tältä palstalta löytyisi vastauksia.. olemme miehen kanssa n. vuoden pienoista yrittänyt, marraskuussa 2008 (suurinp.) tulin sitten raskaaksi, mutta tuulimuna sieltä tuli.. nyt yritystä ollut mutta aina vaan toivo hiipuu negan myötä :/ Mutta siis mitä luulette, olisiko toivoa ollenkaan kun kuitenkin kerran "raskaaksi" tullut, vaikka tosin vuoden yrittämisen jälkeen..`? itse aika nuori olen, 19 ja mieheni on 26. Kovasti on mietitty että jos emme vaan lasta saa ja sitten tutkinut näitä lapsettomuus juttuja mutta aika pihalla noista. Sanon jo etukäteen, että tiedän että täällä on muita jotka todellakin ovat joutuneet yrittämään ja että meidän tilanne saattaa vaikuttaa "pienemmältä" verrattuna niihin jotka ovat kauan yms yrittäneet.. mutta asia nyt kuitenkin minua vaivaa joten vastauksia haen ja kiitos vastanneille :) (Onnea kaikille yrityksiin!!)
ajattelin
jos..
4373
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meillä yritettiin vuoden verran, johon mahtui yksi kemiallinen raskaus. Yrittäminenhän luonnollisesti jatkui vaikka pettymys oli suuri tuossakin, mutta itse kyllä koin tuon vuoden niin vaikeana ja reilun vuoden yrityksen jälkeen olinkin ottanut yhteyttä yksityiselle puolelle kun julkisella ei ollut omalle lääkärille aikaa ennen kuin parin kuukauden päähän. Me ei tosin missään vaiheessa käyty sitten tuolla klinikalla, koska raskaustesti näyttikin sitten plussaa ja nyt on rv 39 menossa.
Ja sen tiedän että stressi tuntuu vaikuttavan tuohonkin että tuleeko raskaaksi vai ei. (helpommin tietty sanottu kuin tehty) En usko etteikö teillä ole toivoa, kuitenkin "raskaaksi" kerran tullut jo! Itse olen 20, mieheni 24 joten aika samoja ikiä sinun kanssasi.
Itselle tuo reilu vuoden yrittäminen oli rankkaa, niitä pettymyksiä ja itkuja mitä sinnekin mahtui. Itse olin jo valmis luovuttamaan.
Mutta periaatteessahan en sitten tiedä miten on noiden hoitojen kanssa että jos julkiselle menee tutkimuksiin ym. ni et miten ne ton tuulimunan katsoo. Että onko se vuoden yritys kuitenkin ns. tuottanut tulosta. Tähän osaa varmaan joku muu vastata. Yksityisellehän voi mennä jo lyhyemmänkin yrittämisen jälkeen, jos siihen on vara.
Mutta onnea teillekin yritykseen! :) uskon että kyllä se vielä onnistuu!
täällä samanikäinen joka yrittänyt kohta kaksi vuotta. Ennen sitä puolisen vuotta 'tulee jos on tullakseen' jolloin ei todellakaan siis stressistä tietoakaan. En usko, että stressi vaikuttaa ratkaisevasti, jos jokin on vialla niin stressi/stressittömyys ei vaikuta milläänlailla.
Aloittajalle suosittelisin ensiksi omalle lääkärille menoa, josta lähetettä pyytää l.polille..Toinen vaihtoehto tietty yksityinen. Ennen sitä tupakointi kannattaa lopettaa, alkoholi minimiin, terveelliset elämäntavat ja vitamiineja alkaa popsimaan :) Onnea matkaa, itsellä varmaan vuoden lopussa ensimmäinen inseminaatio :)
Hei! Onhan teillä hyvinkin toivoa, koska yksi tärppi kuitenkin jo on! Lapsettomuudesta puhutaan, jos tuloksetonta yritystä on takana vuosi, mutta käsittääkseni se yritysaika "nollautuu" tärpistä, vaikka tulisi keskenmenokin. Tuulimuna on tietty valitettava juttu, mutta käsittääkseni se kuitenkin kertoo siitä, että teillä todellakin on toivoa, miksei raskaus alkaisi uudestaan, kun on kerran jo tärpännyt. Eli jos et ole raskaana ensi marraskuuhun mennessä, sitten vasta on aika alkaa huolestumaan. Siihen asti vaan yritystä rennoin mielin, ilman mitään stressiä! Yhdyntöjä joka toinen päivä oletettavan ovulaation molemmin puolin, se riittää. Ovulaatiotestejä voi tietty tehdä, jos haluaa varmistaa, että todella ovuloi, mutta pidempiaikaisessa käytössä ne kyllä varmasti vaan lisäävät asiaan liittyvää stressiä. Tsemppiä!
Kiitokset vastanneille! Kyllä taas vähän toivoa antoi vaikka en halua kuitenkaan liikoja toivoa! :) edellisten menkkojen alettua turhauduin niin paljon että päätin että raskauden pohtiminen saa nyt hekeksi jäädä, vaikka onhan se vaikeaa olla miettimättä! ;) Ajatuksena oli että jos tosiaan viimeistään silloin loppu-ensi vuoden alkupuolella ei ole tärpännyt niin sitten aletaan lääkäriin yms ottaa yhteyttä. No mutta toivottavasti ei tarvitsisi.. ;) !!