Eli olen sama kirjoittaja joka hieman huonolla otsikolla aloitti tuon mikä liharotu -keskustelun, joten päätin aloittaa uuden topicin ja kysellä taas tyhmän pään tyhjäksi kysymyksistä.
Eli siis, haaveena olisi pieni emolehmäkatras lypsikkien rinnalle, josta käteen jäisi vuodessa n. 10000€.
Sonnipojat lähtisi välitykseen ja lehmävasikat itselle kasvatukseen.
Ottaako esim. a-tuottajat highlancattlea/angusta/herefordia välitykseen ja teuraaksi, vai onko highlandcattleja hankkiessa markkinoitava liha ja sonnit itse eteenpäin?
Kiirettä emojen hankkimiseen ei ole, haluan rauhassa tutustua erilaisiin rotuihin ja tehdä tilavierailuja ja selvitellä kuinka homman saisi rullaamaan.
Eli siis, haaveena olisi pieni emolehmäkatras lypsikkien rinnalle, josta käteen jäisi vuodessa n. 10000€.
Sonnipojat lähtisi välitykseen ja lehmävasikat itselle kasvatukseen.
Ottaako esim. a-tuottajat highlancattlea/angusta/herefordia välitykseen ja teuraaksi, vai onko highlandcattleja hankkiessa markkinoitava liha ja sonnit itse eteenpäin?
Kiirettä emojen hankkimiseen ei ole, haluan rauhassa tutustua erilaisiin rotuihin ja tehdä tilavierailuja ja selvitellä kuinka homman saisi rullaamaan.
Vastaukset 34
Vanhimmat
ainakin Snellmann Pietarsaaressa ottaa highlandia ihan normaalisti. Toisaalta tuottajalle se ei ole se paras tapa, koska tuottoisampiakin keinoja on olemassa. Rodun yhdistyksessä tiedetään kertoa lisää näistä kanavista. Soittele eri yhdistysten vetäjille lisätietojen saamiseksi ja lue niiden nettisivuja.
Lisäksi kannattaa tehdä tilavierailuja. Missä osassa maata asut?
agronetin keskusteluun jokin aika sitten:
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=3153.msg41861#msg41861
Jos pelkistä eläimistä pitäisi sulle jäädä käteen se 10000 niin ihan muutamalla elukalla se ei onnistu. Paitsi jos panostat eläinainekseen ja myyt jalostuseläimiä. Mutta ei se silti pienellä eläinmäärällä onnistu ja tarkoitan nimenomaan sitä mikä jää viivan alle.
A-tuottajat ottaa angusta ja herefordia välitykseen ja teuraaksi ihan normaalisti. higlandia ei kannata edes harkita jos ei ole itsellä aikomus järjestää lihan markkinointia. Higlandihan on vähä semmonen viljatilan rotu että päästään kotieläintilaksi. Higlandithan pärjää myös metsässä (myös ab:t ja heret) mutta sitä metsääkin olisi oltava riittävästi sillä eläimet myös tuhoavat melko tehokkaasti metsää joten rakennettu pihatto/suoja olisi oltava.
Sekin sun pitää miettiä että riittääkö teillä pellot emolehmätuotantoon nimittäin emolehmille pitää olla melkoisesti karkearehua verrattuna lypsylehmiin jotka syövät myös väkirehua. Niin ja myös laidunta olisi hyvä olla...
Suoraan sanottuna sinuna harkitsisin voisitteko lisätä lypsylehmiä sillä muutamalla lypsylehmällä saisi kasaan tuon 10000.
Meillä on higland emoja kolmisenkymmentä ja kohta ne lähtee. Higlandit on sellainen rotu joka ei pysy aidoissa sitten millään - vaikka olis millanen high tensile systeemi.
Eli meillä on ollu vajaa neljä vuotta noita tyttöjä, ja joka kesä ollu sama helvetinmoinen ongelma. Vähintään joka toinen päivä melkein koko lauma on menny aidoista läpi. Talvella kyllä pysyy kotona, mutta kesällä ruoho vihreempää aidan toisella puolella.
Ja tää ongelma ei ole vain meillä. Tunnen neljä muuta highland kasvattajaa joilla sama ongelma, ja jotka myös juuri sen takia aikoo vaihtaa rotua.
Ja se tila mistä meidänkin tytöt on lähtösin, lopetti juuri sen takia, ettei jaksanut sitä jatkuvaa karkailua. Minäkin ensin ajattelin, että kunnon hightensile aidan kun tekee, niin ei varmaan karkaa, mutta eipä se ole auttanut.
Ainoo ratkasu on hankkia rauhallista ja aidassa pysyvää sukua olevia tyttöjä. Meilläkin on kuus sellasta tyttöö ja niiden vasikat, jotka ei karkaa mihinkaan, mutta toiset suvut on vaan karkaajia. Ja ei tässä tosiaan enää jaksa niitä jatkuvasti paimentaa. Joten se rotu vaihtuu kesä heinäkuun pakkeilla.
Paljonko ajattelit karjastasi pyytää, voisin ehkä ostaa mikäli hinta ei ole kauhia.
Jännä juttu,että näin voivat kokemukset vaihdella. Meillä on ollut Highlandeja seitsemän vuotta, ja kertaakaan eivät ole olleet karkuteillä. Emoissa on sattunut yksi aidasta pusku (kaatunutta aitaa näkösällä), jolloin se jäi kiertelemään aidan taakse haluten äkkiä takaisin. Sonnit eivät ole olleet koskaan aidan väärällä puolella. Emoja on 20, sonneja samaten.Laiduntavat kahden paimenlangan takana.
Ruokaa niillä toki pitää olla, sen vaikutus on suurempi,kuin minkään aidan.
En usko sukurasitteeseen, opittuun esimerkkiin ehkä mieluummin.Karsisin aiturit heti kättelyssä pois!
En usko sitten ikinä, ettei ole karkulaisia ollut. Varsinkin kun tosiaan tunnen hyvin neljä muutakin kasvattajaa joilla on sama ongelma. Ja mikä parasta, niin siellä mistä tyttömme ovat kotosin, oli karkailu todella paha ongelma. Sielläkin isäntäväki paloi loppuun jatkuvasta ajosta. Jopa paikallisen hirviseurankin puheenjohtaja soitteli ja varoitteli karkaamis ongelmista.(paikallinen hirviseura oli usein ollut apuna tyttöjen ajossa)
Mutta tuo on totta, että tytöt ei kovin kauas aitauksestaan meillä ole lähteneet. Ja kyllä ne sinne suht helposti takasinkin saa, mutta se ihmisten jatkuva soittelu "teidän elukat on taas karkuteillä" se se on kaikkein stressaavinta.
Meillä on kuusi lankaa, joista joka toinen on kaiken lisäksi maa, ja paimenena on callagherin 25 joulen paimen, joten kyllä pitäis paimenen riittää. Mutta eipä vaan riitä. Useemman kerran oon nähny kun tytöt on saanu iskun, mutta siitä huolimatta vähän ajan kuluttua sama tyttö menee vaan aidasta läpi.
Eikä oo kyseessä ruuan puute. Laidunta on 18ha kolmessa osassa, joita vaihdellaan sen mukaan miten on syöty.
Toi suku vaikutus on ihan varma asia, koska jokaiselle vasikalle annetaan paimenpoika opetusta ja silti aina samojen emojen vasikat on niitä karkaajia. Kuten aikasemmin kerroin, niin meillä on kuus sellasta tyttöö jotka ei oo koskaan karkaillu. Ja sama asia on niitten vasikat riippumatta onko sonni vai lehmä vasikka. Nekään ei oo kertaakaan karannu.
Ei muuten oo ihan helppoo toi karsinta, kun emoja on kolmisenkymmentä ja niistä vaan kuus sellasia jotka pysyy aidassa.
Hinnat on ihan normaali hyväsukusen(muuten hyvä sukusia, mutta se karkaamis ongelma) highland emon hintoja. 2500-3500€ alv/emo ja lehmä vasikat 1600-2000€ alv.
Hinnat on suurinpiirtein samat mitä itte maksettiin sillon kun tytöt hankittiin.
minulla mitään tarvetta valehdella.Kaippa meille on sattunut sitten helppohoitoisia eläimiä. Meillä on lypsykarja tausta ja täytyy sanoa, että niiden perässä joskus juostiin. Emojen karkaamisesta en ole koskaan ollut edes huolissani, koska sellaista tilannetta ei ole ollut edes lähellä, mutta sonnien touhuja joskus olen kauhulla seurannut, kun siellä laitumella valtataisteluja käydään, että koska aitaa kaatuu. Ja onhan sitä joskus kaatunut, mutta eläimillä ei ole silti mitään tarvetta näköjään lähteä livohkaan.Mitään erityistä paimenopetusta emme vasikoillemme anna,ne vain oppivat itsekseen,ettei kannata....
Usko pois, en tosiaan valehtele! Mutta uskon myös, että teidän ongelmanne on todellinen...harmittavaa!
Sonnimme on tosi rauhallinen,joka selittää paljolti sonnipoikien rauhallisuuden.
Joo, hintasi näkyy olevan jonkinverran yläkanttiin, tuohon hintaan myydään eläimiä yksinkappalein, mutta kun koko karja on myynnissä, huonot ja hyvät niin hintataso on kyllä ihan toinen.
Toivottavasti saat ne kaupaksi.
Meillä tuli ekat eläimet viisi vuotta sitten ja ainostaan kesällä 2005 yksi eläin eksyi langan väärälle puolelle kun tulivat juuri uudelle laitumelle. Muuta karkaamista ei ole ollut.
Oletko muuten MITANNUT paljonko voltteja aidasta saa? Myös eläinyksilöiden jatkuva sekoittaminen laumasta toiseen saattaa aiheuttaa ongelmia.
Sitten tärkeä huomio kaikille lukijoille. Rotuyhdistyksessä on noin 70% hc-tiloista, eikä yhdistyksen omilla suljetuilla keskustelusivuilla ole koskaan puhuttu karkaamisista ongelmana. Täällä SUOLI24 palstalla nyt kuka vain voi esiintyä minä vain ja kirjoittaa mitä vain!
todeta, kuin että kovin on yläkantissa hinta!
joka toinen päivä, niin se ainakin kertoo, että ei sinulla mitään kunnon high tensile aitaa ole. Jos yksi lanka (miten vahva ja luja tahansa)keikkuu metrin korkeudella, niin ahdistettu eläinparka kyllä sukeltaa sen ali. Kaksi lankaa minimi, kolme hyvä ja neljällä saa aikaan jo vaikka petoaidan.
Muutenkin kumma kommentti. Ensin haukkuu rodun ja sitten on pokkana myymässä sitä (ylihintaan)!?!
Ei mullakaan emojen kanssa ole kyseistä ongelmaa koskaan esiintynyt, mutta vuosikkaiden hiehojen ja sonnipoikien kanssa kyllä on ollut.
Hiehot kun tulee kiimaan, niin nehän hakeutuu poikien aitaan ja päinvastoin, kyse on oikeastaan siitä, että aidat on vaan liian lähekkäin toisiaan.
Viekää sonnipojat ja hiehot ainakin parin kilometrin säteelle toisistaan, niin ongelma katoaa.
Miten hinta on yläkanttiin?
Hinnat alkaa tusina sukujen 1500€ alv ja menee hyvä sukuisten 3000€ alv. Kyseessä siis emo joka ei ole tiine.
Ja kun kyseessä on kantava eläin - kuten me niitä yleensä ollaan myyty, niin hinta on sillon tietysti vasikan verran korkeempi. Eli 2500 alv - 3500€ alv on ihan normaali hinta kantavasta hc emosta.
Enpä ole kuullut, että joku antaisi määrä alennuksia jos ei ole ollut pakko päästä äkkiä karjasta eroon . Enkä sanonut, että myyn koko karjan kerralla. Huonompi sukuset menee ravintoloihin ja parempi sukuset myydään eloon. Paitsi jos joku välttämättä tahtoo karkailevaa sukua. Mutta alennuksella en yhtäkään ala myymään.
Lue edellinen viestini.
Teillä on ilmeisen hyvä sukusia tyttöjä kun ei karkaile - se on teille onneksi. Sillä karkailua ei tosiaan jaksa kesästä toiseen.
Aita jännite on ollu 5000-7000 volttia. Että kyllä se ihan riittävä pitäis olla. Mutta kuten kerroin, niin monesti oon nähny, kun tytöt on saanu iskun ja silti se menee kohta aidasta läpi.
Meillä on kolme laumaa. Emot vasikat, hiehot ja sonnipojat. Ja tosiaan ongelma on aina samojen emojen jälkeläisillä siitä huolimatta onko kyseessä lehmä- vai sonni vasikka.
Niistä neljästä muusta tutusta karkailu ongelmista kärsivästä tilasta kaks kuuluu siihen hc-klubiin. Oli tullu jäsenyys aikoinaan tyttöjen mukana. Itse asiassa meillekin jäsenyyttä tarjos yks klubilainen jolta ostettiin pari hiehoo. Mutta ei liitytty. Mitä hyötyä siitä olis? Meillä ei ole mitään markkinointi ongelmia ollu ja kokemusta karjan kanssa työskentelystä löytyy noin kakstoista vuotta ennen highlandeja. Joten eiköhän sen pitäs riittää ilman mitään kerhojakin.
meillä on ollut ylämaan karjaa nyt kolme vuotta. en ole törmännyt samoihin ongelmiin karkailun kanssa. viime kesänä kaksi hiehoa ei pysynyt metsälaitumella. tulivat sieltä kahdesti kotiin.niinpä sitten laitoimme ne peltolaitumelle. siinä pysyivät koko kesän. meillä on ollut lypsykarjaa 26 vuotta. nämä eivät ole karkailleet yhtään sen enempää kuin lypsykarjahiehot- tai lehmät. emolehmälauma ei ole muistaakseni karannut kolmen kesän aikana kuin kaksi kertaa. se ei ole mielestäni paljon.kesällä meillä on eläimet yleensä peltolaitumella. aita tehty lasikuitutolpista kahdella langalla. jos siitä haluaisivat läpi tulla, ei olisi konsti eikä mikään. kun syötävää on riittävästi, niin eläimet pysyvät aidoissa.en ole kuullut ainakaan täälläpäin , että ylämaankarjan eläimet olisivat karkailemaan taipuvaisia. sitten yhdistyksestä, 30 vuooden lypsykarjan hoitokokemuksesta huolimatta olen jäsen . saanut sieltä kaikenlaista tärkeää ja hyödyllistä tietoa. ja uusia , mukavia tuttavuuksia. ps. tuo eläinten hinta tuntuu kyllä aika kovalta.ei meidän seudulla tuolla hintaa saisi eläimiä myydyksi.
vielä aika uusi rotu (15 vuotta)ja yhdistyksellä ikää 12 vuotta. Esim. Angus rodussa on kasvattajia, jotka kuuluvat omaan rotuyhdistykseen vaikka heillä on jo usean vuosikymmenen kokemus. Kyse siis taitaa olla osin periaatteestakin
No jos kerran sinulla on tuo asenne yhdistystä kohtaan, niin mikäs siinä - Suomessa on yhdistymisvapaus, joka tarkoittaa myös vapautta olla yhdistymättä. Toisaalta sinulla on ongelma, mutta et ole valmis saamaan muilta apua ongelman ratkaisuun. Meidän noin 150:stä jäsenestä reilu sata käyttää omaa suljettua foorumia, josta saa avun/näkemyksen ihan mihin tahansa asiaan. Lisäksi meillä on jäsentapaamisia, kokouksia, tilavierailuja, vuosikirjat yms.
Et ilmesesti oikein ymmärrä lukeemaas.
En ole haukkunut highlandeja millään tavalla. Päin vastoin pidän niistä tosi paljon. Ne on persoonallisia ja sympaattisia elukoita, ja ihan varmasti tällaselle äijällekin tulee tippa silmään kun näistä luovutaan.
Ainoo ongelma mikä tyttöjen kanssa meillä on ollu, on nimenomaan toi karkailu. Ja kun siinä ihan totta palaa loppuun. Mihinkään ei voi ees lähtee, kun joku sitten taas soittaa että teidän elukat on karkuteillä. Sitä vaan ei jaksa. Itse asiassa sen tilan isäntä josta nää meidän ensimmäiset tytöt on kotosin. Sano että kyllä sitä viä reilun parinkymmenen pään kanssa pärjää. Mutta kun siitä lisääntyy, niin ongelmia alkaa tulla huono sukusten kanssa. Ja niin siinä on meilläkin käyny.
Kannattavuudessakaan meillä ei oo ollu pahemmin ongelmia. Kaikki arvoliha ollaan saatu kaupaks ravintoloihin, ja jauhelihan on emäntä myyny lihapullina ja jauhelihapihveinä.
Ja jos olet viitsinyt lukea aikaisemmat viestit, niin sieltä olisit löytänyt että meillä on kuusi lankaa joista joka toinen on miinus. Ja aita jännite riittävä.
Ja kuten myös kerroin, niin se tila mistä ensimmäiset tytöt ostimme lopetti juuri karkailujen takia. Siellä sekä isäntä, että emäntä sairastuivat vakavasti loppuun palamisen vuoksi, joka johtui jatkuvasta karkailusta. Ja se tila oli muuten ensimmäisten joukossa tuomassa rotua suomeen. Ensimmäiset tytöt oli tuleet suomeen muistaakseni 1992. Siitä tilasta oli aikoinaan juttujakin useissakin lehdissä.
Enkä edelleenkään ole myymässä mihinkään ylihintaan. Ja edelleenkin sanoin, että huonompi sukuset menee ravintoloihin ja parempi sukuset myydään eloon.
Ilmeisesti et arvosta tarkkailua etkä hyvää sukua, kun et ole valmis siitä maksamaan. Vaikkei hirveen montaa olla myytykään, niin meillä ei ainakaan oo ollu ongelmia hyvä sukusten myyntiin noihin hintoihin. Enkä usko että siitä ongelmia tulis vastakaan. Maaseudun tulevaisuuden kautta lähinnä ollaan tytöt myyty. Jokunen on menny tutuille tiloille.
Ehdottaisin, että mitä jos kuitenkin ottaisit yhteyttä hc yhdistykseen ennenkuin luovut eläimistä lopulliseti. Jospa asiaan löytyisikin ratkaisu. Joskus ulkopuolisen ihmisen näkemys ja ehdä jopa paikalla käynti voi tuoda uusia näkökantoja, työtapoja tms. jotka ei ole itselle tullut edes mieleen.Kukaan ei ole niin viisas, ettei joskus toista tarvitsisi!
No siten se on yläkanttiin, että itse olen ostanut eläimiä hiehot alkaen 1200 € alv ja lehmiä 2000 € alv.
Nämä olen ostanut yksinkappalein ja kun ostetaan koko karja, niin hintaa yleensä vielä sovitellaan alaspäin.
Ilmeisesti et ollutkaan myymässä, tai kokeilet vaan jäätä ....
mielestäsi noinkin paljon kokemusta, niin tule jäseneksi ja kerro tietosi meille vähemmän kokeneille. Meinaan jos vaikka alkaisi eläimet karkailla :)
Jokaisella kasvattajalla on jonkinlainen värittynyt kuva oman rotunsa paremmuudesta. Ja voi se olla tottakin HEIDÄN tilallaan.
Ainut todellinen tapa verrata rotujen tuotantokykyä on emolehmätarkkailu. Tarkkailussa olevien lukumäärä on kasvanut, samoin luotettavuus.
Muutama esimerkki
puhdas sonni 200 pv Ch 316 kg Hc 198 kg (60% parempi)
risteytyssonni 200 pv Ch 318 kg Ab 276 kg (15 %)
Valitettavasti risteytyksissä ilmenee vain isärotu, joten heteroosihyötyä on vaikea päätellä.
Kun tarkoituksesi perustaa tuotantokarja, suosittelen risteytysemoja ja ison rodun sonnia. Näin saat parhaan kombinaation hyviä emo-ominaisuuksia, kohtuullisia ruokintakustannuksia, heteroosihyötyä kasvussa ja raskaan rodun lisän välitystiliin.
Mutta kaikissa roduissa on hyviä ja huonoja yksilöitä. Opettele katsomaan lihakkuutta ja rakennetta. Lypsäjän silmin liharotuiset eläimet näyttävät lähinnä lihavilta. Yksinkertaistaen : siinä, missä lypsikillä on reisilihaksessa monttu, pitää lihaeläimellä olla patti. Läskillä saa pyöreyttä, älä anna sen hämätä.
Hanki hyvä sonni! Se määrää puolet vasikoiden perimästä.
eivät pyrikään saamaan keinolla millä hyvänsä nopeasti ja paljon NAUDANlihaa, vaan me pyrimme kasvattamaan laadukasta HIGHLAND-lihaa. Siinä on iso ero ja emme sitä koskaan ole kiistäneetkään, että kasvatus vaatii pidemmän ajan.
saadaa lisää RAHAA, ei naudan- eikä HIGHLAND -lihaa. Lisäksi hän kertoi, että sonnipojat lähtisivät välitykseen. Minusta 200 pv paino on välitykseen myyvälle tilalle se ainut oikea mittari mitata rotujen kasvukykyä. Kasvun hinta on tietenkin jokaisen arvioitava omalta kohdaltaan.
Tai minä perun sittenkin pahat puheeni: asia muuttuu, jos vasikat saa myytyä jollekin hc-tilalle kasvamaan käyvällä hinnalla.
Minä kyllä oletin, että kysyjä halusi emolehmiä saadakseen lisää rahaa, ilmeisesti sonnipoikia ei ole ollut saatavilla tarpeeksi tai jotain muuta vastaavaa ...
lueppa alempaa keskustelua Olemme nyt maanviljelijöitä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=1500000000000141&posting=22000000042635876
kokemukesta 15 vuotta, ei isoa ongelma tietysti joskus. Esse Highland(otta yhteyttä)
Nämä Ylämaalaiset selvästi jakaa kasvattajia eniten, osa pitää niitä enempi lemmikkeinä kuin varsinaisina emolehminä, osa taas pitää ehdottomasti parhaana rotuna.
Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään ja törmään jatkuvasti noihin kommentteihin, muiden "oikeiden maajussien" taholta.
Itse selittäisin asian jotenkin näin, ylämaalaisten kasvatuksessa on kyse tavallaan kokonaisuudesta, rotu sopii hyvin sellaisille pienille tiloille jotka ei oikein sovellu joko kokonsa tai alueidensa puolesta nykyaikaiseen tehoviljelyyn tai isäntäperheellä on jokin muu ammatti joka vie suuren osan työajasta, joten tarvitaan helppohoitoinen rotu, esim. matkailuun liittyvä toiminto.
Ylämaalaisen liha sopii myös parhaiten suoramyyntiin, eli tavallaan tässä toimitaan nykyisen elintarviketuotanto onrganisaation rinnalla, eli laitumet on luonnonlaitumia, ostorehuja ei käytetä, liha myydään suoramyyntinä kuluttajille, eli väliin jäävät rehukauppiaat, lannoitekauppiaat, teurastamot ja tavallinen kauppa.
Kuluttaja ostaa egolokisesti kestävästi tuotetun hyvälaatuisen lihan suoraan tuottajalta, kyse ei oikeastaan ole enää tavallisesta naudanlihasta, eikä tätä lihaa ostava kuluttaja myöskään halua ostaa tavallista naudanlihaa.
En usko, että ylämaalaiset ratkaisee naudanlihan tuotanto ongelmaa Suomessa, tai pitää maaseutua asuttuna, mutta se voi olla hyvä ratkaisu jollekkin yksittäiselle tilalle, jolla ei oikein muuten ole enää toiminta edellytyksiä maassamme.
sellaisille tiloille, jotka ovat lopettamassa, eivät halua vuokrata peltojaan muuille ja kuitenkin haluavat pitää ympäristönsa ja peltonsa heinäkasvuston aisoissa.
olen tästä täysin samaa mieltä.
en mitenkään halua tyrmätä hc:tä, päin vastoin. näillä luettelemillasi kriteereillä se on varmasti paras valinta joillekin tiloille.
mutta kysyjän kuvaus omasta tilanteestaan ei MINUN mielestäni tuo esiin hc-tuotannolle otollisia piirteitä.
Joo, mutta sopii tämä muillekkin lopettelijoille, tämä tavallaan valinta kysymmys.
Mikäli tila on senverran pieni, että siinä on esim. yksi työpaikka ja toisella on olemassa oleva työ tilan ulkopuolella, niin hailanderit sopii loistavasti sellaiselle tilalle, nämä on todella helppohoitoisia ja hommat pystyy pääsääntöisesti hoitamaan yksin.
Hailanderit sopii myös, jos alueella paljon esim. perinnebiotooppeja, niistähän on mahdollisuus saada "tukikelpoista" lisämaata edullisesti käyttöön.
Sekä on lukemattomia muita tilanteita, joihin tämä karja sopii vaihtoehdoksi ....
Kysehän oli lisäansioista, maitotuotannon rinnalle, siihen se muuten sopii, mutta sonnipoikien saaminen välitykseen voi olla ongelmallista, homma pitäisi sopia jonkin HC kasvattajan kanssa.
Maitotiloilla jää paljon rehupalloja joiden D-arvot ei ole riittävän korkeita, mutta kyllä ne emolehmillä menee talvella ylläpitoruokinnassa.
Joten muutaman ylämaalaisen pito tuskin on edes kustannuskysymys ????