Kuuntelin ohjelmaa, jossa keskusteltiin, että on aivan normaalia auttaa lapsiaan opiskeluaikoina, esim.maksaa laskuja tai auttaa vuokrissa etc. ilman veroviranomaisten väliintuloa. Ja avustaakin kuukausittain tai tietyn ajoin antaa huomattaviakin rahasummia lahjoituksina nuorten elämää tukemaan verotta.
Nyt kysymykseni on tämä.
Miten voi olla, voiko toinen elossa oleva vanhempani yksipuolisesti merkitä näihin 'avustuksiin' ennakkoperintämerkinnän, mikä tietää minulle huomattavia lisäveroja, mikäli lopullinen perintä tulee ajankohtaiseksi.
Onko tämä pelkästään lesken omaa ilkeyttä (kertomatta jättäminen 'avustuksissaan'ja kiitoksen odotusta, kun itseasiassa riistää perintäosuuttani toista lastaan kuitenkin ilmaiseksi moninaisesti auttaessa).
Pesää ei ole varsinaisesti jaettu, kun on uskottu 'hyviin tapoihin', mitä näemmä ei lesken osilta kuitenkaan kunnioiteta, vaan varmistetaan, jotta mikään ei olisi lahjoitettua. Vaan sitten erittäin varakkaan toisen sisaruksen omissa käsissä enemmän (joka ahne muutoinkin ja suosittu lesken osilta)omaisuutta, kun kaiken AUTTAMISEN merkitsee ennakkoperinnöksi.
Onko yleistä tällainen silmäänsahaus? Onko laillista merkitä yksipuolinen sopimus?
Nyt kysymykseni on tämä.
Miten voi olla, voiko toinen elossa oleva vanhempani yksipuolisesti merkitä näihin 'avustuksiin' ennakkoperintämerkinnän, mikä tietää minulle huomattavia lisäveroja, mikäli lopullinen perintä tulee ajankohtaiseksi.
Onko tämä pelkästään lesken omaa ilkeyttä (kertomatta jättäminen 'avustuksissaan'ja kiitoksen odotusta, kun itseasiassa riistää perintäosuuttani toista lastaan kuitenkin ilmaiseksi moninaisesti auttaessa).
Pesää ei ole varsinaisesti jaettu, kun on uskottu 'hyviin tapoihin', mitä näemmä ei lesken osilta kuitenkaan kunnioiteta, vaan varmistetaan, jotta mikään ei olisi lahjoitettua. Vaan sitten erittäin varakkaan toisen sisaruksen omissa käsissä enemmän (joka ahne muutoinkin ja suosittu lesken osilta)omaisuutta, kun kaiken AUTTAMISEN merkitsee ennakkoperinnöksi.
Onko yleistä tällainen silmäänsahaus? Onko laillista merkitä yksipuolinen sopimus?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Onkohan kyse perinnön ennakosta vai ennakkoperinnöstä ? Jos kyseiset elinkustannusmenot maksetaan kuolinpesän varoista (joihin ilm. leskellä on valtakirja), kyse voisi olla ensinmainitusta.
Elinkustannuksiahan saa toiselle henkilölle maksaa ilman verottajan väliintuloa, mutta ei suoraan rahaa antamalla. Jos on kyse tavanomaisista opiskelukustannuksista, niitä ei käsitellä perinnönjaossa ennakkoperintönä.
Niitä mainitsemiasi huomattavia summia voi verotta lahjoittaa 3999 euroa 3 vuoden välein. Rahaa käteen kohdetta määräämättä ei saa verotta antaa, mutta laskuja elämiseen ja muuhunkin saa maksella reippaillakin summilla, kuten kalustoa.
Huomaa, että rintaperillisen (leski äitisi)saama lahja on oletuksena ennakkoperintöä ilman mainitsemiasi merkintöjäkin. Vaikka sisaresi saa lahjoja ilman merkintää, niin lahjat huomioidaan ennakkoperintönä. Pitää olla ennakkoperinnön kieltävä merkintä ja eipä taida edes päteä vain lesken tuherrukset joissakin lappusissa tai pankkisiirroissa, mutta todistetut (2) lahjakirjat pätevät oikeudessakin.
Älä metelöi asiasta, vaan yritä saada summat ja ajankohdat kirjanpitoosi, että voit aikanaan harkita niiden vaatimista huomioitaviksi perinnönjaossa. Leski nimittäin saa tehdä omilla (ei mahd. perikunnan) rahoillaan mitä tahtoo, eikä lasten tasapuoliseen rahoitukseen päde tasaarvolaitkaan.
>>Huomaa, että rintaperillisen (leski äitisi)saama lahja on oletuksena ennakkoperintöä ilman mainitsemiasi merkintöjäkin. Vaikka sisaresi saa lahjoja ilman merkintää, niin lahjat huomioidaan ennakkoperintönä.
Asian perusjuoni ehkä kuitenkin pysyi kasassa.
Kun nyt ilmestyit palstalle, niin olisiko sinulla lisää faktaa alempana olevaan (otsikkona toimitusmyynti tms) keskusteluun "hometalojen" myynnistä koituviin osakkaiden vastuisiin, johon maallikkojuristi heitti pelottavan skenaarion osakkaan omienkin varojen uhanalaisuudesta.
Olen osakkaana vastaavan kaltaisen pesän keskeneräisessä selvityksessä, joka johtanee epäilyttävän talon myyntiin?
no kiitos -
saa nähdä, mitä mä tajusin ... rasittavia nämä tunteet, että jotakuta kusetetaan ihan varmasti - ahne kun ihminen on :( !!!
"Pesää ei ole varsinaisesti jaettu, kun on uskottu 'hyviin tapoihin', mitä näemmä ei lesken osilta kuitenkaan kunnioiteta, vaan varmistetaan, jotta mikään ei olisi lahjoitettua."
Kun ja jos kerran hyvät tavat eivät toimi, onko mahdollista osittaa lapsille kuuluva edesmenneen vanhemman osuus?
Leskellä on asumisoikeus puolisoiden asunnossa, mutta jos on muuta omaisuutta, luulisi sitä voitavan osittaa ja jakaa.
Perukirjasta näet, mitä omaisuutta pesällä oli toisen vanhemman kuollessa.
Vaadi ositusta, jos sellainen on mahdollista.
tuntuu vain melkoisen rasittavalta alkaa toimenpiteisiin, jossa toinen sisarus on alusta asti lyöttäytynyt lesken kanssa yksiin saaden pesänjakajan toimen (eikä suostu mitään eteenpäin viemään muka-omistaen kaiken itselleen mökkineen, metsineen ja jopa uhkaillen että kaikesta avusta, mitä itse olen joskus saanut opiskeluihini etc. ollen minulta pois ja HÄNEN saadessa kaiken - kiittämätön nulikka ja koppava sellainen.. itse ollut korkeapalkkaisessa virassa koko elämänsä itse aloittaen vasta opintoni toisen vanhemman kuollessa).
Lähtökohta on, mitään ei jaeta, koska ikäänkuin mitään ei minulle kuulu. Olen poissuljettu tosin ihan omasta tahdostani "sukuyhteydestä", joka perustuu toisen lapsen suosimiseen ja toisen sabotoimiseen. Henkisesti sekä taloudellisesti.
Paskamaisia nämä perintöjutut ja kuolemat eritoten nähtävästi usein ovat. Ahneet kirstun päällä istujat ja mustamaalamiset ovat tehokkaita keinoja, jakaa perhe. Toisen hyväksi.
Näyttelijälahjat ovat varmasti joka perheessä ihan oskarinarvoisia suorituksia, mikäli omat edut ovat kyseessä. Ei tarvita mitään Liliuksia, kun omissa perheissäkin puukotetaan selkään, jos ei ole omaa EDUNVALVOJAA kylmästi vain tekemässä ositusta ilman kissanhännänvetoja, mitä nämä perheen "hyviin tapoihin" uskovat muidenkin noudattavan - tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta.
Asia kannattaa yrittää hoitaa mahdollisimman vähin riidoin, mutta olen sitä mieltä, että tarvitset asiantuntija-apua, muuten jyräävät sinut.
Minä hoitaisin asiat kuntoon, vaatisin ositusta, enkä hyväksyisi vitkuttelua.
Ikäväähän tuo on, mutta jokaisen on huolehdittava itsestään ja omista, laillisista oikeuksistaan.
Mieheni kuoli 2007, minä annoin pojille heille kuuluvan osuuden, asunto olisi ollut minulle liian suuri ja kallis ylläpitää, muutin pienempään. Kesämökki pidetään pesän omistuksessa ja eletään sopuisasti.
Molempia kohtelen yhdenmukaisesti, ihan viimeisen päälle :-))
Tsemppiä sinulle!