Ihan heti alkuun heitän sen "muita kysymyksiä" eli mitä eroa on linkillä ja symbolisella linkillä?
Sitten kysymys koskien touchia ja Thunaria. Miten saisi Thunarin toimintoihin lisättyä mm. touch eli että pääsisi muuttamaan tiedoston/tiedostojen aikamerkintöjä ja päiväyksiä? Siis niin ettei se vain käynnistä päätettä vaan, kunhan ensin on valittu halutut käsiteltävät tiedostot, olisi graafinen lisäke johon naputetaan halutut päiväys- ja aikamerkinnät sekä mm. se halutaanko muuttaa vain käyttöaikaa vai myös muokkausaikaa? Tiedän että joihinkin tiedostohallintasovelluksiin saa laitettua vaikka mitä lisäkettä ja näin laajennettua niiden toimintoja. Mutta miten se tehdään Thunarissa? Thunar olis ihan kätevä kunhan saisin siihen lisättyä haluamiani toimintoja. FTP-clienttinakin tuo Thunar toimii ihan kivasti. :)
Sitten kysymys koskien touchia ja Thunaria. Miten saisi Thunarin toimintoihin lisättyä mm. touch eli että pääsisi muuttamaan tiedoston/tiedostojen aikamerkintöjä ja päiväyksiä? Siis niin ettei se vain käynnistä päätettä vaan, kunhan ensin on valittu halutut käsiteltävät tiedostot, olisi graafinen lisäke johon naputetaan halutut päiväys- ja aikamerkinnät sekä mm. se halutaanko muuttaa vain käyttöaikaa vai myös muokkausaikaa? Tiedän että joihinkin tiedostohallintasovelluksiin saa laitettua vaikka mitä lisäkettä ja näin laajennettua niiden toimintoja. Mutta miten se tehdään Thunarissa? Thunar olis ihan kätevä kunhan saisin siihen lisättyä haluamiani toimintoja. FTP-clienttinakin tuo Thunar toimii ihan kivasti. :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kova linkki on tiedoston nimen ja levyllä olevan tiedon välinen yhteys. Kun tehdään kova linkki niin muodostetaan tiedolle toinenkin nimi hakemistoon. Siis kaksi pääsyä samaan tietoon. Tieto katoaa saavuttamattomiin vasta kun molemmat linkit on poistettu. Kovan linkin voi tehdä vain saman tiedostojärjestelmän sisällä.
Symbolinen linkki taas viittaa tiedoston nimeen. Kun alkuperäisen tiedoston poistaa niin symbolinen linkki jää jäljelle mutta ei enää viittaa mihinkään. Symbolinen linkki voi viitata mihin tahansa tiedostoon vaikka muistitikulla olevaan.
Tämä kova-pehmeä-linkki on vähän epäselvä käsite joo. Yritän käyttää tällaista talovertausta, kuvaako tämä asiaa osuvasti?
Kova linkki:
Tien päässä on talo, kovat linkit ovat ovia samaan taloon. Jos yksi ovi muurataan umpeen taloon pääsee yhä muista ovista. Jotta talon saa purettua pitää purkaa ensin kaikki ovet.
Pehmeä linkki:
Tien päässä on talo, pehmeä linkki on tienviitta jossa lukee "talo". Jos tienviitta poistetaan on talo edelleen olemassa. Jos talo puretaan voi tienviitta edelleen olla olemassa.
Onnistuiko?
siis verrataan esim. windowsin tiedostolinkkeihin niin kumpaa se muistuttaa, onko enemmän kova linkki vai symbolinen linkki, siis noi windowsin tiedostolinkit? Anteeksi että otan tuollaisen vertauskohteen mutta se auttaisi mua ymmärtämään asian ehkä paremmin.
miten tohon thunariin saa noita lisätoimintoja sillä tavalla kuin aloituksessa on selitetty?
Moi.
Mun mielestä windowsin linkit on enemmänkin exlorerin omia juttuja. Esim Gnome jutut käyttää samalaisia
#ls -a ~/Destop
ja huomaat että siellä on tälläisiä .desktop päätteisiä tiedostoja jotka ovat sitten mielestäni vaste Windowsin "linkille".
Eli en kyl tiedä varmasti, mutta Windowsissahan ei taida edes pystyä tekemään samalaisia kovia tai pehmeitä linkkejä kuin *nix ympäristöissä, joten ei vertailukelpoisia.
Korjatkaa ihmeellä jos väärässä.
T: Joo eikö?
Ei osaa sanoa kun on niin vähän käyttänyt thunaria..
Windowsin linkit ovat verrattavissa pehmeisiin (soft) linkkeihin.
Linuxin kovat (hard) linkit ovat muuten sikäli mielenkiintoisia että ne näyttävät tiedostokopioilta mutta itse asiassa ovat siis vain eri nimisiä linkkejä samassa paikassa olevaan tietoon. Tämä tarkoittaa sitä että kun yhteenkin kovaan linkkiin tehdään muutos niin se näkyy välittömästi kaikissa muissakin linkeissä koska muutos tehdään itse asiassa yhteen ja samaan tiedostoon.
Kokeile itse tekemällä tekstitiedosto kotihakemistoon ja sille pari kovaa linkkiä sekä pehmeä linkki ja tutki miten ne käyttäytyvät
touch alkulinkki
ln - s alkulinkki softlinkki
ln alkulinkki hard1
ln alkulinkki hard2
nyt kotihakemistoosi ilmestyi tiedostot alkulinkki, softlinkki, hard1 ja hard2.
Kirjoita nyt jotakin tuohon alkuperäiseen tiedostoon
gedit alkulinkki
"näkyykö"
tallenna ja poistu.
klikkaa hard1 ja hard2 auki niin siellä on sama teksti. Lisää nyt johonkin noista tiedostoista teksti ja tallenna niin huomaat että se päivittyy myös muihin. sulje editori.
Tuplaklikkaa linkkiä "softlinkki" niin tekstitiedosto avaa tuon tiedoston "alkulinkki". Lisää vielä jotakin tekstiä ja tallenna tämä tiedosto. Sen jälkeen heitä alkulinkki roskikseen ja tuplaklikkaa "softlinkki" linkkiä niin saat virheilmoituksen ettei tiedostoa johon linkki viittaa, ole olemassa.
tuplaklikkaa nyt hard1 tai hard2 ja se aukeaa ja siellä näkyvät muutokset jotka teit "alkulinkki" tekstiin ennenkuin heitit sen roskikseen.
Ehkä tuota kokeilemalla ymmärtää eron, toivottavasti itselleni ei käynyt tässä ajatusvirhettä kun on vähän kiire päällä. Ja tosiaan, hard1 ei ole hard2:n kopio vaan molemmat ovat siis vain eriniminen linkki yhteen inodeen jossa kyseinen data on yhden kerran.
Tämän voi todentaa myös komentoriviltä komennolla
ls -lihS tutkimalla katsomalla näkee että kaikilla kovilla linkeillä "alkulinkki" tiedostoon on sama inode numero (muistaakseni vas. laidassa) eli kaikki osoittavat samaan paikkaan.
Jos tee tiedoston kopion
touch kopsu
cp kopsu kopsu2
ls -lihS
niin kopsu ja kopsu2 tiedostoilla pitäisi olla eri inode-numero. En nyt pääse todentamaan kun en ole linuxkoneella, kokeneemmat korjatakaa jos mulle tuli virhettä.
Symlinkki osoittaa tiedoston nimeen (eli hardlinkkiin). Hardlink on tiedoston nimi, ja osoittaa tietoon kiintolevyllä. Hardlink ei voi osoittaa toiseen hardlinkkiin, mutta symlink voi osoittaa toiseen symlinkkiin. Symlinkki on siis eräänlainen alias, ja hardlink on tiedoston nimi.
Itse tekemällä oppii parhaiten, ajattelin että jos joku vaikka haluaa kokeilla ihan itse mutta ei oikein pääse alkuun. Teoreettiset höpinät haihtuvat nupista varsin pian.
monesti että vaikka kuinka kuuntelisi luentoa tai pänttäisi niin vain se oma kokemus auttaa oppimaan ja muistamaan. Teoriat ei auta eikä mielessä pysy jos niitä ei koskaan kokeile itse.