Ihmeeksi pistää

Enspmmäinen reissuni oli 1972 kun olimme europan kierroksella. Ruotsista Tanskan, Saksan, Itävallan ja Unkarin kautta sillousen Neuvostoliiton rajalle. Siellä meitä tutkittiin ainakin 3 t. mitähän uskoivat löytävänsä, siihen aikaan huumeista kukaan ei tiennyt mitään. Viattomia turisteja oltiin ja omalla autolla. Kovasti oli koppavia rajamiehet, tavarat heiteltiin autosta tielle, itse sai kyllä takaisin pakata. Matka jatkui Lowliin kautta Moskovaan, josta sitten silloiseen Leningratiin ja siitä Viipurin kautta Suomeen Venäjällä oltiin 12 P:vää Ei meillä mitään oppaita ollut jotka näyttää vaan parhaat paikat. Omin nokkineen seikkailtiin siellä ja näimme sellaisiakin paikkoja mitä ei monelle turistille näytetäkkään. Kerran olen käynyt Leningradissa sen jälkeen ja arvelin silloin että , Kiitti nyt riitti.

Ulkosuomalainen 1+1 kirjoitti:

Enspmmäinen reissuni oli 1972 kun olimme europan kierroksella. Ruotsista Tanskan, Saksan, Itävallan ja Unkarin kautta sillousen Neuvostoliiton rajalle. Siellä meitä tutkittiin ainakin 3 t. mitähän uskoivat löytävänsä, siihen aikaan huumeista kukaan ei tiennyt mitään. Viattomia turisteja oltiin ja omalla autolla. Kovasti oli koppavia rajamiehet, tavarat heiteltiin autosta tielle, itse sai kyllä takaisin pakata. Matka jatkui Lowliin kautta Moskovaan, josta sitten silloiseen Leningratiin ja siitä Viipurin kautta Suomeen Venäjällä oltiin 12 P:vää Ei meillä mitään oppaita ollut jotka näyttää vaan parhaat paikat. Omin nokkineen seikkailtiin siellä ja näimme sellaisiakin paikkoja mitä ei monelle turistille näytetäkkään. Kerran olen käynyt Leningradissa sen jälkeen ja arvelin silloin että , Kiitti nyt riitti.

Lue lisää

sitten Leningradin päivien. En ole NL:ssä koskaan itse käynyt, mutta sanovat monen asian muuttuneen paremmaksi, paitsi paikallisten mielestä jotka haikailevat vanhojen hyvien Neuvosto-aikojen perään.

Vaikea kilpailla sinun kokemuksesi kanssa, kun itsellä on kokemusta vasta n. 12 vuoden ajalta. Jostakin syystä minule vain ei ole sattunut noita ikäviä tullikokemuksia, ryöstöjä ja kusetuksia, mutta vika lienee minussa, kun kerran kaikkia siellä kusetetaan ja kyykytetään. Jostain kumman syystä saan aina rahasta oikein takaisin, kohtaan enimmäkseen kohteliaita ja ystävällisiä ihmisiä, loput on neutraaleja. Epäystävällisyyteen en ole törmännyt, mutta ilmeisesti aika kultaa muistot, koska eihän sellainen voi mitenkään olla mahdollista. Poliisikin määräsi tekemästäni liikennerikkomuksesta sakon joka oli vain 5% siitä mikä minulle kotimaassa olisi määrätty.

Mikä minussa on vikana ??? Katselenko maailmaa vääränväristen lasien läpi vai annanko itse jotenkin aihetta tällaiseen eriarvoiseen kohteluun.

Vaadin samaa kohtelua kuin muutkin. Haluan kyykytystä, minulla on oikeus tulla ryöstetyksi ja muutenkin kaltoin kohdelluksi, raiskauksesta en nin kovasti piitta, mutta jos muutkin niin menköön sekin.

Ulkosuomalainen 1+1 kirjoitti:

Enspmmäinen reissuni oli 1972 kun olimme europan kierroksella. Ruotsista Tanskan, Saksan, Itävallan ja Unkarin kautta sillousen Neuvostoliiton rajalle. Siellä meitä tutkittiin ainakin 3 t. mitähän uskoivat löytävänsä, siihen aikaan huumeista kukaan ei tiennyt mitään. Viattomia turisteja oltiin ja omalla autolla. Kovasti oli koppavia rajamiehet, tavarat heiteltiin autosta tielle, itse sai kyllä takaisin pakata. Matka jatkui Lowliin kautta Moskovaan, josta sitten silloiseen Leningratiin ja siitä Viipurin kautta Suomeen Venäjällä oltiin 12 P:vää Ei meillä mitään oppaita ollut jotka näyttää vaan parhaat paikat. Omin nokkineen seikkailtiin siellä ja näimme sellaisiakin paikkoja mitä ei monelle turistille näytetäkkään. Kerran olen käynyt Leningradissa sen jälkeen ja arvelin silloin että , Kiitti nyt riitti.

Lue lisää

Paljon on tosiaan muuttunut rajantaakse matkailussa muutamaan vuosikymmeneen, itselläni eka reissu oli 1977 ja silloin mentiin Leningradin kautta Tallinaan autoillen. Helppoa oli liikennöidä kun tiellä ei ruuhkaa ollut, sukkahousupaketti rintataskussa sai tankin täyteen ;)

Vaan omakohtaisesti tuli kerrottua itämatkailusta 27.12-08

http://keskustelu.suomi24.fi/matkailu_show.fcgi?category=104&conference=4500000000000162&posting=22000000040402481


liekö johtuu lamasta mutta tuo osuus "x" on perstuntumalta ottaen pienentynyt entisestään tänä talvena ja alkukeväänä, aikaajoin tuntuu ettei reissuilla bongaa yksiäkään kotimaisia kilpiä vaan toivotaan että myös Venäjän lähialueiden kaukomatkailukin piristyy kesän kynnyksellä, rajalla kyllä lyhytkilpisiä on ihan jonoksi asti ;)

Nevassa kirjoitti:

sitten Leningradin päivien. En ole NL:ssä koskaan itse käynyt, mutta sanovat monen asian muuttuneen paremmaksi, paitsi paikallisten mielestä jotka haikailevat vanhojen hyvien Neuvosto-aikojen perään.

Vaikea kilpailla sinun kokemuksesi kanssa, kun itsellä on kokemusta vasta n. 12 vuoden ajalta. Jostakin syystä minule vain ei ole sattunut noita ikäviä tullikokemuksia, ryöstöjä ja kusetuksia, mutta vika lienee minussa, kun kerran kaikkia siellä kusetetaan ja kyykytetään. Jostain kumman syystä saan aina rahasta oikein takaisin, kohtaan enimmäkseen kohteliaita ja ystävällisiä ihmisiä, loput on neutraaleja. Epäystävällisyyteen en ole törmännyt, mutta ilmeisesti aika kultaa muistot, koska eihän sellainen voi mitenkään olla mahdollista. Poliisikin määräsi tekemästäni liikennerikkomuksesta sakon joka oli vain 5% siitä mikä minulle kotimaassa olisi määrätty.

Mikä minussa on vikana ??? Katselenko maailmaa vääränväristen lasien läpi vai annanko itse jotenkin aihetta tällaiseen eriarvoiseen kohteluun.

Vaadin samaa kohtelua kuin muutkin. Haluan kyykytystä, minulla on oikeus tulla ryöstetyksi ja muutenkin kaltoin kohdelluksi, raiskauksesta en nin kovasti piitta, mutta jos muutkin niin menköön sekin.

Lue lisää

mikään aika ei voita neuvostoliiton aikoja.siis turistin näkökannalta.rupöia oli taskut täynnä erittäin edulliseen kurssiin vaihdettuna.valtion pankista sai silloin 100 smk=13 rup.,trokareilta sai 80-200 samalla rahalla.miliisit pysty luottamaan melkein 100%,rikollisuus turistia kohtaan oli olematonta.sitten valta muuttui.tuli 90-luku.asuin silloin omassa kämpässä viipurissa noin 6 vuotta,ja näin kyllä sen todellisen venäjän.
suurin rosvo silloin oli miliisi sitten vasta jotkut rikolliset kaduilla.aloittajalle:olet kyllä oikeassa:kyllä venäläinen palvelu taso tänäkin päivänä on todella heikkoa,ei kannata puhua samana viikkona saksan tai yhdysvaltojen palvelutasosta.niin se vaan on itä-blokki on itä-blokki.

Ulkosuomalainen 1+1 kirjoitti:

Enspmmäinen reissuni oli 1972 kun olimme europan kierroksella. Ruotsista Tanskan, Saksan, Itävallan ja Unkarin kautta sillousen Neuvostoliiton rajalle. Siellä meitä tutkittiin ainakin 3 t. mitähän uskoivat löytävänsä, siihen aikaan huumeista kukaan ei tiennyt mitään. Viattomia turisteja oltiin ja omalla autolla. Kovasti oli koppavia rajamiehet, tavarat heiteltiin autosta tielle, itse sai kyllä takaisin pakata. Matka jatkui Lowliin kautta Moskovaan, josta sitten silloiseen Leningratiin ja siitä Viipurin kautta Suomeen Venäjällä oltiin 12 P:vää Ei meillä mitään oppaita ollut jotka näyttää vaan parhaat paikat. Omin nokkineen seikkailtiin siellä ja näimme sellaisiakin paikkoja mitä ei monelle turistille näytetäkkään. Kerran olen käynyt Leningradissa sen jälkeen ja arvelin silloin että , Kiitti nyt riitti.

Lue lisää

Mut silloin sotiakin käytäisi niin että kiviä heiteltäisi. Sanoisinko pysähtynyttä...

Vai miten se sanonta mennee?

Minulla ei ole sukulaisia haudattuna Venäjälle, mutta käyn silti. Hautausmaat kiinnostavat. Uudet ja entiset. Erityisesti Laatokan-Karjalan alueet.
Venäläiset ihmiset kiinnostavat. He ovat aivan uusi kansa Euroopan laidalla. Kansalaisiin pitää tutustua. Meillähän on se mahdollisuus. Sinulla ja minulla.
Minua kiinnostaa Karjala, mutta se saatta olla liian pieni näkökanta. Kiinnostusta pitäisi laajentaa.
Luettelit jo nämä ostokset. Unohdit leivän. Venäläinen ruisleipä on aivan ehdoton! Sen voi paahtaa paahtimessa siivuina. Ihan ehdoton.

suustani! kirjoitti:

Vai miten se sanonta mennee?

Minulla ei ole sukulaisia haudattuna Venäjälle, mutta käyn silti. Hautausmaat kiinnostavat. Uudet ja entiset. Erityisesti Laatokan-Karjalan alueet.
Venäläiset ihmiset kiinnostavat. He ovat aivan uusi kansa Euroopan laidalla. Kansalaisiin pitää tutustua. Meillähän on se mahdollisuus. Sinulla ja minulla.
Minua kiinnostaa Karjala, mutta se saatta olla liian pieni näkökanta. Kiinnostusta pitäisi laajentaa.
Luettelit jo nämä ostokset. Unohdit leivän. Venäläinen ruisleipä on aivan ehdoton! Sen voi paahtaa paahtimessa siivuina. Ihan ehdoton.

Lue lisää

niitä hautausmaita on jäljellä?siis suomalaisten?
hautakiviä on käytetty monessa paikassa tarpeellisempaan käyttöön.
totta kai venäjällä on ruokatarvikkeita,muuten kansa ois kuollu nälkään.
mutta onko oikein että me huomattavasti varakkaamat haemme heiltä kaupasta esim.viimeiset suolakurkut,niin takana oleva mummo jää ilman niitä?
onko se sen arvosta?

arvo-poika kirjoitti:

niitä hautausmaita on jäljellä?siis suomalaisten?
hautakiviä on käytetty monessa paikassa tarpeellisempaan käyttöön.
totta kai venäjällä on ruokatarvikkeita,muuten kansa ois kuollu nälkään.
mutta onko oikein että me huomattavasti varakkaamat haemme heiltä kaupasta esim.viimeiset suolakurkut,niin takana oleva mummo jää ilman niitä?
onko se sen arvosta?

Lue lisää

Tottakai meidän pitää suolakurkut ostaa että takana oleva mummo huomaa satonsa menneen kaupaksi, hän ne kuitenkin on kasvattanut. Jos ei kauppa kävisi ei mummokaan saisi ruplia elämiseen ja kotona asuvalle aikamiespoijalle vodkaa ostettua.

arvo-poika kirjoitti:

niitä hautausmaita on jäljellä?siis suomalaisten?
hautakiviä on käytetty monessa paikassa tarpeellisempaan käyttöön.
totta kai venäjällä on ruokatarvikkeita,muuten kansa ois kuollu nälkään.
mutta onko oikein että me huomattavasti varakkaamat haemme heiltä kaupasta esim.viimeiset suolakurkut,niin takana oleva mummo jää ilman niitä?
onko se sen arvosta?

Lue lisää

Kun usein tunnnen varakkaiden venäläisten keskellä itseni varsin persaukiseksi....

ihettelen..... kirjoitti:

Kun usein tunnnen varakkaiden venäläisten keskellä itseni varsin persaukiseksi....

Montako prosenttia venäläisistä on näitä "varakkaita venäläisiä". Luulempa ettei kovin monta.

arvo-poika kirjoitti:

niitä hautausmaita on jäljellä?siis suomalaisten?
hautakiviä on käytetty monessa paikassa tarpeellisempaan käyttöön.
totta kai venäjällä on ruokatarvikkeita,muuten kansa ois kuollu nälkään.
mutta onko oikein että me huomattavasti varakkaamat haemme heiltä kaupasta esim.viimeiset suolakurkut,niin takana oleva mummo jää ilman niitä?
onko se sen arvosta?

Lue lisää

hautausmaita ja hautakiviä. On vielä muutama kirkko.
Oikeasti Venäjä on itsenäistynyt uudelleen vuonna 1991. Vajaa parikymmentä vuotta sitten. Siihen loppui se mahdoton meslaaminen. Aika usein se asia unohdetaan. Kansalaisia ei pidä syyllistää.

Tottahan luterilaisia kirkkoja on vuosikymmenten varrella tuhoutunut ja aktiivisesti myös tuhottu. Tuhoajina ovat olleet enimmäkseen neukkulan uskonkieltäjät. Eihän asialle enää mitään voi. Pitää vielä ymmärtää se, että Karjalan asukkaat ovat uskonnoltaan ortodokseja. Eivät he voi toimia luterilaisessa kirkossa, eivätkä ottaa sitä rakennusta tai hautausmaata haltuunsa. Tai haudata omaisiaan luterilaiseen hautausmaahan.
Se on uskon kysymys.

En minä tavallisena kansalaisena tiedä lukuja kirkoista tai hautausmaista. Enkä ihmeemmin välitä. Venäläisillä on omat ortodoksien kirkot ja hautausmaat. Ortodoksien kirkot ovat erinomaisessa kunnossa. Venäjän kirkko voi oikein hyvin. Viimeksi katselin ortodoksikirkon remonttia keskellä Sortavalaa. Siitä tulee aivan hieno monumentti keskelle kaupunkia.

Uusia luterilaisi kirkkoja olen nähnyt Pitkärannassa Laatokan Karjalassa ja Kannaksella Kamennogorskissa (Antrea). Molemmat kirkot ovat hirsirakenteisia, oikein kauniita kirkkoja. Molemmat vastaavat varmasti asukkaiden tarpeita.

Asia erikseen on Ruskealan kylässä lähellä Värtsilää Kalevi Keinosen vetämä hanke. Tiedät varmaan sen kirkkohankkeen.
Hän rakentaa luterilaista kirkkoa mäenharjanteelle. Päärakennus on jo harjakorkeudessa. Alakerran majoitustilat ovat jo valmiina. Otin valokuvia siitä. Myös Tripster laittoi kuvia aiemmin.

Venäjän elintarviketuotanto on asia monen sivun mittainen. Tiivistän sen jotenkin. Venäjällä viljellään maata, kasvatetaan eläimiä teuraaksi. Kaikki elintarviketuotanto on aivan samanmoista kuten Euroopassa. Maatilat ovat älyttömän suuria, perheviljelmiä on vähän. Enimmäkseen tilat ovat edelleen valtion omistuksessa.

Venäjällä elintarvikkeista ei ole pulaa. Ongelma on maataloustuki. Venäläiset yksityiset firmat ostavat EU:n ja Aasian alueelta elintarvikkeita tuetuilla hinnoilla. Venäläinen firma ei saa kansallista tukea tuotteilleen.
Saksalaisia kurkkupurkkeja voi ostaa marketeista Venäjältä. Ei ne tavarat kaupasta lopu.
Ei se mummo jää ilman kurkkuja. Ei se taida edes ostaa kurkkuja venäläisestä marketista. Mummo viljelee kurkkuja omalla palstallaan ja viljelee monia muitakin hyötykasveja. Hän käy myös marjastamassa kesäaikaan.
Ostan niitä venäläisen mummon purkitettuja kurkkuja, kun hän tulee myymään niitä tien levikkeelle. Ostan samalla säilötyt sienet, puolukat, lakat (hilla) ja karpalot.

Venäjän Karjalan ihmisten talous ei ole kovin riippuvainen kansainvälisestä taloudesta. Lama tulee ja menee, mutta mummot siellä pärjäävät. Lähes luontaistalous on hyvä.

Eläkkeelle päästyäni voisin mennä sinne mummojen töihin. Hakkaamaan polttopuita ruokapalkalla.

suustani! kirjoitti:

Vai miten se sanonta mennee?

Minulla ei ole sukulaisia haudattuna Venäjälle, mutta käyn silti. Hautausmaat kiinnostavat. Uudet ja entiset. Erityisesti Laatokan-Karjalan alueet.
Venäläiset ihmiset kiinnostavat. He ovat aivan uusi kansa Euroopan laidalla. Kansalaisiin pitää tutustua. Meillähän on se mahdollisuus. Sinulla ja minulla.
Minua kiinnostaa Karjala, mutta se saatta olla liian pieni näkökanta. Kiinnostusta pitäisi laajentaa.
Luettelit jo nämä ostokset. Unohdit leivän. Venäläinen ruisleipä on aivan ehdoton! Sen voi paahtaa paahtimessa siivuina. Ihan ehdoton.

Lue lisää

Katella niitä hautausmaita jonne on haudattu afganistanissa ja tsetseniassa kaatuneita... käyppä kato sieki!

Putkiluu, kirjoitti:

hautausmaita ja hautakiviä. On vielä muutama kirkko.
Oikeasti Venäjä on itsenäistynyt uudelleen vuonna 1991. Vajaa parikymmentä vuotta sitten. Siihen loppui se mahdoton meslaaminen. Aika usein se asia unohdetaan. Kansalaisia ei pidä syyllistää.

Tottahan luterilaisia kirkkoja on vuosikymmenten varrella tuhoutunut ja aktiivisesti myös tuhottu. Tuhoajina ovat olleet enimmäkseen neukkulan uskonkieltäjät. Eihän asialle enää mitään voi. Pitää vielä ymmärtää se, että Karjalan asukkaat ovat uskonnoltaan ortodokseja. Eivät he voi toimia luterilaisessa kirkossa, eivätkä ottaa sitä rakennusta tai hautausmaata haltuunsa. Tai haudata omaisiaan luterilaiseen hautausmaahan.
Se on uskon kysymys.

En minä tavallisena kansalaisena tiedä lukuja kirkoista tai hautausmaista. Enkä ihmeemmin välitä. Venäläisillä on omat ortodoksien kirkot ja hautausmaat. Ortodoksien kirkot ovat erinomaisessa kunnossa. Venäjän kirkko voi oikein hyvin. Viimeksi katselin ortodoksikirkon remonttia keskellä Sortavalaa. Siitä tulee aivan hieno monumentti keskelle kaupunkia.

Uusia luterilaisi kirkkoja olen nähnyt Pitkärannassa Laatokan Karjalassa ja Kannaksella Kamennogorskissa (Antrea). Molemmat kirkot ovat hirsirakenteisia, oikein kauniita kirkkoja. Molemmat vastaavat varmasti asukkaiden tarpeita.

Asia erikseen on Ruskealan kylässä lähellä Värtsilää Kalevi Keinosen vetämä hanke. Tiedät varmaan sen kirkkohankkeen.
Hän rakentaa luterilaista kirkkoa mäenharjanteelle. Päärakennus on jo harjakorkeudessa. Alakerran majoitustilat ovat jo valmiina. Otin valokuvia siitä. Myös Tripster laittoi kuvia aiemmin.

Venäjän elintarviketuotanto on asia monen sivun mittainen. Tiivistän sen jotenkin. Venäjällä viljellään maata, kasvatetaan eläimiä teuraaksi. Kaikki elintarviketuotanto on aivan samanmoista kuten Euroopassa. Maatilat ovat älyttömän suuria, perheviljelmiä on vähän. Enimmäkseen tilat ovat edelleen valtion omistuksessa.

Venäjällä elintarvikkeista ei ole pulaa. Ongelma on maataloustuki. Venäläiset yksityiset firmat ostavat EU:n ja Aasian alueelta elintarvikkeita tuetuilla hinnoilla. Venäläinen firma ei saa kansallista tukea tuotteilleen.
Saksalaisia kurkkupurkkeja voi ostaa marketeista Venäjältä. Ei ne tavarat kaupasta lopu.
Ei se mummo jää ilman kurkkuja. Ei se taida edes ostaa kurkkuja venäläisestä marketista. Mummo viljelee kurkkuja omalla palstallaan ja viljelee monia muitakin hyötykasveja. Hän käy myös marjastamassa kesäaikaan.
Ostan niitä venäläisen mummon purkitettuja kurkkuja, kun hän tulee myymään niitä tien levikkeelle. Ostan samalla säilötyt sienet, puolukat, lakat (hilla) ja karpalot.

Venäjän Karjalan ihmisten talous ei ole kovin riippuvainen kansainvälisestä taloudesta. Lama tulee ja menee, mutta mummot siellä pärjäävät. Lähes luontaistalous on hyvä.

Eläkkeelle päästyäni voisin mennä sinne mummojen töihin. Hakkaamaan polttopuita ruokapalkalla.

Lue lisää

Hieno analyysi ja niin totta. Juuri noin olen minäkin Venäjän sisäisimmän olemuksen ymmärtänyt. Harmaiden hirsien kylistä kullattujen kupoleiden loisteeseen. Tulen kaveriksesi halkohommiin, kunhan tästä herkiän.

Kiitos ystävällisistä sanoista
Täytyy sanoa että niin monta on mieltä kuin miestäkin. Eihän makuasioista kannata kiistellä.
Olen vain kiinnostunut entisen kotikaupunkini (joka sijaitsee Venäjän rajalla) asioista. vaikka nykyisin asustelen kaukana meren takana, niin nykyaikana on tietsikalla helppo olla ajan tasalla. Sukulaisia asustelee vielä Nuijamaan tien varrella ja seuraavat mielenkiinnolla esim. pitkiä rekkajonoja. Kuten joku sanoi "Venäjä on Venäjä" Eihän sellaista löydy mistään muualta.

Ulkosuomalainen 1+1 kirjoitti:

Kiitos ystävällisistä sanoista
Täytyy sanoa että niin monta on mieltä kuin miestäkin. Eihän makuasioista kannata kiistellä.
Olen vain kiinnostunut entisen kotikaupunkini (joka sijaitsee Venäjän rajalla) asioista. vaikka nykyisin asustelen kaukana meren takana, niin nykyaikana on tietsikalla helppo olla ajan tasalla. Sukulaisia asustelee vielä Nuijamaan tien varrella ja seuraavat mielenkiinnolla esim. pitkiä rekkajonoja. Kuten joku sanoi "Venäjä on Venäjä" Eihän sellaista löydy mistään muualta.

Lue lisää

katsomaan sinne Venäjän puolelle, eikä sieltäkään nykyisin kovin pitkiä jonoja löydy. Kiitos laman ja ylipainomaksun.

Nim. Sataman työttömien puolesta...