Setan hallituksen jäsen Johanna Pihlajamäki pohdiskelee transsukupuolisten julkisuuteen liittyviä asioita blogissaan.
http://www.seta.fi/blogi.php?aid=16714
http://www.seta.fi/blogi.php?aid=16714
Transtaustainen bloggailee
Setassa
543233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Mitä enemmän julkkistransuja, sitä enemmän tulee turpiin, mutta kun Marja-Sisko Aalto alotti maanvyörymän, loppua ei näy!
Nyt on hänestä jo sävelletty pilkkalaulu ja hänen työpaikalleen on tullut uhkaus ampumisesta.
Sen sijaan, että tekisimme saman virheen kuin Amerikassa tehtiin, voisimme miettiä miten tästä tilanteesta selvitään eteenpäin.
Median ainoa tarkoitus on hyväksikäyttää meikäläisiä ellet sitten sano asiat itse sanasta sanaan niin kuin ne ovat (yleensä epäkaupallinen radio ja televisio ovat tähän hyviä).
Olisi hyvä pysyä poissa lehtien sivuilta, vaikka himottais niin hirmuisesti julistaa. Itsehillintää siskot ja veljet, itsehillintää.
ainaskin on tarve politikoida ja julkisuus on väline. Toimittajilla taas tarve tehdä juttuja elinkeinonaan. Siispä miksi ei, mutta en tee enää juttuja itsestäni enkä pidä transtaustaisia ihmisiä erityisesti minään yhtenäisenä ryhmänä.
Itseasiassa harkitsen jonkin sortin ihmisoikeustyötä jossain ihmisoikeusjärjestössä, pääkehitysalueena lainsäädännön kehittäminen ja oikeusapu.
Näin tuolla linkissä:
Ja kiitos kuuluu tietysti myös Minna-Maarialle, joka kertoi rohkeasti transseksuaalisuudestaan. Se on asia, jota hän ei ole voinut itse valita, jatkoi Auli Terävä.
Minna-Maaria Lax halusi jutun avulla hälventää ihmisten ennakkoluuloja, pelkoja ja väärinkäsityksiä, joita transvestiitteihin usein liitetään.
Eli transseksuaali halusi auttaa transvestiittejä?
tietääkseni minna-maaria on transvestiitti ja artikkelissa oli virhe.
kommentoi aina ja kaikkialla. Tavoitteena on tietysti saada aikaan trans ghetto ja vähän rahaa systeemiltä. Seta ja trasek ovat systeemin pullasorsia, jotka hyväksyvät tosiasiassa transtaustaisten ihmisten kyykyttämisen ja toiseuden. Equal rights for everyone!
Termivirhe oli toimittajan. Korjasin lauseen mediapäivillä oikeaan muotoon, mutta se oli ehtinyt mennä jo painoon.
Jutun sävy on oleellisempi kuin yksi termivirhe. Juttu oli kirjoitettu positiivisesti. Valikoin tarkkaan, mille lehdelle kerron ja mitä. Maakuntalehdet ovat asiapitoisia, eivät sensaationnälkäisiä.
Sinällään oli tosi yllätys, että kyseinen artikkeli valittiin valtakunnan vuoden uutiseksi. Itse olen saanut upeaa palautetta - ja pääsenpä oman paikallisen kerhoni kevätjuhlaan puhumaan naisille, muutaman kymmenen miehen edustajana! Se jos mikä hivelee - tunnustettu asema edelleen omassa elinpiirissä...
Vuoden uutinen ja silti sekoitetaan ts ja tv eli ei olla opittu edes peruskäsitteitä. Jos uutisen tarkoitus on opettaa ihmisille jotain tai herättää ihmisten mielenkiinto tiedon etsimiseen, uutinen on epäonnistunut.
Minusta ongelma on se, että kun ihmiset touhottavat niin kovasti, niin he eivät edes kunnolla kuuntele.
Esimerkiksi Ruben Stiller, joka sanoi hyväksyvänsä rabbin sukupuolen"vaihdoksen". En ole koskaan kuitenkaan kuullut naisesta, joka on rabbi.
a) Joutuuko siis rabbi eroamaan virastaan, jolloin missä on suvaitsevaisuus?
b) Jatkaako rabbi edelleen, virallisesti naisena, mutta miehen tehtävässä jolloin synagoogassa hän on edelleen miehen asemassa, mitään sukupuolen"vaihdosta" ei ole ollutkaan, jolloin missä on suvaitsevaisuus?
c) vai kannattaako Ruben naisrabbeutta?
Ruben ei kertonut. En tiedä, millä mielellä hän tuon heitti. Yhden ts:in mielestä hymyilevään juutalaiseen ei pidä ikinä luottaa.
On mahdollisuus, että
a) Ruben on kiero ja haluaa antaa itsestään kuvan suvaitsevaisena
tai
b) Ruben ei ole oikein prosessoinut asiaa.
tai
c) Ruben on kirkolle kateellinen kun hänen synagogansa on farisealainen, siksi hänen on pakko tyytyä halpahintaiseen heittoon.
Minä en tiedä. Media on kuitenkin täynnä tuollaisia tyhjänpäiväisiä heittoja, jotka eivät edistä asian ymmärtämistä millään tavalla.
Ihmisillä ei synny oivallusta, ajatustoimintaa.
Itse artikkeli oli virheetön - luin sen varmaan viiteen kertaan läpi ennen julkaisua. Sen sijaan tämä uusi uutinen, jossa kerrottiin palkitsemistilaisuudesta, sisälsi tuon virheen.
Viime syksynä oli juttu Lappeenrannan tiittiviikonlopusta Etelä-Saimaassa. En antanut julkaisulupaa ennen kuin pääsin tarkastamaan tekstin, eikä se alkuperäinen teksti ollut virheetön ensinkään!
Eli jos teistä kirjoitetaan, pyytäkää juttu nähtäväksi ja korjattavaksi!
Jos nyt sanotaan suoraan, niin sinä joudut melkein tekemään toimittajalle sen työn, josta toimittaja kuittaa palkkaa ja lopputuloksena on juttu, joka vaikka on SM-tasoa, niin kuitenkin herättää henkiin vanhat termisekoilut.
Kannattaako?
Ennemmin voi vaikka etanalle opettaa kumpi putken pää on sähköistetty. Se oppii sen 150 yrityksen jälkeen. Pitäisiköhän toimittajiinkin kokeilla sähköä niin oppiminen nopeutuisi.
Onko kysymys siitä ettei ymmärretä vai siitä ettei haluta ymmärtää. Koska haluan olla optimisti ihmisten suhteen, uskon, että kysymys on kyvyttömyydestä. Miten tuottaa ihmiselle ahaa-elämys. Otat toimittajaa kädestä, katsot silmiin ja sanot "olen transvestiitti", toista se vielä monta kertaa. Sano sitten "vaihdan vain vaatteita". Ei nyt sotketa siihen, ettei ole sukupuolenvaihdosta, se menee jo liian pitkälle.
Tuon virheen perusteella peruskansa ajattelee, että transseksuaalit harrastavat transvestismia ja että TS:t ovat mekkoilevia miehiä...
Mikä on ihan loogista, kun lukee tuon ajatuksella.
Mulle on LÄHES samantekevää sekoittaako kansa miehet ja naiset. Ja onko ylevämpää (kansan mielestä) olla hormoneja nappaileva "mies" kuin tyttöilevä mies.
Totuus on, että kahden päivän kuluttua kukaan ei muista kyseistä uutista edes olleenkaan. Ja pirustako mie tiedän, olenko loppujen lopuksi tv, ts, tg, mtv tai mikä vaan... Jos toimittaja olikin oikeassa - so what? Olen kuitenkin elävä ihminen!
Enkä lähde varsinkaan mitään puheluita toimittajalle soittelemaan, suhteet täytyy pystyä säilyttämään jatkoa varten!
En ymmärrä, miksi monet ts:t suhtautuvat elämän ilmiöihin niin happamesti. Olen kyllä tätä tainnut jo aiemminkin aprikoida...
"No joo...
Minna-Maaria 12.4.2009 klo 20.46
Totuus on, että kahden päivän kuluttua kukaan ei muista kyseistä uutista edes olleenkaan."
Miksi sitten menit esiintymään lehteen alunperinkään?
"suhteet täytyy pystyä säilyttämään jatkoa varten! "
Mitkä ihmeen "suhteet"? Mitä "jatkoa"?
"En ymmärrä, miksi monet ts:t suhtautuvat elämän ilmiöihin niin happamesti. "
Johtuisikohan se vaikka korkeasta itsemurhaprosentista eli siis siitä, että tämä juttu voi epäonnistua hyvin herkästi, ei ole varaa leikinlaskuun?
sua oteta vakavasti, jos et tiedä oletko mies vai nainen?
Totesin vaan, että virhe on aina virhe ja ihmettelen, jos on tarve lähteä jollekin valistustiellä niin miksi sitä ei voi tehdä siten kunnolla. Ilmeisesti elämä on vaan sitten niin ihqua, et mitä siitä oletko perfektionisti vai perverssi. Nehän on melkein samanlaiset sanat.
senkö takia et täällä kahdessakaan viestissä et korjannut virhettä? Et sanallakaan sanonut "olen transvestiitti". Sen piti lukea jollain tavalla rivien välistä.
oli tarkotettu Minna-Maarialle eikä Kolmois-S:lle...
Mikä ihmeen lokerointivimma ihmisillä oikein on? Pitäisi kai sitten olla 100 % mies, joka on 100 % transvestiitti ja 100% hetero, jotta "Rouva/Herra Perfektionisti" olisi tyytyväinen! (en voi oikein luottaa sellaiseen ihmiseen, joka ei uskalla rekisteröityä - enkä edes ottaa häntä täydestä...)
Aikanaan natsi-Saksa oli tässä lokeroinnissa maailmankuulu edelläkävijä erivärisine rintamerkkeineen.
En lähde transvestisyyttäni joka kerta erikseen painottamaan, koska olen ainutkertainen ihminen - ja kun se riittää minulle, niin saa se riittää toisillekin!!
rekisteröitynyt, en vaan aina kirjaudu sisään... No jaa, mielestäni jos ihminen jaarittelee lehdessä olevansa esim. tiitti, vaikkei edes tiedä onko tiitti, on vähän...
niin olet todella ainutlaatuinen itseriittoisuudessasi.
Kyse on siitä, haluaako olla toisten silmissä epävarma pelle vai uskottava ihminen. Tosin transvestiitti ei ole ihmisten silmissä muutenkaan uskottava, joten ei siinä sitten mitään. Mutta anna ne lehtijutut sitten hörhö-emmätiiämitään-Minna-Maariana äläkä puhu jonkun yhteisön suulla, jos et sellaiseen kuulu.
Toisaalta, eipä niistä itsestään varmoista transvestiiteista paljon juttuja tehdäkään, paitsi paskaa ja parfyymiä.
Ihan sama vaikka olet ainutlaatuinen rouva Mustavalko-TV, mutta jos faktat ovat pielessä, niin turha urputtaa jos ei oteta vakavasti. Kyse on myös suomenkielenkin kunnioittamisesta, vai onko näin että se ja sama kun aihe on näin ainutlaatuinen...
Tietynlainen lokerointi auttaa ymmärtämään asioita ihan kaikilla aihealueilla.
Ja nää natsi-vertaukset on kyllä niin menneen talven lumia. Jos tuollaista kielikuvaa käyttäisi sotavetaraani, sen voisi jotenkin sulattaa, mut mut...aika surkeaa touhua. Tässä ei ketään olla kuitenkaan heittämässä uuniin. Vaan jos kerran halutaan olla esillä niin sen voisi tehdä sitten rehellisesti ja faktoja kunnioittaen. Mutta luulen että sellaiseen ei ole viitseliäisyyttä, kun kukkamekossa on nii kiva 'esiintyä' ja hauskuuttaa ihmisiä. Tulee mieleen jotenkin Little Britanian transvestiitit.
kadulla naama meikissä hame päällä, niin ei kenellekään jää epäselväksi, että olet transvestiitti. Ja sitten ne, joilla on tietoa ja silmää erottaa tiitti ja ts, erottaa sen hyvinkin. Ja ihminen on joko transvestiitti tai ei, hetero tai ei, ei siinä prosentit auta. Sanoisin, että useimmille ihmisille on tärkeää tietää, onko toinen mies vai nainen vai transgender tms. Ei välttämättä siksi, että pitäisi jotain parempana tai huonompana. Pahimmassa tapauksessa voi saada turpaansa, jos ei huomioi jonkun äijän mieheyttä ja heteroutta.
olen ihan hetero, 29%:sesti! Että älkööt kukaan väittäkö muuta!
miestä, että kirjoitat rekisteröidyllä nimimerkillä. Niinkin miehekäs nimimerkki kuin Minna-Maaria. Ei taida olla oikea nimesi. Eipä taideta sinuakaan kadulla ottaa ihan täydestä, kun raavas mies kulkee hameessa. Älä huoli siitä, että joku pitäisi sinua 100% miehenä. Ei pidä.
Te olette asiantuntijoita ja teille on tärkeää, että transvestiitit ja transsukupuoliset ovat tekstissä paikoillaan. Pääseekö unohtumaan, että Minna-Maariasta kirjoitettu juttu oli kirjoitettu suurelle yleisölle.Se antoi monelle ihmiselle asiallista tietoa asiallisesta aiheesta. Kuten esimerkiksi minulle. Ennen jutun lukemista luulin suurinpiirtein (jos asiaa ylipäätään ajattelin), että transut ovat kaikki homoja dragqueeneja ja lisäksi hulluja. Juttu viestitti, että he ovatkin tavallisia ihmisiä paitsi että osa-aikatyttöjä. Sillä, että minä tämän asian tiedän, ei luultavasti ole vaikutusta mihinkään. Mutta moni muukin sen sai tietää. Luultavasti asiasta seuraa jossain jollekin transvestiitiksi tunnustautuvalle jotain hyvää eikä ainakaan missään mitään huonoa. Ja tuskin jutusta on haittaa transsukupuolisillekaan. Useimmat ihmiset ovat kuten minä sellaisella tietämyksen tasolla, että on ihan sama, lukeeko siinä transsukupuolinen vai transvestiitti. Tosin Marja-Sisko Aallosta kirjoitetut jutut viimeistään valaisivat tämän eron.
on aika paljonkin merkitystä, pidetäänkö minua miehenä vai naisena.
Tietenkin sillä on väliä, onko mies vai nainen. Yritin vain selittää, että jos ihminen ei tiedä yhtään mitään transvestiiteista eikä transseksuaaleista tai jos asiat ovat hänelle pelottavia, niin sellaisen ihmisten asenteita kummasta tahansa tehty myötäsukainen juttu muokkaa parempaan suuntaan. Sitten kun asennepohja on kunnossa, ihmiset kykenevät tarvittaessa ottamaan vastaan yksityiskohtaisempaa tietoa. Sen takia ei ehkä kannattaisi hikeentyä, jos asiantuntemattomat käyttävät termejä väärin.
kritisoitiin vaan tän Minna-Maarian käyttämiä ilmauksia.
Mielestäni kritisoitiin sitä, että joku toimittaja sekoitti transsukupuolen ja osa-aikatytön ja sitä, että Minna-Maaria ei mennyt virheen huomattuaan lankoja pitkin toimitukseen. :) Sen takia ajattelin kertoa että mielestäni virhe on suuren yleisön kannalta vähäinen. Paitsi että sen virheen takia minäkin tänne googlasin, kun rupesin ihmettelemään, onko kyse samasta vai eri asiasta. Ja sitten löysin teidät täältä tappelemasta :)
Mä en tajua miksi näiden plus-viiskymppisten naisten pitää käydä selittämässä mediassa transsukupuolisuudesta vähän kuin kaikkien puolesta. Eiks ne voisi puhua vaan omasta puolestaan?
Pihlajamäki viittaa Aallon tapaukseen ja sanoo että asia, vissiin transsukupuolisuus, tulee tutuksi, mutta musta se ei oo totta. Aalto on vain yksi tapaus ja eikä mikään kauhean edustava otos edes transnaisista. Miehistä ei tietenkään ole puhuttu mitään. Transsukupuolisuus on kumminkin yhtä lailla miesten kuin naistenkin juttu, ja meitä on kaiken ikäisiä.
Tää iltapäivälehtijulkisuus on musta vastenmielistä ja friikkiyttää meitä mun mielestäni entisestään cissukupuolisten silmissä. Mutta siitä vaan, Aalto, Pihlajamäki ja kumppanit, mä en tule estelemään, enkä puhumaan julkisuuteen toimittajien ehdoilla.
Ei muuten oo blogi tuo Setan juttu kun siellä ei voi kommentoida. Johtuiskohan siitä etteivät halua kommentteja, erityisesti toisilta transtaustaisilta? ;)
ns. tavalliset ihmiset (ei vähemmistöön kuuluvat) käy säännöllisesti lukemassa jotain Setan blogia.
"Lisää mediasirkusta
odotettavissa 11.4.2009 klo 12.34
Mä en tajua miksi näiden plus-viiskymppisten naisten pitää käydä selittämässä mediassa transsukupuolisuudesta vähän kuin kaikkien puolesta. Eiks ne voisi puhua vaan omasta puolestaan? "
Jospa heillä on turvattu asema, niin kuin Aallolla tai Pihlajamäellä, jolloin heillä on varaa aukoa päätään. Nuorempi kun tekee niin ja opn pätkäläisenä, saattaapi tulla potkut. Siis ihan oikeat potkut eikä sellaiset, joista nämä tädit vain näe kauhufantasioita.
Minä olen työssäni törmännyt asiakkaaseen, joka touhottaa minulle Aallosta ja väittää minun olevan kassa TS. Tosi vittumainen tilanne. Kun Aalto-kohu oli pahimmillaan, minulta meni kaksi työpaikkaa, Aallolta ei yhtään.
Toinen voipi olla niin, että niillä on transvestinen tausta, eli siis turvattu tausta. Niitä ei kasvuiässä potkittu päähän, he saivat rauhassa kokeilla meikkejä, ilman että joku veti dunkkuun. Ne saattoivat mennä tyttöilemään vaikka toiseen lääniin. Siviilissä oltiin sen verran äijää, että kaappi pysyi kiinni kunnes oltiin sitten valmiita avaamaan sen ovi.
Kuinka miellyttävää!
Toisaalta, ennen wanhaan tuollaisille sekundoille ei pääsääntöisesti hoitoja tarjottu lainkaan. Mutta sekin järjestyi, kun hommasi itsensä ulkomaille leikeltäväksi. Silloin sai itselleen paremman pillun kuin mitä Suomessa ikinä.
"Pihlajamäki viittaa Aallon tapaukseen ja sanoo että asia, vissiin transsukupuolisuus, tulee tutuksi, mutta musta se ei oo totta. Aalto on vain yksi tapaus ja eikä mikään kauhean edustava otos edes transnaisista."
Ei ole. Media aina valitsee sellaiset teemat, jotka tukevat median omia kertomuksia. Voiko heitä syyttää siitä, että he ensisijaisesti ajattelevat omaa tilipussiaan.
Siksi mediaa ei kiinnosta meidän oikeudet. Se on nähty kerta kerran jälkeen. Eilen Ruben Stiller sanoi, ettei häntä haittaa vaikka rabbi "vaihtaisi" sukupuolta. Ei niin, kiva olla liberaali, mutta sen jälkeen hän ei olisi enää rabbi. Samassa ohjelmassa ihmeteltiin, miksi ohjelmaan oli tullut vain liberaaleja. Silminnäkijässäkin oli vain liberaaleja. Missä kaikki "viulut" ovat noista ohjelmista?
Tosielämässä prekaarisia duuneja tehdessä (nainen kun ei helposti muihin pääsekään) potkut ovat herkässä. Niissä duuneissa on myös viuluja ja taneleita pomoina. Ne voivat irtisanoa sormia napsauttamalla!
Media on siis vääristynyt, se on vain viihdettä, mitään asiasisältöä ei voi odottaa tapaavansa televisiosta.
Asenteet eivät ole muuttuneet, ainoastaan näiden seniorikansalaisten työpaikat ovat muuttuneet turvatuiksi.
"Tää iltapäivälehtijulkisuus on musta vastenmielistä ja friikkiyttää meitä mun mielestäni entisestään cissukupuolisten silmissä."
Kyllä vain, sehän siinä onkin tarkoitus!
"Ei muuten oo blogi tuo Setan juttu kun siellä ei voi kommentoida. Johtuiskohan siitä etteivät halua kommentteja, erityisesti toisilta transtaustaisilta? ;)"
Seta ei ole tottunut keskustelemaan, vaan sanelemaan. Eiköhän pink black block ole tänäkin vuonna!
Kun on ollut sivussa jo melkoisen tovin, niin on ollu aikaa äimistellä maailman menoa.
Translaki toi mukanaan melkoisen joukon sukupuolenkorjaajia kokonaan "toiselta puolen". Siinä moni "putkessa" rämpinyt jäi toiseksi.
3-ässällä on melkoinen kokemus ja myös näkemys näistä jutuista. Ite olen monessa samaa mieltä hänen kanssaan. Tosin harvoin kukaan on samaa mielenpuolta. Siitä kait se demokratia syntyy?
Ite olen vielä näitä "vanhan kansan transseksuaaleja", joille tuo sukuolisuus ei ole ollut korostamisen arvoinen. Olen mikä olen ja sillä siisti.Seksuaalisuus lienee useimpien ihmisten ominaisuus?
Suuresti, hyvin suuresti olen ihmetellyt tuota oman sukupuolen piilottelua ja väärässä roolissa elämistä aina hamasta lapsuudesta saakka. Kun ite tajusin aikanaan, mistä on kysymys, niin päivääkään en voinut elää missään ihmeen peiteroolissa.
Itse asiassa tämä oli suunnaton helpotus moneen juttuun.
Ite asiassa minusta tuntuu, että moni on suunnitellut sukupuolensakorjauksen varsin tarkasti kylmästi taloudellisten ja yhteiskunnallisten seikkojen perusteella...vailla pakon häivää.
Samalla tässä ihmetteelen tutkimuksia suorittavan korjausyksikkmme toimia. Ollaanko siellä todellakin niin sinisilmäisiä, kuin se täältä ruohonjuuritasolta näyttää. Kysyn vaan?
En minä tuota julkisuutta pidä pahana. Siellä on paljon hyvää. Mutta toimittajienkin olisi ensin hyvä tutustua juttuun enne kaiken hyväksymistä. Tuskin toimittajat ovat perin juurin epävälkkyjä, vai ovatko ? :)
Sil viisii täl viisii :) :)
Marja-Siskolle ja muille vanhemmille transnaisille siitä, että sinä sait epäpätevyyttäsi kaksi kertaa potkut. Ei pätevä potkuja saa vaikka olisi kuinka pätkätyöläinen. Kyllä pomot pätevät huomaa.
Olet ilmeisen epävarma transnainen, joka koko ajan pelkää, että ei ole läpimenevä. Tuleeko sinulle edes mieleen sellainen asia, että silloin, kun nämä 50 tätit olivat nuoria, niin Suomessa ei ollut mitään hoitoja tarjolla. Nykyisin on oikein translaki turvaamassa kaikkien hoidon, silloin sellaista ei ollut. Jos hoitoja olisi silloin ollut tarjolla, niin ehkäpä he silloin olisivat niihin hakeutuneet. Sen sijaan he ovat eläneet avioliitossa ja yleensä vanhemmilla on myös lapsia. He ovat myös itse koulunsa käyneet ja turvanneet tulevaisuutensa joten siltä osin sinun ei kannata olla katkera ja kateellinen. Mistä sinä tiedät milainen nuoruus heillä on ollut ja kuinka paljon päähän potkittu, eivät kaikki ole samanlaisia rutisijoita kuin sinä. Olet siis sitä mieltä, että Marja-Sisko on ensin ollut transvestiitti ja vasta myöhemmin huomasi olevansa transseksuaali.
Minusta on todella hieno asia, että Marja-Sisko tuli julkisuuteen ja kertoi millaista on olla transseksuaali. Siitä moni epävarma sai rohkeutta lähteä tutkimuksiin. Tosin ethän sinä sitä kykene ajattelemaan, jos olet jo hoitosi saanut. Nyt vain kierit itsesäälissä ja syytät vanhempia siitä, että olet itse epäonnistunut
Marja-Sisko on itse sanonut luulleensa olevansa tv pitkän aikaa, Johanna Pihlajamäestä en tiedä.
Kyllä pätevä saa potkut hyvin nopeasti, jos asiakkaat rupeavat karttamaan epäillyn ts:uuden takia. Tuohon aikaan media jauhoi Aallon tapausta lähes pakkomielteisen maanisesti.
Suomessa on ollut hoitoja tarjolla 1950-luvulta lähtien, mutta siihen mahtuu pitkiä jaksoja jolloin hoitoja ei ollut tarjolla, etenkin 1980-luku oli sellainen, silloin olin minä nuori.
Mitä tulee minun läpimenevyyteni, niin minun pelkoni on varsin aiheellinen.
Tuon ikäluokan ammatillinen turvallisuus ei johdu koulujen käymisestä vaan syntymisestä oikeaan aikaan. Nyt tosin sekään ei enää auta, kun väkeä potkitaan hysteerisesti pihalle.
Marja-Sisko ei tiedä mitään siitä, mitä on olla ts. Hän on tähän asiaann havahtunut vain hyvin lyhyen aikaa sitten. Ei hänellä ole näkemyksessä syvyyttä eikä perspektiiviä. Samanlainen märkäkorva on Pihlajamäki.
Meitä ajoissa itsensä hoitaneita on paljon, mutta kukaan ei tule meiltä kysymään, mitä on olla ts. Se johtuu siitä, että julkisuus haluaa keskittyä leikkelyyn ja muutokseen, meikäläisten arkielämä ei kiinnosta ketään, ei juuri edes tutkijoita. Seurantatutkimuksissa on kaksi vuotta takuu sille, että hoito on ollut onnistunut ja se on, lähes 100% tapauksissa. Mutta kuinka sitten niiden kahden vuoden jälkeen, siitä ei olekaan montaa tutkimusta, Pimenoffin tutkimus ja belgialaistutkimus lähinnä.
Tulee noista kirjoituksistasi mieleen mikä ulkomaisissa TS-yhteisössä on havaittu olevan erittäin yleinen ilmiö(kutsutaan "trannier than thou" nimellä joskus), että mukamas toinen TS voi olla parempi kun toinen TS koska hänen aikanaan oli vaikeampaa saada hoitoja, tai siksi että on käynyt hoidoissa pidempään.
Ei transitiossa ole kokemus tai kärsimys vaatimuksia. Kaikki jotka hoitoihin tai eivät ryhdy ovat ihan yhtä kelpoisia julkisuuteen. Tärkeintä vain on, että tieto jota jaetaan on totta. Ei tuommoinen itsensä muiden yläpuolelle nostaminen auta mitään.
nämä tapukset ovat vain niiden juttuja jotka eivät itse saa mitään aikaan .mailmassa on paljon isompia huolia kuin kuka haluaa olla nainen tai mies.jos kaikki olisi yhtä suvaitsevia ja sosiaalisia kuin trans sukupuoliset ihmiset ei olisi riitoja ei sotia ei juoppoja eikä huume ongelmia.
Jos asiat ovat kaksi vuotta prosessin jälkeen ok, on ainakin minun vaikea kuvitella mitä ihmeen vaikeuksia tai ongelmia voisi sen jälkeen ilmetä. Ulkonäkö ehkä vielä täydentyy ja ihminen sosiaalistuu lisää. Näin minulle on käynyt. Jossain välissä voi iskeä pieni henkinen pysäys, kun koko putki on ohi eikä ole enää etappeja saavutettavissa, vain tavallista elämää. Mutta sekin pikku lama menee pian ohi. Taustansa kertomiskynnys nousee kyllä koko ajan ja se voi aiheuttaa uuden "kaappiutumisen" paljastumisen pelkoineen.
Monilla ilmenee ns valekatumista. Eli kun oma sukupuoli ei tunnu miltään (aivan niin sen kuuluukin olla), niin aletaan ynnätä prosessin menetyksiä ( avioliitto, talo, auto, työpaikka...) ja kieriskellään ajatuksessa, että oisko tämä kuitenkin voitu välttää. Aikaisempi kaamea olotila unohtuu nimittäin ainakin osittain ja kun transitioeuforia on ohi, tuntuu varsin tavalliselta.
kuinka monta juoppoa ja huumeongelmaista on transnaisissa ja miehissä. Mistäs tiedät kuinka monta juoppoa on tullut juuri siksi, että hoidot on tehty, mutta sitten ollaan kotona sisällä ja vedetään viinaa päähän, koska pelätään, että ei olla läpimeneviä eikä uskalleta lähteä ulos.
Tää prosessi ei sovi arkajaloille. Jokaiselle tässä tulee jossain vaiheessa enemmän tai vähemmän ainakin henkisesti turpiin, eikä siitä saa käpertyä itseensä. Viina on ikävä kierre, eikä ainakaan lisää ulkoista läpimenoa, lähinnä päinvastoin.
juuri tollanen tunne. Mutta sitten mietin, millaista olisi, jos mulla olis vielä ... Ei enää kaduttanutkaan.
Onko joku menettänyt autonsa tässä prosessissa?
ero tämän prosessin seurauksena ja siinä mennyt talot ja autot ja monella vielä lapsetkin, kun puoliso on kääntänyt lapset vastaan
Poltettiin vihamiesten toimesta.
"Kummastelen
tuollaista käytöstä 12.4.2009 klo 07.36
Tulee noista kirjoituksistasi mieleen mikä ulkomaisissa TS-yhteisössä on havaittu olevan erittäin yleinen ilmiö(kutsutaan "trannier than thou" nimellä joskus), että mukamas toinen TS voi olla parempi kun toinen TS koska hänen aikanaan oli vaikeampaa saada hoitoja, tai siksi että on käynyt hoidoissa pidempään."
Joo ei, nyt olet ihan hakoteillä, ehkä luet liikaa ulkomaisia palstoja.
Juttuhan on niin, että nämä vanhuutta lähestyvät polttavat sillat takanaan ja samalla sitten nuorempien sukupolvien edestä.
JuhaniV joskus ihmetteli mikseivät hänen sukupolvensa (siis noin kuusikymppiset) homot uskalla vieläkään tulla ulos kaapista. Minä ihmettelin samaa, sen ikäisillä ei ole mitään menetettävää.
No, transihmisissä ilmeisesti muutama eläkeikää lähestyvä mummo on tajunnut saman asian, paitsi ettei heitä saa millään olemaan hiljaa.
Minä ymmärrän sen, että Aalto halusi ilmoittaa asian jossain Uutis-Vuoksessa. Ilmeisesti siellä ei ole omaa kirkollista lehteä, jossa asia olisi voitu hoitaa, mutta siitä eteenpäin minä en ymmärräkään.
Tuo on hyvä termi: valekatumus
Kiitos siitä!
Minulta on mennyt kaksikin autoa.
Mutta tuohon edelliseen kysymykseen: Taannoin oli ohjelma töllöttimessä, että 16-vuotta post-oppina ollut oli ruvennut katumaan, syynä oli läpimenemättömyys ja jatkuva kiusanteko, nälviminen ja jäätävä suhtautuminen sukulaisten taholta. Se syö naista.
Elämä kuitenkin on ylipäätään surkeaa ja epäreilua, meille väitetään muuta, mutta se on vale. Harvoin katselen jotain Madventuresia, mutta tyyppi siinä sanoi, että "mukavuus synnyttää pelon". Länsimaissa ja Suomessa on aika monilla ihmisillä tosi mukava elämä. Sitten kun se mukavuus rikkoutuu vaikka valkoposkihanhen pyöräyttäessä tortun pihanurmikolle, niin mielenterveys rupeaa järkkymään ja homma paisuu ihan suhteettomaksi.
Jos minulla olisi mukava elämä, minua ahdistaisi metrossa meikkaaminen, parveketupakointi, nuoret ylipäätään, liian kylmä ilma, liian kuuma ilma, koirankakat, käytöstavat. Onneksipa ei.
Minä olen loppujen lopuksi ihan tyytyväinen. Buddhalaisten mielestä kaiken pahan alkujuuri on liiassa haluamisessa. Mun järkeni sanoo, että minä olen saanut ihan tarpeeksi. Minulle jopa on selvinnyt sellainenkin asia kuin huoneenlämpö. Ennen vanhaan minun huoneeni lämpö vaihteli 5°C-35°C. Minut vain on kasvatettu haluamaan jotain suurta.
Reilussa maailmassa minulla menisikin hyvin, tai, no, mikä on reilua. Onko reilua, että toiset syntyvät tyhmempinä kuin muut. Tutkimusten mukaan kuitenkin nuorena mielenterveysongelmista kärsineillä on koko loppuelämän ajaksi köyhyysriski. No se on toteutunut. Köyhyys on tosin suhteellista, tämä on sellaista huoneenlämmöllistä köyhyyttä. Köyhyys on suhteessa siihen, mitä minä ANSAITSISIN älykkyyteni perusteella.
Minut on heitetty ulos seurakunnasta ja minun perheeni on yrittänyt kiristää minua. Minä en tarvitse heitä, sen sijaan he tarvitsevat minua. Se on niin kuin tämä mainos amerikansuomalaisesta gold minerista, jolla kävi onni, kaikkea hänellä oli, mutta ei sukulaisia. Ihmisiä kun ei saa suurellakaan rahalla ja minulla on sentään ihmiset, vaikkei rahaa olekaan.
Ja jos olisi rahaa, niin sitten olisi mukavaa ja mukavuus toisi pelon. Aaltokin PELKÄSI työpaikkansa menettämistä. Minulta kerkisi mennä kaksi siinä samassa ajassa kun hän pelkäsi yhden puolesta.
Mitähän siinä itse tekisi 16 vuoden jälkeen läpimenemättömänä ja kuttuilun kohteena? Ensin olisi tunnustettava tilanne itselle: prosessi on epäonnistunut siltä osin, että sosiaalista roolia omassa sukupuolessa ei saavutettu - eikä tulla ikinä saavuttamaan. Jollei 16 vuodessa asiat ole ok, ei ne ole ok koko loppuelämän aikana. Mitä siis tehdä? Paluuta lähtöpisteeseen ei ole. Jo siitä syystä, että kaikki tietävät tästä harharetkestä. Et tule ikinä olemaan se ulkonaisesti tavis, joka lähti tutkimuksiin, vaan epäonnistunut transihminen, jota ihmiset välttelee, teit sitten mitä tahansa. Peli on tavallaan pelattu jo siinä vaiheessa, kun tullaan ulos ts-ihmisenä. Sen jälkeen asia on ulkona maailmassa etkä saa sitä enää takaisin.
Siinä mielessä ei katuminen eikä peruuttaminen kumpikaan auta sosiaalista asemaa yhtään minnekään. Jos vielä paluusta lähtöpisteeseen aiheutuu henkilökohtaista sisäistä ahdistusta ja tuskaa, voi pahassa lykyssä saada kaiken mahdollisen peen päälleen: sisäisen ahdistuksen kuorrutettuna ulkoisella syrjinnällä.
Minulla suku on ollut jatkuvan itseinhon lähde. Joku viisas, muistaakseni Diane Wilson sanoi, ettei kukaan kestä sitä, että on jatkuvasti negatiivisten nälvijöiden ympäröimänä. T-Helsingissä pari vuotta sitten minulle sanottiin, että kyllä 10 vuotta ilman minkäänlaista vastaan tulemista suvulta on jo minun puoleltani tarpeeksi kärsivällistä.
Niinpä hylkäsin oman sukuni. Helppoa se ei ollut, sillä he yrittivät vielä kiristää minua olemalla luovuttamatta kotini avainta. Se olisi tehokkaasti estänyt minua muuttamasta muualle, kolmensadan euron lisälasku.
Minä olen kilttinä sisäistänyt sukuni mielisairaat odotukset itseni suhteen. Aina olen kuitenkin ollut oikeassa. Niillä on sikana rahaa, mutta he eivät voi ostaa terveyttä eikä ystäviä. Siellä he makaavat rahakasojen päällä pystymättä käyttämään niitä mihinkään mikä lisäisi onnellisuutta.
Madventuresissa sanottiin, että mukavuus luo pelkoa. Modernissa teollisuusvaltiossa monien elämä on niin mukavaa, että sitten pelätään kaikenlaisia ilmiöitä. Minun vanhempani kuuluvat tähän pumpulissa elävien joukkoon. Eipä käy kateeksi. Mielummin minä olen minä.
Duuni on kovaa ja raskasta ja epävarmaa, mutta voittaa työt ennen prosessia, silloin sain pelätä korkealta tippumista ja ilma oli aina polttavan kuuma. Suomessa taas kuumanakin kesäpäivänä on viileämpää ja työt ovat usein katutasolla muutenkin.
Minun on vain niin kovin vaikea suggeroida itsestäni onnistujaa. Ei, jonkin pitää uhata minun onnistumistani. Ehkä minulla on vähän huono itsetunto. Se paranee kun nälvijät ovat pois kuviosta.
Metrostakin siirryin kulkemaan omalla polkupyörällä. Saan kulkea rauhassa ja omineni. Nyt voisin siirtyä jo takaisin metroon, mutta minua ei kauheasti huvita, se ahdistaa minua. Siinäkään en ole ainut.
Minä ehdotan siis reippaasti suhteitten katkaisemista. Pahantahtoiset ihmiset tuppaavat luomaan uhrilleen sellaisen kuvan, että ovat jotenkin korvaamattomia, mutta on parempi vaikka myydä kadulla persettä kuin ottaa vastaan almuja omalta suvulta. Tämä on paska maa, mutta täällä ei olla teloitettu ketään 60 vuoteen, joten kyllä täällä ihminen pidetään hengissä. Sen sijaan jos antaa valtaa pahantahtoisille ihmisille niin saattaa poistua oman käden kautta.
Juutalaisuus pitää sisällään kolme eri pääsuuntausta, ortodoksi,-konservatiivi,-ja reformijuutalaisuuden. Reformijuutalaisuus hyväksyy naiset rabbeiksi, ja tämän suuntauksen piirissä naisia myös rabbeina toimii. Myös konservatiivijuutalaisuus hyväksyy nykyään naiset rabbeiksi ainakin periaattellisella tasolla, mutta ilmeisesti heitä on käytännössä vielä vähän. Ortodoksijuutalaisuus ei naisia rabbeiksi hyväksy.
Yhtään rabbina toimivaa transnaista en tiedä, mutta tiedän ( en henkilökohtaisesti tunne) maailmalta ainakin kaksi rabbeina toimivaa transmiestä.
No nyt rupeaa tulemaan tolkkua Stillerin puheisiin! Tiedän ainakin yhden juutalaisen transmiehen, jolla oli edessä tooran julkisen lukemisen opettelu, pääsi siis synagoogassakin miehen rooliin.
Mitenkähän ne ajattelevat toiste päin, se että tooraa lukenut onkin ollut koko ajan nainen?
Aika monille TS:lle kalja maistuu ja on kivaa istua porukassa kallistamassa tuoppia. Integroituminen unohtuu.