Äiti omistaa tilan. Isä ei omista mitään, avioehtosopimus oli ja ero tullut.
Nyt äiti haluaa myydä tilan vanhimmalle pojalle melko polkuhintaan. Mitä oikeuksia on muilla sisaruksilla? Voiko äiti myydä tilan ilman muiden perillisten suostumusta?
Nyt äiti haluaa myydä tilan vanhimmalle pojalle melko polkuhintaan. Mitä oikeuksia on muilla sisaruksilla? Voiko äiti myydä tilan ilman muiden perillisten suostumusta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
on !!!
näemmä perittävät voivat oikutella ihan miten paljon lystää perijöiden välit rikkoen - kovin on mielivaltaista elämä.. kylä näin on!!!!
mutta jos se olisi fiksu se arvioittaisi ulkopuolisella tilan hinnan jonka kyseinen poika maksaisi.sen jälkeen ei olisi mitään enään vaan tila olisi ostajan.tietysti se saa jäljelle jääneistä rahoista osansa myös kun äiti kuolee ellei se anna niitä sille salaa:=)
Kyllähän äitisi saa tehdä omalla omaisuudellaan ihan mitä huvittaa. Lahjoittaa vaikkapa paikalliselle kissayhdistykselle, jos niin haluaa.
Ja jos haluaa myydä "polkuhintaan" sen pojalleen, niin siitä vaan. Ainoa joka voi asiasta nostaa metakan, on verottaja, jos tulkitsee tuon lahjaksi. Silloinkin asia on vain ja ainoastaan verottajan ja tuon pojan välinen asia, ei sisarusten.
>>Ja jos haluaa myydä "polkuhintaan" sen pojalleen, niin siitä vaan. Ainoa joka voi asiasta nostaa metakan, on verottaja, jos tulkitsee tuon lahjaksi. Silloinkin asia on vain ja ainoastaan verottajan ja tuon pojan välinen asia, ei sisarusten.
Ilman kaupan tulkintaa lahjanluonteiseksi äiti voi myydä tilansa noin 3/4 hinnalla. Mikäli kauppa sisältää myös lahjaa, niin ilman kieltävää määräystä kyseessä on ennakkoperintö.
Veljen saama ennakkoperintö huomioidaan aikanaan perinnönjaossa, jos äidiltä perittävää jää.
Minä tilanteessasi tarkkailisin vähin äänin tilannetta ja tekisin muistiinpanoja, sekä teettäisin pari arviota tilasta kaupan tekohetken käyvän hinnan taltioimiseksi. Kauppakirja on julkinen asiakirja, jonka saat vaikka kaupanvahvistajalta ym. virastoista.
Lisäksi kiinnittäisin huomiota maksaako veli todella kauppahinnan ja äidin elintapojen perusteella arvioisin, että onko rahaa sopivasti jäljellä perinnönjaossa. Vain osakkaiden yhteisellä pyynnöllä saatte äidin elinaikaiset tilitapahtumat, eli veljenkin pitäisi se hyväksyä. Vaihtoehtona tilienkin selvittelylle on käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä/-jakaja, mutta silloin olisitte niin rajuissa riidoissa, että perintönne voi huveta riitelyyn. Kauppaan sisältyvän lahjan osalta voi ehkä vedota suosiolahjaan ja vaatia lakiosan täydennystä, mutta mahdollisuus on syytä arvioituttaa aikanaan asiantuntijalla.
Mikäli kyseessä on toimiva maatila ja veljen pääelinkeinona on tai tulee maanviljelys, niin asia on huomattavasti em. enemmän veljen eduksi.
Itseasiassa kauppa on jo tehty. Kysyin asiaa, koska minulle väitettiin että veljeni joutuisi maksamaan minulle oman osuuteni tilasta, mutta jos kauppa on tehty ennen äidin kuolemaa, niin eipä ole minulla mitään osaa eikä arpaa.
Kauppakirjan voin hankkia, mutta tuskinpa paljoa enää voin tässä vaiheessa.
Äitikin itseasiassa kuoli. Velipojalla on ahneuden kiilto silmissä. Tässä sitä taas mennään. Mihin häviää rakkaus ja omatunto perheenjäsenten väliltä kun vanhemmat lähtevät tästä maailmasta?
Vanhempani itkisi nyt kun näkisi mitä jätti jälkeensä. Mitään rahaa ei minulle jätetty, joten olen "hieman" katkera.
Niin, parempi myöhään, kun ei koskaan, eli olet oivaltanut. Vai oivalsitko sittenkin liian myöhään??
Kysyin asiaa, koska minulle väitettiin että veljeni joutuisi maksamaan minulle oman osuuteni tilasta, mutta jos kauppa on tehty ennen äidin kuolemaa, niin eipä ole minulla mitään osaa eikä arpaa.
>>Sinä tulet saamaan osuutesi äidin perinnöstä. Eli tavallaan osuutesi kaupasta. Tarkistat vain, että kauppahinta löytyy myös tililtä...
Äidin eläessä et toki apajille olisi päässyt.