...että vaikka näitä nykyisten ja ainoiden vaimojen / naisystävien asioita ja omaa eroaan täällä toisten ihmisten perheiden palstalla loputtomiin vatvoisi, se ei tuo omaa mennyttä perhettä takaisin?
Vai valottuuko se vasta vuosien saatossa, kun lapset ovat aikuisia, eikä ole enää mitään yhteydenpitovelvoitetta sinne exään?
Eräällä exällä se ei omien kirjoitustensa mukaan ole loppunut edes siihen, päinvastoin, pesän tyhjettyä on oma elämä käynyt liian tyhjäksi ja on ollut pakko tulla tänne avautumaan.
Ongelmahan ei ole kaikkien exien, sanon nyt vain, koska en pidä yleistämisestä itsekään.
Vai valottuuko se vasta vuosien saatossa, kun lapset ovat aikuisia, eikä ole enää mitään yhteydenpitovelvoitetta sinne exään?
Eräällä exällä se ei omien kirjoitustensa mukaan ole loppunut edes siihen, päinvastoin, pesän tyhjettyä on oma elämä käynyt liian tyhjäksi ja on ollut pakko tulla tänne avautumaan.
Ongelmahan ei ole kaikkien exien, sanon nyt vain, koska en pidä yleistämisestä itsekään.
Vastaukset 30
Vanhimmat
jolla on liüta jo ennestäänkin kakaroita?
Ongelma on ämmillä jotka haluavat kakaran joka suhteeseen. On ihanaa vaihella sitä mulkkua ja yhteinen äpärä pitää heti tehdä vaikkei mikään luista.
mutta mulla ei yhtään äpärää tähän maailmaan ole syntynyt.
Toivottavatsi sinulle ei ole lapsia siunaantunut ollenkaan tuollaista tekstiä kun kykenet suoltamaan.
Ja vaikka joku tekisi lapsia joka suhteessa niin miten se liittyy siihen että miehen eksä katkera ja roikkuu menneissä?
Tarkoitatko kun näin kysymykseen vastasit että katkeruus johtuu siittä että jotkut saa sitä ja hankkii vielä lapsia uuteen suhteeseen?
yhteen veto vastauksestasi on siis että olet katkera että joku saa mitä itse olet vailla.
Koita nyt jotenkin selvitä siitä, että menit "tekemään sen kakaran" kuten itse asian ilmaiset, sellaiselle mulkulle, jonka kanssa mikään ei luistanut. Sinä sen olet valinnut, ihan itse.
ainakin.
Vanhassa liitossa ei tainnu luistaa sekään, kun ukkos sut parempaaan vaihtoi.
että uusikkonaiset alkaisivat ymmärtämään ja tajuamaan, että pysyisivät poissa toisten huusholleista! Ei ole kovin naisellista, rynniä rikkomaan toisten omaa.
Puhumalla ja valistamalla uusikonaisia, voi saada heidät ymmärtämään perheiden ainutlaatuisuuden.
Vaikeaahan tuo näyttää olevan, mutta se työ kannattaa, jos joskus he alkaisivat ymmärtää, mitä ovat tehneet, ei vaan exille, vaan myös lapsille. Perheiden rikkominen koskee monesti useita ihmisiä, koko sukua, ei vain exiä ja lapsia, joita uusikko naiset haluavat satuttaa.
Luulen että enemmän se perheen rikkominen satuttaa sitä miestä, joka ei näe lapsiaan usein, eikä saa nauttia isänä olemisesta, joka on jokaisen miehen tärkein tehtävä.
Kun uusikko nainen sanoo, että jätä se perhe, niin mies jättää. En sitten ymmärrä, millä se uusikko saa miehen kääntämään pään perhettään vastaan. Lapsettomuus ja vapaus mennä ja olla. Jos se on parempaa kuin perhe, niin mies ei ole muuta kuin luuseri.
minä tajua perheen merkityksen ja tärkeyden, sanoisin että jos joku niin miehen eks puoliso ei sitä tajunnut kun antoi valua hukkaan.
Vaikka meidän kohdalla hän kyllä ihan fiksu ja he yhdessä kyllä ensimmäisen liittonsa kuivutti kasaan.
Meillä on jo toistakymmentä vuotta pitkälti tehty työtä tämän perheen ja liiton eteen, ikinä en ole kuullut sellaisesta miehestä joka noin vietävissä kun sinun kirjoittamassasi on.
Kuten aikaisemmin tällä palstalla joku on kirjoittanut niin jos sun eks miehesi sellainen niin eiköhän ole sun oma vika kun sellaisen luuserin kanssa perheen olet perustanut.
Toivottavasti samalla idealla käyt saarnaamassa parisuhde palstalla, siitä sinulla olisi kokemustakin. Voisit neuvoa olemaan toistamatta niitä virheitä, mitä itse aikoinaan teit omassa parisuhteessasi ja kumppanin valinnassasi.
Täällä noiden kirjoittelusta ei varsinaista hyötyä ole, ne kuultavat vain tietämättömyyttäsi siitä, miten monin tavoin uusperheitä syntyy - oma käsityksesi on pienen murto-osan tapa toimia - he tuskin saavat pitkää ja onnellista suhdetta kenenkään kanssa kuitenkaan, joten eiköhän heitä se oma siperia opeta sinua enemmän.
Jos oma entisesi on ollut tuollainen luuseri, pahoittelut että olet sellaisen tossun petturin kanssa mennytkin tekemään lapsia. Kannattaisi tosiaan miettiä kenen kanssa niitä lapsia tähän maailmaan tekee. Mutta tehty mikä tehty, niinhän? Nyt sitten omien valintojesi epäonnisuutta purat täällä haukkumalla toisten ihmisten perheitä. Toivottavasti siitä on edes itsellesi hyötyä, kenellekään muulle kun ei ole.
miehen, josta on tullut hulttio ja petturi uuden eukon myötä.
Ex vaimollehan jäi perhe, jonka mies halusi menettää.
ex vaimo saa aina miehen jos haluaa, mutta lapset ei koskaan saa uutta isää, jonka ovat uusioille menettäneet pakosti.
Se olisi uusikoiden hyvä muistaa, että uusikkko ei kiusaa exä eikä lapsia ainoastaan, vaan uusikko kiusaa myös itä m iestä ja miehän siinä eniten menettää.
menettäny mutta niinkuin sanoit niin ei perhettään,
ei mieskään menetä siinäkään tapauksessa että mies on se joka jätää ( voi olla siis nainenkin) häneltä menee se ydinperhe mutta kunnon miehellä perhe isä-lapset pysyy ihan samalla tavalla kuin äiti-lapsi perhekkin.
Ja kuten yllä jos valinnut sellaisen miehen joka eron tulle ottaa jalat alleen ja hylkää myös lapsensa niin tulisi kyllä vakavasti pohtia miesmakuaan.
Minä henkilökohtaisesti en tunne yhtäkään sellaista miestä, satun kyllä tuntemaan yhden äidin joka yhtäkkiä totesi ettei olekkaan valmis äidiksi ja jätti lapsensa isälle eikä ole kirjeitä lukuun ottamatta ollut sitten pikkuiseen yhteydessä,(haluaa että lapsi tietää missä äiti menee ja ettei unohtanut vaikke kykenekkään huolehtimaan)
Ajattelehan, meillä ei kukaan kiusaa ketään, eivätkä lapset ole menettäneet elämästään ketään. Riidellä ei tarvitse kenenkään kanssa, ja meitä aikuisia, jotka välittävät lapsen hyvinvoinnista on lasten kummassakin kodissa jokainen. Tuliko mieleesi, että kaikilla ei kaava ole mennyt, eikä todellakaan mene, kuten sinulla.
Eiköhän ne kiusaamisjutut ole noita lasten juttuja, niihinkin aikuiset pystyvät puuttumaan. Kiusaamisperiaatteella ei kukaan AIKUINEN perhettänsä perusta.
ja tein ex miehelleni selväksi, ettei tuo niitä naikkosia meille ja lasten lähelle. Fiksu mies ymmärsi, eikä koskaan ole pakottanut naikkosiaan meille. Lapset eivät tarvi isän sutturoita elämäänsä.
Mietin aina vaan, että millaista olisi elämä jos sutturat olisivat olleet lastemme elämssä? En varmaan tuntisi enää lapsiani. He olisivat ihan vieraita mulle. Vastaan kun tulisivat en tietäisi että he olivat aikaan minun lapseni. No onneksi näin ei ole, ja olen saanut pitää lapseni kun isä heidät hylkäsi.
saanut?
Kovasti sulla on aikaa roikkua täällä päivästä päivään kirjoittamassa.
Jos sulla olisi mies, olisi muutakin tekemistä.
fiksu (eks miehesi meinaan) ollut kun sinun kanssasi lapsia tehnyt.
"Mietin aina vaan, että millaista olisi elämä jos sutturat olisivat olleet lastemme elämssä? En varmaan tuntisi enää lapsiani. He olisivat ihan vieraita mulle. Vastaan kun tulisivat en tietäisi että he olivat aikaan minun lapseni."
Miksi mietit sellaista?
Miksi kuvittelisit että äitiytesi vaikutus olisi ollut niin heikko, ettet olisi tuntenutkaan lapsiasi, jos he olisivat tavanneet joskus jotain ihmistä, joka isällensä olisi jotain merkinnyt? Tuohan on aika omituinen tapa ajatella.
mies olisi ollut niin ääliö, että olisi raahannut väkisin naisensa meille! Sitä en olisi sietänyt. Kamala ajatuskin, että lasten olisi ollut pakko tutustuta ihmisiin, joita emme tarvi ja lapset eivät halua elämäänsä sotkemaan.
Mies ymmärsi olla tuomatta naisiaan lasten lähelle, koska arvostaa ja kunnioittaa meitä niin paljon. Siitä olen onnellinen, että tajusi lasten parhaan.
Väität että ymmärsi lasten parhaan kun totteli sinun lohikäärmemäistä syöksentääsi, ja hävisi itsekin lasten elämästä?
Mikään ei sulle ole hyvin.
Ymmärsin, että olit nuorempana erittäin huonolla itsetunnolla varustettu, jos koit ex-miehesi uudet rakkaudet uhkana. Kauanko erostasi on aikaa, koska asia tuntuu olevan sinulle vieläkin erittäin arka?
Eihän lasten ole pakko tutustua uusiin ihmisiin, vaan he SAAVAT tutustua uusiin ja erilaisiin ihmisiin. Sehän tekee ihmisistä suvaitsevaisia ja on todella tärkeää lasten kasvulle. Sinä tunnut valitettavasti kieltäneen tällaisen kasvun lapsissasi.
Pelkäsitkö todella, että omat lapsesi olisivat vaihtaneet sinut äitipuoleen? Siinä tilanteessa sinun olisi pitänyt miettiä, että rakastavatko lapsesi sinua aidosti vai pelkäävätkö sinua, eivätkä uskalla puhua rehellisesti. Jos lapsillasi olisi ollut silloin hyvä äiti niin sinulla ei olisi ollut pienintäkään syytä pelkoon. Joten ihmetyttää vain, että miksi pelkäsit lastesi hylkäävän sinut. Siinä tietysti pääsyy siihen, ettet voinut ottaa riskiä ja antaa lastesi tutustua heidän isänsä uusiin rakkauksiin.
Täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että tuskin miehesi arvostuksen tai kunnioituksen takia piti uudet rakkautensa poissa lastenne luota. Hän taisi tietää, että rikot isä-lapsi suhteen omien ongelmiesi takia. Eikä varmasti ole helppoa myöntää, että on aikoinaan valinnut lastensa äidin täysin harkintakyvyttömästi, joten voipi olla että häntä nolotti.
Terveisin onnellinen uusperheen äiti, joka vihdoin tajusi ettei se eka liitto ollutkaan "se oikea".
jotka eivät ole meidän arvoisiamme, ja siksi kun heille ei ole meillä käyttöä, emme tarvi heitä. Kyllä lapet saavat elämässään tarpeeksi uusia ihmisiä muutekin, ja sellaisia ihmisiä joihin voi luottaa, ja joita todella tarvii. Mutta en ymmärrä mihin me uusikoita tarvimme? Miksi he sotkisivat enempää meidän elämää?
Arvoisianne. Voi herranen aika. Oletteko jotain siniveristä sukua ja elämmekö aatelisaikaa? Miltä aikakaudelta olet?
Jos sinä sillä olisit voinut antaa lapsillesi myös isän yhteyden, ettet olisi lohikäärmemäisesti syöksenyt pelkoa-vihaa-kostoa-pahaa hänen päälleen, eiköhän se olisi todellisuudessa ollut lastesi takia sen ARVOISTA, että ei olisi kannattanut sanella mitään naurettavia ehtoja, miten aikuisen ihmisen tulisi elämänsä järjestää OMIA lapsiaan tavatessaan.
Turha sanoa etteivät lapsesi kaipaa-tarvitse-halua isäänsä. Aivan varmasti ovat kaivanneet-tarvinneet-halunneet, mutta oppineet selviytymään väkisin mielivaltasi alla sinua miellyttäen, ettet sinäkin olisi kääntänyt heille selkääsi, kun jo toinen äärimmäisen tärkeä aikuinen oli ajettu pois heidän elämästään. Keneen muuhunkaan he olisivat turvautuneet kuin sinuun, ja sinä sokeana talutit heidät oman vihasi kuoppaan, ahdasmieliseen onkaloon, josta selvisi vain kumartamalla ainoaa turvaansa, mielivaltaista diktaattoria - sinua.
Tämä on se kipeä kuva, jonka itsestäsi annat kirjoituksinesi.
nimenomeen että äityitesi on niin heikko,niin heikko,
se olisi oitis loppunut mikäli lapsokaiset olisi vaikka naikkosille hymyillyt.
Ei noin heikon ihmisen olisi kannattanut niitä lapsia välttämättä edes tehdä.
on kyse sinusta. Toivottavasti tajuat sen pian niin voit alkaa eheyttään itseäsi.
Toivon, ettet ole lapsillesi opettanut, että sinä lapsinesi olisitte jotenkin toisten ihmisten yläpuolella. Sinä vanhempana ihmisenä voitkin elää siinä luulossa, mutta nuoremmilla on ohdakkeinen elämän polku jos niin kuvittelevat. Toivottavasti pidit aikoinaan tuosta asiasta mölyt mahassasi!
Oletko hyväksikäyttäjä? Sanot, ettet tarvitse ihmisiä, joille sinulla ei ole käyttöä. Saat minut, ihan oikeasti, voimaan pahoin!
Mihin sinun pitäisi tarvita ex-miehesi uusia rakkaita? Tuskin hekään "tarvitsevat" sinua mihinkään. Minäkään en tarvitse esim.naapureitani, mutta silti osaamme olla aikuismaisesti väleissä.
Enkä käsitä, että miten he sotkisivat (enempää? Onko elämänne siis pahastikin sekaisin?) elämäänne? Jos et pysty selvittämään elämänne sotkuja niin hae ihmeessä apua! Ajattele kuinka ihanaa elämä voi olla jos se on kunnossa. Silloin sinun ei tarvitsisi kadehtia ja huolehtia ex-miehesi elämästä, vaan voisit nauttia omastasi täysillä ilman katkeruutta.
Terveisin taas se uusperheen äiti
ollaan?Ethän edes tunne miehesi naikkosia,mistä tiedät että ovat niin arvottomia?
meille tule säheltämään ja sotkemaan. En voisi kuvitelakkaan että joku vieras nainen tulisi meille tai olisi lastemme kanssa missään tekemisissä. Niin paljon mies meitä loukkasi, kun vaihtoi meidät ja naikkosiin ja hylkäsi lapset, että nyt me hylkäsimme hänet. Sitä saa mitä tilaa.
ja yksinäisyys nostaa päätään niin ikävä se katkeratkin tänne ajaa.
Hyvää yötä! olen onnekas kun saan toivottaa niin myös miehelleni sekä hänen ja minun lapsille.
useastikin toisten perhe elämstä mahdottoman!
yksi esimerkki, minä en ainakaan tee yhdenkään ihmisen elämästä helvettiä koska en sekaannu millään tahoa mieheni exän elämään enkä omankaan exän, heillä ihan omat onnensa muualla.
Miehenikään ei puutu minu exän tekemisiin eikä ex vaimonsakaan tekemisiin ole mitenkään ottanut kantaa.
Ainoa missä ollaan heidän kanssa tekemisissä on lasten asiat, koska he tärkeimpiä.
Meidän exät sen ymmärtää mutta jos jonkun muun expiolison mielestä lasten asioiden hoitamiset aikuisten tavalla, riitelemättä, on heidän elämän helvetiksi tekemistä niin kehottaisin hakea terapiaan.
Kysymys on vain ja ainoastaan sinun omasta päänvaivastasi.
Mikä estää sinua keskittymästä omaan elämääsi ja oman perheesi asioiden järjestämiseen? Mikä estää sinua tekemästä sinun arjestasi parempaa ja jättämään ne toisten ihmisten arjet ihan heidän itsensä järjestettäviksi? Luuletko tosiaan, että voit jotenkin vaikuttaa jonkun muun tapaan elää kuin omaasi?
Tuulimyllyjä vastaan vai vapaana siitä kaikesta? Oma elämä, realiteetit, rajoitteet ja mahdollisuudet. Niihin kun keskittyy, löytää kyllä ratkaisuja tehdä omasta elämästä sellaista, että sitä on mukava elää. Niinhän se on ihan jokaisen kohdalla.
että jotkut nyxät kuvittelee että exä haluaa miehen takaisin vaikka yleensä äidit haluavat vain järjestää lapsilleen aikaa isän kanssa tai muuten lasten elämän kuntoon ja siinä sivussa ehkä omansakin. On se kumma kun pitää erikseen muistuttaa aikuista ihmistä siitä, että on edelleen vastuussa lapsistaan vaikka onkin uuden ihastuksen perään juossut!
Miksi edes nyxät puuttuvat ja yrittävät ohjailla miestä hänen lastensa ja exän asioissa, asiat eivät hänelle kuulu, eivätkä he voi missään tapauksessa toimia puolueettomasti, eivätkä edes tunne koko perhettä (myöskään vielä miestä).
Todella harva ottaisi miestään enää takaisin joka on loppuun käytetty ja vieraissa juossut. Tämä on nyxien päässä, kuvittelevat oman baarilöytönsä niin haluttavaksi että exät ja muut haluaisivat juuri tämän miehen. Yhtäkään petettyä ja jätettyä äitiä en tunne jotka miehen takaisin ottaisivat. Yksi otti kun mies niin kovasti rukoili.
Minäkin olen yrittänyt saada lasten ja isin välejä kuntoon kun isi ja nyxä ne sotkivat uuden onnensa huumassa. Yritämme isin kanssa päästä yhteisymmärrykseen, mutta kaikki menee aina uusiksi kun nyxä sotkee soppaa. Nyxä ei edes meitä tunne ja esittää mielipiteensä ja uhittelee. Nyxä ei ymmärrä että pääsisi minusta "eroon" kun antaisi meidän vanhempien sopia asiat. Nyt koko ajan ollaan yhteyksissä ja yritetään sovitella ja nyxä on hapan ja aiheuttaa riitaa. Antais olla niin päästäis kaikki eteenpäin ja aloittamaan sitä niin kuuluisaa omaa elämää.
Muutenkin on kova pala ymmärtää nyxälle miksi minulla on asioita aviomieheni kanssa. Olemme vuosikaudet olleet naimisissa, meillä on yhteistä omaisuutta ja lapset. Mies minulle pahaa oloaan purkaa ja minä välillä hänellekin. Olemme kulkeneet yhteistä polkua pitkään, toki olemme ystävät toisillemme vaikka emme yhdessä enää voikaan elää. Mies haluaa nyxän, millä tasolla, en tiedä. Minun sänkyyni eikä kotiini enää ole asiaa, vaikka haluaisikin. Muuten ystävinä kait pysytään ja lapsista huolta pidetään. On niitä alhoja ennenkin avioliitossamme tullut, jolloin mies kesät kaljoitteli mutta silloin pysyi kotonaan, eikä lasten asioista tarvinnut keskustella. Nyt kun nyxän luo muutti, niin nyt tarvii keskustella ja sopia.
kun ovat nyt saaneet miehen, niin siitä pitää pitää kiinni.
Pelkoa ja hyvin epävarmaa elämä on.
Keksittyjä juttuja suurin osa. Meillä ei uusikoiden ole tarvinnut pelätä, oli onni et päästii luuseri miehestä eroon. Emme ole isää meillä kaivanneet vuosiin.
Hyvä kun kelpasi jollee.
Uusikot ne manipuloi miehen lapsiaan vastaan, ja sitten sysää kaiken exän harteille! Itseltään he poistavat ovelasti sen vastuun, mutta totuus tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin kuitenkin. Valeheella on lyhyet jäljet.
Sinun esimerkkisi onkin ihan eri tapaus kuin minkätyylisiin viesteihin viittasin. Ja toisaalta tietysti jos tuo on sinun kokemuksesi nyxän vaikutuksesta, ymmärrän, ettet mitään kovin kaunista tai rakentavaa voikaan kirjoittaa heihin liittyen.
Meillä se on niin vierasta, edes ajatella, että vanhemman ja lapsen välejä vaikeuttaisi. Ainutkertainen elämä, lapset on lapsia niin vähän aikaa, kyllä vanhemman tulee huolehtia jälkikasvustaan, oli tilanteet minkälaisia vain.
Uusperheitä on kovin monenlaisia. Omasi / tuleva omasi tuskin tulee olemaan samansorttinen kuin exälläsi.