle. Tämä rouva nyt saa olla taas kolme vuotta rauhassa kaltaisiltani, toivon todella etten ole enää kiellon loputtua soittamassa hänelle.
Ja tuosta luurista korvaan, itse löin luurin asiakkaan korvaan ensimmäisenä työpäivänäni kun soittojärjestelmä oli uusi tuttavuus enkä tiennyt mistä puhelu katkeaa. Soitin kyllä anteeksipyynnön perään. Harvemmin kuulee asiakkaan nauravan toisessa päässä, mutta tulipa sekin koettua. Paineet katosivat sillä yhdellä soitolla, kiitokset tälle herralle jos nyt sattuu tätä lukemaan.
Tiedän erään matkapuhelinliittymiä kaupittelevan yrityksen, joka oli itseasiassa uutisissa viime keväänä. Tässä yrityksessä neuvotaan kysymään asiakkaalta jotain täysin päätöntä tai asiaankuulumatonta heti puhelun alkuun, eräs kesätyöläinen kertoi vinkiksi annetun "ootko jo kastanut talviturkkisi?", toinen arveluttava piirre firmassa on, että kuulema vasta kolmas "ei" on merkki ettei asiakasta kiinnosta. Itse en tällaista touhua kyllä katselisi kauaa, edes myyjänä.
Valitettavaa kuulla, että olet työpaikkasi menettänyt. Toivon vilpittömästi että tämä on vain lyhyt ja väliaikainen jakso elämässäsi.
"jos myyjä sanoo minulle,että vaikka tilausvahvistuksessa lukee,että tilaus on kestotilaus,niin se on silti määräaikainen,tai jos haluan lehden määräaikaisena,niin silti laskussa on kestotilauksen hinta."
Niin, tällaiset myyjät eivät tee kuin hallaa itselleen, valitettavasti vain tämä on usein yrityksen linja. Minähän en siis myy lehtiä, joten en tällaisten asioiden kanssa joudu töissä toimimaan.
En lähde spekuloimaan yksittäistapauksella, enkä siten kommentoi tuota kertomaasi puhelintyttötapausta. Kun sanon, että myyjä ei lyö luuria korvaan turhaan, perustan väitteeni myyntityön luonteelle. Myyjä työskentelee provisiolla ja elää myynnistä. Ei ole mitään järkeä lyödä luuria huvin vuoksi korvaan, sillä asiahan on verrattavissa setelin polttamiseen huvin vuoksi. Silloin kun myyntitilanne muuttuu henkilökohtaiseksi vttuiluksi tai agressiiviseksi huutamiseksi, se on parasta lopettaa. Tilanne ei johda kauppaan, eikä asiat muutu muuksi. Kiitos ja näkemiin/kuulemiin on tuolloin paras kommentti myyjältä. Myyjä ei ole asiakaspalvelija, palautteen voi vastaanottaa se puhelintyttö. Myyjän tehtävä on MYYDÄ, ei puhua paskaa.
Myyntiprosessi on molemminpuolinen ja tämän väitteen perustan ihan myynnin teoriaan. Jos asiakas ei lähde tähän mukaan, esim. vain vttuilee ja soittaa suutaan, niin miksi jatkaa? Edelleenkään kauppaa ei ole tiedossa ja ajankäyttö on hukkaa.
"Niin, tällaiset myyjät eivät tee kuin hallaa itselleen"
kyllä ne tekevät hallaa koko alalle.
vertaan edelleen siihen potkittuun koiraan.
Sinä sitten jauhat edelleenkin tätä samaa itse keksimääsi kehäpäätelmää kuin edellisessäkin viestissäsi. ("Myyjä ei lyö luuria muuta kuin aiheesta -> siispä tämänkin henkilön on täytynyt se ansaita huutamalla, kiroamalla, haukkumalla, aggressiivisuudelle, jne. jne. -> josta syystä myyjä on hänelle luurin korvaan lyönyt (jätän toki huomiotta että näin ei olekaan toimittu, koska itse olen päättänyt että näin on toimittu).")
"En lähde spekuloimaan yksittäistapauksella, enkä siten kommentoi tuota kertomaasi puhelintyttötapausta." Sinä olet nyt KAHDEN VIESTIN VERRAN spekuloinut ja kommentoinut puhelua, jossa et ole ollut itse millään tavoin läsnä. Oletko todella noin sokea itsellesi, ettet näe omaa käytöstäsi? Kaltaisiasi besseswissereitä on keskustelupalstat täynnä, joten sinänsä siinä ei ole mitään ihmeteltävää. Lähinnä ihmettelen kun puhut itsesi pussiin kerta toisensa jälkeen, jatkat vielä saman laulun jauhamista senkin jälkeen kun olen jo todennut, että en a) huutanut, b) kironnut, tai c) ollut aggressiivinen tai d) mitään muutakaan, mistä minua olet lainkaan minua tuntematta syyttänyt. Edelleen jauhat samaa "Jos asiakas ei lähde tähän mukaan, esim. vain vttuilee ja soittaa suutaan, niin miksi jatkaa?", johon edelleen totean, että tämä "vittuilu" on ihan sinun omasta päästäsi keksimää etkä sinä tiedä todellisesta siitä "myynti"tilanteesta yhtään mitään, jos et sitten itse sattunut olemaan se "myyjä".
Toivottavasti olet siirtynyt pois myyntitöistä. Totean edelleen, että ylimielisyytesi ja asiakasta alentava ja syyllistävä asenteesi on aivan varmasti paistanut jopa puhelimen luurin läpi, koska se paistaa kirjoitustesikin läpi kautta linjan. Ihmiset ovat puhelimessa hyvin herkkiä äänensävyille, äänenpainoille, tavoille miten asiat esitetään, jne., joten kaltaisesi ihmisen asenne kuuluu varmasti linjan toiseen päähän. Omalta osaltani totean, että tunnen sinua kohtaan niin suurta vastenmielisyyttä, että toivon, että emme tosielämässä kohtaa, ja päätän keskustelun kanssasi tähän.
Toivon sinulle elämänkokemusta, viisautta ja käytöstapojen oppia paljon lisää, sillä kaikessa ylimielisyydessäsi tarvitset niitä todella.
En ole hankkiutunut millekään kieltolistalle, enkä taidakaan, koska minusta puhelinmyyjän tulee kunnioittaa toisesta päästä kuuluvaa ei -sanaa jo kerrasta. On ihan se ja sama, vaikka on neuvottu myymään ja myymään, vaikka toisesta päästä kuuluisi ei toisensa perään, ja vaikka moni suostuisi sitten lopulta kuitenkin. Se on minusta jo jotain muuta, kuin myymistä, jos tuputetaan ja tuputetaan ja ihmisestä tulee ikäänkuin vasten tahtoaan asiakas, jotta pääsisi myyjästä eroon muuten, kuin laittamalla luurin kiinni.
Se, mikä minua myös korpeaa, ovat nämä aloitukset. On käynyt esim. niin, että minulle on soitettu, toisesta päästä kuuluu vilkas puheensorina ja lasien kilinä, ja nenäkäs nuori nainen esittelee itsensä etunimellä ja kysyy ivallisesti: "vieläkö sulla on se ylihintainen liittymä?" Vastasin, että on, ja pysyy.
Tai sitten soittaa joku Masa tai Pepe jostain ja alkaa selittää jollain mukamas murteella, että mites lomat, joko on pidetty? Ai kun mukavaa, no minkäslaiset ilmat siellä nyt on? No mutta sehän hienoa, mutta kuules Liisa, kun mulla olis nyt just sulle sopiva tarjous...
Yksi soittaja oli sellainen, että esitteli kyllä itsensä ihan asiallisesti, mutta alkoi sitten kertoa, kuinka olen vastannut kyselyyn ja saan nyt palkinnon. Takerruin tähän ja kysyin, mikähän kysely se on ollut. Oli kuulemma lukutottumuskysely (johon en siis ole vastannut). Kerroin neitokaiselle, että en ole sellaiseen vastannut, johon hän, että kyllä meillä täällä sellainen tieto on. Sanoin hänelle, että teillä on sitten väärää tietoa. Hän vain intti, kuinka heidän rekistereissään on siitä tieto, ja että senhän on voinut tehdä vaikka kauppareissulla huomaamattaan. Se oli jo niin paksua, että sanoinkin sen ääneen, koska olen kaupassa töissä, enkä ikinä vastaile mihinkään kilpailuihin, enkä kyselyihin, koska ne ovat henkilökunnalta kiellettyjä juttuja.
Meni muutama kuukausi, ja tämä sama neiti soitti taas ja aloitti saman litanian. Ilmoitin hänelle, että hän soittaa nyt toista kertaa samasta asiasta, enkä edelleenkään ole vastannut mihinkään kyselyyn, joten tämän varsin kyseenalaisen markkinointikikan voi minun osaltani lopettaa tähän.
Ihan tiedoksenne, puhelinmyyjät: jos minulle soitatte, esittelette selkeällä äänellä ensin itsenne ja firman, jota edustatte. Sen jälkeen voitte kysyä, onko sopiva hetki puhua, ja jos ei ole, uskokaa se yhdellä sanomisella. Ette voi sitä puhelimesta nähdä, mikä tilanne siellä toisessa päässä on meneillään.
Jos on aikaa puhua, esittäkää asianne selkeästi _todellisine_ kustannuksineen. Ei ole mukavaa, jos kerrotaan, kuinka nyt saa ilmaiseksi sen tai tämän lehden, kun joutuu melkein tikulla kaivamaan tiedon, että sen edellytyksenä on kestotilaus. Olen kyllä jo tähän ikään tullut huomaamaan, ettei ole mitään ilmaisia lounaita, mutta kuitenkin.
Ja jos sanon, että ei kiitos tällä kertaa, uskokaa pois, pystyn kyllä pitkittämään puhelua ja pysymään siinä ei -sanassa vaikka kuinka pitkään.
Näillä eväillä minusta pärjäisi varsin hyvin, jos se olisi molemminpuolista.
Minusta ei ole myöskään mukava ajatus, että minun pitäisi nähdä erityistä vaivaa jonkun kiellon hankkimiseen siksi, että jotkut puhelinmyyjät ovat suorastaan häiriköitä, saati, että siitä ilosta pitäisi vielä maksaakin.
Mutta monet esimiehet vaativat että puhelinmyyjä ei usko sitä ensimmäistä eitä. Jos aikoo olla töissä puhelinmyyntifirmassa niin annettuja ohjeita on noudatettava.
Toisaalta sitten myyjähän tuhlaa siinä vain omaa työaikaansa, kun noudattaa kirjaimellisesti työnantajansa ohjeita, eikä ehdi soittelemaan niin monta puhelua.
Minusta taas asia on niin, että jos aikoo saada asiakkaita noilla systeemeillä, mitä tässä on tullut koettua, niin kannattaisi suhtautua hieman suuremmalla kunnioituksella niihin ihmisiin, joille soittaa. En tarkoituksellakaan puhu asiakkaista tässä yhteydessä, koska minusta asiakas on esim. sellainen ihminen, joka itse valitsee sen liikkeen, jonka kanssa haluaa olla tekemisissä.
Kaikenlainen kieroilu, valehtelu, inttäminen ja olennaisten asioiden kertomatta jättäminen ovat erittäin tuomittavia tässä yhteydessä, ja pitäisin sellaisiin kikkoihin turvautuvia firmoja jopa huijareina, koska esim. monet vanhukset eivät osaa olla varuillaan sellaisten soittajien varalta.
Jos menettelen siten että soitan ja esittelen itseni, kysyn onko pieni hetki aikaa...
Sitten heti sanon että tarjoan lehtiä kestotilauksena eli tietyn jakson jälkeen pitää itse muistaa tehdä ilmoitus ellei halua että jakso jatkuu kalliimmalla hinnalla. Tai joku muu tositosi suoraan sanottu juttu...
Muuten, kaikissa keskusteluissa ylipäätään sanotko itse kaikki aina juuri niin suoraan kuin asia on? Epäilen vaan. Tai jos sanot niin mikä on yleensä keskustelun tulos? Koska asioista voi keskustella hyvin monella tavalla ja eri sanoin. Ei ole valehtelua jos ensin kertoo tuotteen houkuttelevat puolet ja sen jälkeen vasta kertoo että kyseessä on hintaedun vuoksi kestotilaus jonka helposti voi määräaikaistaa.
Koska erittäin moni ihminen suhtautuu puhelinmyyntiin hyvin kielteisesti tarjosipa heille mitä hyvänsä. Eli jos yritän kertoa asian lyhyesti juuri niin kuin se on, niin minun ei anneta sanoa lausetta loppuun asti. Tulee vaan EI EI EI!!!
Kuitenkin kun asian on saanut kertoa spiikin muodossa tietyssä järjestyksessä niin mahdollinen kiinnostus on herännyt varsinkin jos tarjous on todella hyvä ja lehti kiinnostava. Tai joku muu tuote.
Puhelinmyynti ja lehtien myynti varsinkin on oma taiteenlajinsa, tyrkyttää ei pidä mutta saa suostutella ottamaan tarjouksen vastaan.
Puhelinmyynti työllistää erittäin suurta ihmisjoukkoa ja kustantajien pitäisi suhtautua hiukan kiitollisemmin puhelinmyyjiin jotka sen likaisen työn tekevät.
Vaan olen puhelinmyyjien uhri aina silloin tällöin. Siksi minua ottaa päähän tämä, ettei saa muka uskoa ensimmäistä eitä. Sanonkin joskus inttäjälle painokkaasti, että en KOskaan, IKinä, MIssään olosuhteissa tilaa MItään puhelimitse. Siihen ei ole yleensä ollut kenelläkään mitään lisättävää. Voisin tietysti lyödä luurinkin korvaan, mutta se ei ole koskaan kuulunut toimintatapoihini, vaan on minusta lähinnä moukkamaista.
Ja näistä tarjouksista, kukaan puhelinmyyjä ei ole vielä kertaakaan kertonut vapaaehtoisesti, mihin kaikkeen se huipputarjous itse asiassa johtaa. Kerran, kun aloin kysellä, mitä tarjouksen takana oikein on, myyjä suorastaan suuttui minulle, että luulenko minä, että hän yrittää kusettaa. Sillä kertaa kyse oli mielestäni kusetuksesta, koska myyjä tarjosi ilmaiseksi vaikka mitä, mutta jätti kertomatta olennaisimmat asiat. En nyt kuitenkaan ole niin tyhmä, että luulisin lehtiä jaeltavan ihan ilmaiseksi.
Siksi olen tätä mieltä, että suorastaan paskan maku jää sellaisen puhelinmyyjän soitoista, mitä tuolla aiemmin kuvailin. Ei siis tulisi pieneen mieleenkään tehdä tilausta sellaiselta myyjältä, niin työnantajan ohjeistamaa litaniaa kun lukeekin.
Ehkä tämän alan toimintatapoja pitäisi niiden kustantajien ja puhelinmyyntifirmojen puolelta alkaa kehittää siihen suuntaan, että ne, joille soitetaan, eivät automaattisesti luule, että heitä huijataan. Jostainhan se luulo on alkunsa saanut, ja minulla on jotenkin sellainen tuntuma, että se ei johdu niistä, joille soitetaan. ;)
Täytyy tähän mielenkiintoiseen keskusteluun lyödä lusikka soppaan täältäkin, jo pari vuotta sitten puhelinmyyntityön lopettaneena. Olen täysin samaa mieltä sen kanssa, joka kirjoitti maksajan oikeudesta sanella ehdot (kenen leipää jne.).
Ensinnäkin oma kokemukseni oli, että sillä vaaditulla inttämiselläkin sai tulosta aikaan. Aina joku tilasi, kun ei uskonut ensimmäistä eikä toista "eitä". Ja koska esimiehetkin sen tiesivät, niin noottiahan siitä olisi tullut, jos toisin olisi toiminut. Ainakin siinä firmassa, jossa itse olin (alan suurimpia) puhelut paitsi nauhoitettiin, niin esimiehet kuuntelivat niitä säännöllisesti. Siksi "lusmuilu" sääntöjen noudattamisessa ei tullut kysymykseen - jos asiakkaalle antoi liian helposti periksi, oli kohta esimies olkapään takana huomauttamassa, että ei niin.
Toisekseen en usko, että monessakaan firmassa voi pitkään olla puhelinmyyjänä ja samalla lähestulkoon aktiivisesti tarjota puhelinmyyntikieltoa asiakkaalle - kuten aloittajan joistakin viesteistä jäi mielikuva (en ehkä lukenut niitä kaikkia, joten mielikuvani voi olla väärä). Koska esimiehet siis kuuntelevat reaaliaikaisesti puheluita, on mahdotonta montaakaan kertaa itse kaupata puhelinmyynnin estoa ja samalla olla saamatta huomautusta huonosta työstä. Ja jos puhelinmyynti on ainoa, jolla sillä hetkellä saat edes sen leivän, päällysteistä puhumattakaan (työttömällä on vähän vaihtoehtoja), niin nopeasti oppii toimimaan palkanmaksajan mielen mukaan. Meillä siinä isossa firmassa sääntö meni niin, että niille asiakkaille, jotka "tulivat lankoja pitkin" sai mainita puhelinmyyntikiellosta, mutta suoramarkkinointiliiton Robinson-palvelun sääntöihin kuuluu, että kielto on tehtävä henkilökohtaisesti. Sitä ei siis puhelinmyyjä edes voi tehdä asiakkaan puolesta, ja mikään muu ei laajassa mittakaavassa toimi, koska firmakohtaiset kiellot kattavat juuri vain ja ainoastaan kyseisen firman kaupustelun.
Niin, itselläni toki puhelinmyyntikielto on ollut niistä myyntiaikani ensi päivistä alkaen. ;-) Ja kivaa on ollut, koska pääsen niin paljon helpommalla kuin ne, jotka haluavat väitellä puhelinmyyjän kanssa (jolla on etukäteen koottu vastaväitteiden ja niiden kumoamiskonstien lista edessään).