Hyvää huomenta kaikille:))
Lapsena ollessa pitkäperjantai tuntui todellakin pitkälle. Ei saanut mennä kavereille eikä kylässäkään käyty, edes sukulaisissa, tuntui todella suruisalle kokopäivä. Radiostakaan ei tullut lastenkuunnelmia ja radiosta tuleva musiikkikin oli lapsen mielestä raskasta. Kyllä siinä oli päivällä mittaa ja vilkkaalla lapsella olemista, huh,huh..
Lapsena ollessa pitkäperjantai tuntui todellakin pitkälle. Ei saanut mennä kavereille eikä kylässäkään käyty, edes sukulaisissa, tuntui todella suruisalle kokopäivä. Radiostakaan ei tullut lastenkuunnelmia ja radiosta tuleva musiikkikin oli lapsen mielestä raskasta. Kyllä siinä oli päivällä mittaa ja vilkkaalla lapsella olemista, huh,huh..
Vastaukset 11
Vanhimmat
kokemukset.
Asuttiin kerrostalossa, missä asui paljon lapsia.
Muilla perheillä ei ollut niin tiukkoja sääntöjä, vaan lapset saivat olla ulkona leikkimässä.
Ei ollut yhtään kivaa kuunnella ikkunasta, toisten lasten iloista leikkiä.
Meidän piti vain kärvistellä kotona.
Kun aikuistuin, en sen jälkeen ole kunnioittanut pätkän vertaa näitä pääsiäiskärsimyksiä.
Miksi meidän enää olis pitänytkään kärsiä, eikös ne sano, että Jeesus kärsi meidän puolesta.
En edes usko koko Jeesus-teoriaan.
Pääsiäistä ja Jouluakin silti vietän, mutta lähinnä sen pakanallisen perinteen mukaan, eli uskon joulupukkiin ja pääsiäisnoitiin.
mulla sitä uskoa on,vaikken vaalikkaan sitä kirkossa käynneillä ym.arkipäivässä. Minäkään en aikuistuttuani ole sellaista hiljentymispäivää omilta lapsiltani vaatinut. Vilkasta ja rikasta mielikuvitusta saa käyttää,vaik noitia ja muita menninkäisiä ajatellen, sitä minunki lapsillani on ollut kiitettävästi.
väärää käsitystä, niin en minäkään ateisti ole.
Jumalaan kyllä uskon, mutta sen pojan kanssa on niin ja näin. Kuulun silti ev.lut. kirkkoon, vaikka en sen ideologiaa olekaan sisäistänyt, eli vain vanhasta tottumuksesta, kun on siihen lapsena liitetty.
uskon kyllä Jumalaan ja Jeesukseen. Minun isänäiti (mummo) ja äidinäiti (mami) olivat uskovaisia ihmisiä molemmat. Olivat eri uskontokuntaa. Minä en niissä paljon eroa silloin huomannut, paitsi sen. että mummollani se oli vilkkaampaa, sekä hartaushetket erilaisia, ehkä vähän pelkäsinki, niitä mummoni kokouksia, mutta usein lähdin kuitenkin mukaan, koskapa siellä oli niin mielenkiintoisia ihmisiä.. Niin, minäkin olen ev.lut. Kunnioitus heitä kohtaan jotka itselleen uskontonsa on löytänyt,olkoon mikä uskonto kunta tahansa.
tosi pitkiä päiviä olivat, sisällä piti olla ja nätisti kuunnella Jumalanpalvelukset radiosta..
Jotenkin tuntui että pitkän perjantain ilmakin oli aina harmaa, kuin taivsskin oisi surrut..
oli kielletty jopa kahviloissa (baareissa) johonkin kellon aikaan
on perseestä. joten.....
kanssa täällä menis vaik kokopäivä,mut ei auta.. tarttee mennä laittaa pilkettä silmäkulmaan ja syömään puolyhdenaikaan ajelemaan kohti työmaata.. Kiitos teille mukavasta seurasta,ja oikein hyvää päivänjatkoa kaikille:)))
:) :)
saanut mennä pitkänäperjantaina ulos ja toinen oli joulupäivä.
Ne päivät olivat todella pitkiä, ikäänkuin tuplaantuivat.
Aikuisena on antanut arvoa rauhallisille päiville.
Nytkin on niin p...n tylsää.