Lapsi ei tarvitse elämäänsä

... riitelyä
... roolia psykologina, kuunnellen vanhempaansa, joka haukkuu lapsen omaa äitiä/isää.

Lapsen ei tarvitse valita puolia vanhempien kesken, vaikka vanhemmat eivät toisiaan/toisen puolisoa sietää.

Lapsen ei tarvitse olla pelinappula eron jälkeisissä yhteenotoissa.

Lapsen ei tarvitse nähdä katkeraa vanhempaa, joka kaunoillaan myrkyttää kodin ilmapiirin.

Lapsi tarvitsee aikuisia esikuvia. Vanhempia, jotka erostaan huolimatta voivat toiminnallaan osoittaa, että toimeen voi tulla silti ja hoitaa vanhemman pestin kunnialla.

Lapsi tarvitsee rakkautta, joka on suurempi kuin viha exää kohtaan.

Lapsi tarvitsee ehdottomasti vanhempiaan. Lapsi ei tarvitse äiskän/iskän puolisoa. Mutta lapsen elämässä ei koskaan voi olla liikaa hänestä VÄLITTÄVIÄ aikuisia, eikä sitä edes poista se, vaikka nämä samaan aikaan rakastaisivat lapsen äiskää tai isää.


Nimm. Erään kirjoittajan inspiroima

JK. Ja minusta on ihanaa lukea täältä seasta niitä tarinoita, joissa lapsen elämässä olevat aikuiset ovat osanneet asettaa asiat OIKEAAN tärkeysjärjestykseen eivätkä anna vihanpidon ja katkeruuden olla lapsensa tuleva lapsuusmuisto.
15549
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

mitään lisäystä,
täydellisiä ihmisiähän ei ole mutta teksti totta vie ilmaisee tarkasti sen mihin meidän kaikkien olisi pyrittävä.
Ihanan aurinkoista pääsiäistä kaikille:)

Äänestä

vieraita!

Äänestä
  • Harvoin ne ihmiset ihan vieraita ovat. Yleensä normaalijärjellä varustetut ihmiset antavat lasten tutustua toisen uuteen puolisoon ennen varsinaista yhdessäoloa. Minä ainakin haluan tutustua uusiin ihmisiin ja sama pätee yleensä lapsiin. Ei kaikki ole mitään erakoita. Minulle kaikki vanhat tuttavuuteni on joskus olleet vieraita ihmisiä. Kyllä olisi orpo olo, jos en tuntisi muutakuin oman perheeni. Kyllähän koulussakin opettajat vaihtuvat vähän väliä. Kuinkahan lapsesi siihen suhtautuu, jos on noin suppea katsantokanta.

    Äänestä

  • planeetaltako kirjoitti:

    Harvoin ne ihmiset ihan vieraita ovat. Yleensä normaalijärjellä varustetut ihmiset antavat lasten tutustua toisen uuteen puolisoon ennen varsinaista yhdessäoloa. Minä ainakin haluan tutustua uusiin ihmisiin ja sama pätee yleensä lapsiin. Ei kaikki ole mitään erakoita. Minulle kaikki vanhat tuttavuuteni on joskus olleet vieraita ihmisiä. Kyllä olisi orpo olo, jos en tuntisi muutakuin oman perheeni. Kyllähän koulussakin opettajat vaihtuvat vähän väliä. Kuinkahan lapsesi siihen suhtautuu, jos on noin suppea katsantokanta.

    Et itsekään varmaan tykkäisi asua jonkun muun sinulle valitseman elämänkumppanin kanssa. Vai tykkäisitkö tosiaan kun noin avarakatseinen kerran olet.
    Ei varmaan kukaan tarkoita sosiaalisten suhteiden epäämistä keneltäkään, mutta vessavuorojen suhteen asia muuttuu ratkaisevasti.

    Joidenkin mielestä sosiaaliset suhteet on yhtä kuin äidin tai isän taas uusi ystävä. Ja lastenko pitäisi erakoitua kotiin ihastelemaan uutta löytöä. Heh!

    Äänestä

  • ja menevät kirjoitti:

    Et itsekään varmaan tykkäisi asua jonkun muun sinulle valitseman elämänkumppanin kanssa. Vai tykkäisitkö tosiaan kun noin avarakatseinen kerran olet.
    Ei varmaan kukaan tarkoita sosiaalisten suhteiden epäämistä keneltäkään, mutta vessavuorojen suhteen asia muuttuu ratkaisevasti.

    Joidenkin mielestä sosiaaliset suhteet on yhtä kuin äidin tai isän taas uusi ystävä. Ja lastenko pitäisi erakoitua kotiin ihastelemaan uutta löytöä. Heh!

    me siis jo naimisissa 15 v ja yhdessä reilusti enmmän ja molemmilla liitot takana.
    Molemmat nuoria ensimmäisen liiton aikana (se kuitenkaan ei syy eroihin sm eomat vanhemmat alkoi seurustelun jo murrosikäisenä ja hyvin kesti kuolemaan asti)
    Edellisistä liitoista lapsia molemmilla joten alussa oli kyllä tasapainottelua puolin jos toisinkin, sanoisin että enemmän kuin liitoissa joissa ei tätä lisää ole, mutta hyvin olemme jaksaneet eikä ole enään vaihtunut toiseen uuteen joten täällä ei tule eikä mene kukaan.
    Tuossa toi rakas jääkiekkoa katselee saunan lämmityksen ohella, en kyllä vaihatisi mihinkään, ja sanoisin että kun yksi epäonnistunut suhde takana niin kyllä sitä helpommin ymmärtää hyvän päälle. Toki olen varmaan onnekas koska en jäänyt ensimmäisen suhteen jälkeen katkerana nurkkaan nyhjäämään vaikka vailea ero oli ja sanoin silloin kaikille tutuille etten ikinä enään mieheenpäin edes katso.Yks päivä sitten tuo ihanuus käveli vastaan ja se oli siinä en kadu päivääkään, enkä näin jälkikäteen vaihtaisi vaikka saisin valita ensimmäisen liiton onnistumisen ja tämän nykyisen liiton tässä tilassa.
    Ihanaa iltaa sinnekkin

    Äänestä

  • ja menevät kirjoitti:

    Et itsekään varmaan tykkäisi asua jonkun muun sinulle valitseman elämänkumppanin kanssa. Vai tykkäisitkö tosiaan kun noin avarakatseinen kerran olet.
    Ei varmaan kukaan tarkoita sosiaalisten suhteiden epäämistä keneltäkään, mutta vessavuorojen suhteen asia muuttuu ratkaisevasti.

    Joidenkin mielestä sosiaaliset suhteet on yhtä kuin äidin tai isän taas uusi ystävä. Ja lastenko pitäisi erakoitua kotiin ihastelemaan uutta löytöä. Heh!

    ...menee naimisiin. VIERAAN IHMISEN KANSSA!!!! Älä sitten missään tapauksessa anna lastesi tavata sitä vierasta p*skaa, äläkä vaan itsekään siihen tutustu! Mitäs tuli vieras m*lkvisti tunkemaan sun tuttujen ihmisten elämään.

    Sinä olet kovin säälittävä juttuinesi.

    Äänestä

mutta käytäntö on toinen.
Varsinkin nämä uusikko puoliot kuvittelee itsestään liikoja, mutta sehän me jo tiedetäänkin.
Miehet vaan on niin vitetävissö, ettei ne varmaan ymmärrä miten kieroa peliä jokut pelaa...nyt en tarkoita ex puolisota, vaan ihan näitä uusiopuolioita.

Äänestä
  • sanonnan: Se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa?

    Äänestä

  • vietävissä hänellä ihan oma tahto asiassa kun asiassa. Ja jos miehesi oli vietävissä hänen uusikon kohdalla niin sillon vietävissä mitä sinuunkin tulee.
    Onko sinulla niin huono itsetunto että piti valita täysin höynäytettävä miesi ja vielä huijata hänet lasten isäksi?
    Ikävä kyllä se sinun ja miehen uusikon ongelma.
    Ei meidän muiden eksien (tai nyksienkään) joilla kunnon miehet ollut/on, ja uskokaa tai älkää eroon voi päättyä vaikka mies ei siinämielessä mitä sinä tarkoitat vietävissä.
    Ja pyydän vielä että kun kirjoitat niin kirjoita ihan vaan omista kokemuksista eli sinun eksästä ja ehkä nhänen uusikkonsa kanssa koetuista asioista älä yleistä koska kaikki ei ole kokenut samaa niin sinä et voi kaikkien puolesta puhua.

    Äänestä

  • eksmieheni ei kirjoitti:

    vietävissä hänellä ihan oma tahto asiassa kun asiassa. Ja jos miehesi oli vietävissä hänen uusikon kohdalla niin sillon vietävissä mitä sinuunkin tulee.
    Onko sinulla niin huono itsetunto että piti valita täysin höynäytettävä miesi ja vielä huijata hänet lasten isäksi?
    Ikävä kyllä se sinun ja miehen uusikon ongelma.
    Ei meidän muiden eksien (tai nyksienkään) joilla kunnon miehet ollut/on, ja uskokaa tai älkää eroon voi päättyä vaikka mies ei siinämielessä mitä sinä tarkoitat vietävissä.
    Ja pyydän vielä että kun kirjoitat niin kirjoita ihan vaan omista kokemuksista eli sinun eksästä ja ehkä nhänen uusikkonsa kanssa koetuista asioista älä yleistä koska kaikki ei ole kokenut samaa niin sinä et voi kaikkien puolesta puhua.

    kun joknkun kirjoituksesta paistaa oma katkeruus!

    Mutta Ap puhuu täyttä asiaa! Olisikin monella sama ajatus malli,niin olisi monella lapsella lapsuus hitusen onnellisempi!

    Äänestä

  • kamala kirjoitti:

    kun joknkun kirjoituksesta paistaa oma katkeruus!

    Mutta Ap puhuu täyttä asiaa! Olisikin monella sama ajatus malli,niin olisi monella lapsella lapsuus hitusen onnellisempi!

    missä sitä ei ole.
    Ja minäkin siis ap,n kanssa täysin samaa mieltä ja vastaukseni siis hänelle joka puhui täysin vietävissä olevista miehistä, mitä minun eksä ei siis ollut, eikä ole tämä nyksäkään hän kyllä vei minulta jalat alta mutta niin onnellisella tavalla että katkeruutta ei löydy.

    Äänestä

  • Oletkohan sairastumassa johonkin vakvaan tautiin, mihin kuuluu tuollainen vainoharhainen kuvittelu?

    Äänestä

sanoja, vaan tekoja.
Jos uusiot jättäisivät varatut mihet rauhaan, moni liitto toimisi, eikä lapset olisi ilman isää. Mutta jostain syystä jollekin tulee hyvämieli, kun saa hajoitettua perheitä ja saada ex vaimo lapsineen ikävään, itkemään ja lopulta sekoamaan. Jos se on päämäärä, niin jollain on mieli sairas.

Äänestä
  • suosiolla, onnellisesta suhteesta miestä ei viedä ja ex vaimon ikävä ei enään eron jälkeen kuulu miehelle.
    Lasten asiat kyllä ja se ihan isän asia kenelle lapsensa tutustuttaa.
    Äidin häpeä ja äidin vika jos johonkin omistusjuttuihin jää rypeämään.

    Äänestä

  • "... ja lopulta sekoamaan."

    Juuri niin sinulle on kirjoitustesi perusteella ikävä kyllä tainnut käydä.

    Auta itseäsi - mene hakemaan keskusteluapua, muodosta tarina elämästäsi ja erostasi, mikä ei perustu pelkästään itsesi ulkopuolelta tapahtuneisiin asioihin. Käy läpi erosi niin pääset tuosta riipasta sisälläsi. Se ei ole miehesi korvike vaikka sinulle rakkaaksi tullut. Kukaan ei vähättele kokemustasi, jossa sinua on väärin kohdeltu, mutta pahaa tekee se, että siitä on tullut koko elämäsi tarina, jota täällä toistelet vuodesta toiseen.

    Päästä jo itsesi vapaaksi siitä paskasta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


......................... kirjoitti:

... riitelyä
... roolia psykologina, kuunnellen vanhempaansa, joka haukkuu lapsen omaa äitiä/isää.

Lapsen ei tarvitse valita puolia vanhempien kesken, vaikka vanhemmat eivät toisiaan/toisen puolisoa sietää.

Lapsen ei tarvitse olla pelinappula eron jälkeisissä yhteenotoissa.

Lapsen ei tarvitse nähdä katkeraa vanhempaa, joka kaunoillaan myrkyttää kodin ilmapiirin.

Lapsi tarvitsee aikuisia esikuvia. Vanhempia, jotka erostaan huolimatta voivat toiminnallaan osoittaa, että toimeen voi tulla silti ja hoitaa vanhemman pestin kunnialla.

Lapsi tarvitsee rakkautta, joka on suurempi kuin viha exää kohtaan.

Lapsi tarvitsee ehdottomasti vanhempiaan. Lapsi ei tarvitse äiskän/iskän puolisoa. Mutta lapsen elämässä ei koskaan voi olla liikaa hänestä VÄLITTÄVIÄ aikuisia, eikä sitä edes poista se, vaikka nämä samaan aikaan rakastaisivat lapsen äiskää tai isää.


Nimm. Erään kirjoittajan inspiroima

JK. Ja minusta on ihanaa lukea täältä seasta niitä tarinoita, joissa lapsen elämässä olevat aikuiset ovat osanneet asettaa asiat OIKEAAN tärkeysjärjestykseen eivätkä anna vihanpidon ja katkeruuden olla lapsensa tuleva lapsuusmuisto.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu