päivä - ainakin etelä Suomessa,mittari näyttää 14 astetta:))
Sopiva sää nauttia ulkoilusta jos vain kynnelle kykenee:)
Sopiva sää nauttia ulkoilusta jos vain kynnelle kykenee:)
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
villapaidan sai jo ottaa pois,meinasi tulla hiki.
Täytyisi nauttia tällaisista kevät päivistä.Tietty jokainen oman kuntonsa mukaan.
olemme taas ja on lämpöonen ilma olla pihalla.Lapsenlapsi oli mukanamme kyläilemässä siellä Hesassa ja hänellä alkoi olla jo äitiä
ikävä.Viihtyi kyllä isotätiensä ja tätinsä hemmoteltavana.Nyt on taas belgi ja kisulikin kotona,kisuli oli vähän härnäillyt lempeää sakukoiraa,leikkinyt pomoa .Muuten,Ira,siellä Hesassa oli kylmä tuuli,muuten hyvät ilmat.
Nyt oli toisella sisarellani ahdistava olo,hänellä on kontrollissa olut jotain epäilyttävää.Pieni pelko tuli taas kaikille, kun hän kertoi.Jotenkin että joko nyt,kun ehdin täälläkin kertoa että kaikki on hyvin .
Hän on sisaruksista nuorin,alle viidenkymmenen.
Pääsiäis tervehdys kaikille teille,mehän jaksamme elämässä eteen päin kaikki syövästä toipuneet ja parhaillaan sairastavat!
useita samaan syöpään sairastuneita (?)
saattaa olla toden näköistä myös vaihtoehto,
ettei kaikki selviä ainakaan ilman uusiutumisia.
Mutta samoin on kaikissa suvuissa; sisarusparvissa,toiset elävät lyhyemmän - toiset pidemmän elämän.
Kukaan ei elä ikuisesti ja harvat terveenä kuolevat.
Loistavanpolun suvussa oli syöpärasite ja hän oli heistä se
joka ei selvinnyt,mutta jos saa elää hyvää elämää viisikinkymmentä vuotta, joillekkin tulee syöpä jo kolmekymppisenä ja pienten lasten äitinä.
Pari sukupolvea sitten naisten elin-ikä taisi olla paljon alle viisikmmentä vuotta
Kun lapset on kasvatettu aikuisiksi - silloin on helpompaa ,uskoisin näin:)
se niin,mutta kaikkihan olemme yksilöitä.
itsekkin sanonut joskus täällä palstallakin,että saimme elää terveinä pitkän elämän ja kasvattaa lapsemme aikuisiksi.Mieheni olin vähän päälle 50v.kun sairastui syöpään ja minä vähän alle 50.Tyttäremme oli isänsä sairastuttua 17v.lukiolainen ja poika 19v,ja armeijassa silloin.
Nuorimmalla siskollani oli nuorin lapsi toisella kymmenellä silloin kun hän sairastui,itse päälle 40v.
Tunnen todella surua kaikkia hyvin nuorina sairastuneita kohtaan,jotkut jopa alle kolmekymppisinä ja ihan pienten lasten vanhempia.
En ole tienyt tarkemmin l.polun sukurasitteesta mutta suunnaton järkytys oli minullekkin,kun ymmärsin että hän on nyt pois,yksi palstan alusta asti mukana ollut ja hän antoi paljon tukea ja lohtua meille kaikille.