Sinä tulit. Yhtä
äänettömästi elämääni,
kuin yö, joka laskeutuu
kaupungin ylle...
Yhtä hiljaa ja kevyesti,
kuin taivas, joka verhoaa
tummalla harsollaan,
sylissään uinuvan maan...
Enkä minä kuullut,
sinun askeltesi ääntä.
En, ennen kuin olit
jo aivan kohdalla...
Katsomassa suoraan
sydämeeni. Niillä
kirkkaan sinisillä
nauravilla silmilläsi...
Ja minä annoin. Kaikkien
esteiden murtua. Tämän
rakkauden valtavan aallon,
vyöryä ylitseni...
äänettömästi elämääni,
kuin yö, joka laskeutuu
kaupungin ylle...
Yhtä hiljaa ja kevyesti,
kuin taivas, joka verhoaa
tummalla harsollaan,
sylissään uinuvan maan...
Enkä minä kuullut,
sinun askeltesi ääntä.
En, ennen kuin olit
jo aivan kohdalla...
Katsomassa suoraan
sydämeeni. Niillä
kirkkaan sinisillä
nauravilla silmilläsi...
Ja minä annoin. Kaikkien
esteiden murtua. Tämän
rakkauden valtavan aallon,
vyöryä ylitseni...
Vastaukset 4
Vanhimmat
on uskomaton, se murtaa kovimmankin muurin ja
avaa lukkiutuneet salvat.
Tämä runosi puhuu herkin kielin juuri sen,
enkä lakkaa milloinkaan ihmettelemästä tätä tai-
toasi kirjoittaa. Jollain tapaa mystistä ja kui-
tenkin niin avointa.
Lukuhetkestä kiittää linda
löytänyt oman tyylini...
...ja todellisuuteen kietoutuu aina se mystinen puoli. Uni, haaveet, kaikki se, minkä pystyy kuvittelemaan, mutta mikä ei näy...
Kiitos taas Linda.
..ja pidin koko runostasi kovasti :)...
säkeet kauniita ..pidän mystisyydestä!
soljuvaa..
Siis kiitokseni.
tallensin :)
mukavaa pääsiäistä!
kiehtoo...
Kaikkea ei tarvitse sanoa suoraan, osan voi nähdä sielun silmin. Aavistaa ja tuntea...
...ja tämähän on, mystinen tapaus...
...kiitän lämpimästi.