Sinä olet teekuppi
astiakaapin takarivissä
korvaton kuppi
joka osui käteen aamulla
muisto sinusta
saa vieläkin palan kurkkuun
Muistot ovat jo haalistuneet
en tunne kuten ennen
minua ei satu enää sisältä
vaikka pala puuttuu
minun sydämestä
kuten korva teekupista
Ymmärrän rakkauden
ja kauniin kaipauksen
mutta kun ei ole mitään
Luoja kuinka vaikeata on ymmärtää
miksi pitää itkeä aamuteemukia
rakkautta josta ei ole muuta jäljellä
astiakaapin takarivissä
korvaton kuppi
joka osui käteen aamulla
muisto sinusta
saa vieläkin palan kurkkuun
Muistot ovat jo haalistuneet
en tunne kuten ennen
minua ei satu enää sisältä
vaikka pala puuttuu
minun sydämestä
kuten korva teekupista
Ymmärrän rakkauden
ja kauniin kaipauksen
mutta kun ei ole mitään
Luoja kuinka vaikeata on ymmärtää
miksi pitää itkeä aamuteemukia
rakkautta josta ei ole muuta jäljellä
Vastaukset 12
Vanhimmat
..ajattelen, että rakkaus ja kaunis kaipaus ei riitä. Rakastunut ihminen haluaa olla lähellä rakkautensa kohdetta. Tuntea hellän kosketuksen. Muistelen sinun joskus sanoneen, että ei sovi rynnistää rakkauden portaita liian nopeasti ylöspäin, vaan tarvitsee välillä jäädä tasanteelle lepäämään. Runostasi tuli jotenkin mieleen se, että ei ekä olisi hyvä jäädä siihen liian pitkäksi aikaa.
Rakkautta mielestäni voisi hyvin verrata projektiin. Projektisuunnitelma on luotu Aatamin ja Eevan aikoina ja sen päämäärä on kahden rakastavaisen yhteen saattaminen. Projektiaikataulu taas on yksilökohtainen, mutta olisi kuitenkin suotava sellaisen olevan. Näinä kiireisinä hektisinä aikoina saattaa aika muutoin venyä projektin jäädessä muka tähdellisempien jalkoihin. Kun projekti yhteensaattamisesta on päättynyt luovutetaan sen tuotos -parisuhde- jatkuviin palveluihin, joiden soisi kestävän hamaan ikuisuuteen. Sillä jokainen tarvitsee vierelleen läheisen ihmisen, jopa minä joka pitkään halusin olla yksin.
Tätä jäisin pohtimaan vaikka kuinka kauan, mutta on pakko lepuuttaa silmiä välillä. Muutoin tarkat silmät täällä taas puuttuvat epämiellyttävin kysymyksin olotilaani - mitä sydänsuruja- minullako.. voi kun olisi jotakin mihin tarttua, jotta pääisis eteenpäin...lähelle.
Joo, jatkanpa itsekseni mietiskelyitä.
Runosi oli oikein hyvä, kun se synnytti vahvaa myötätuntoa runon kertomaan tilanteeseen ja pohdintaa tukalasta aiheest.
Kiitokset pyhäisestä lukuhetkestä : )
...jyllää täällä, kuumepotilaan kirjoittama runo, mutta toivottavasti ei ihan hourailua...
Omassa astiakaapissani ei ole tälläisia muistoja, jotka aiheuttaisivat näin voimakkaita tuntemuksia.
Kiitos palautteesta padme.
*hymyilee*
..liiallisilla, kun luen näitä runoja, niin juuri tänä aamuna minusta tuntui itsestäni tuollaiselta korvattomalta teemukilta : )
Ylpeähän sinun pitäisi olla, jos lukijatar vähäisen ymmärryksensä sekä paljojen tunteittensa vaivaamana kirjoittaa noinkin pitkän palautteen, kuin minä tein tuossa ylempänä. Sehän vaan tarkoittaa, että ole onnistunut liikuttamaan lukijan sydäntä flunssasta huolimatta. Sait toimia virtuaaliolkapäänä, anteeksi tämä hyväksikäyttö : )
Kerran mainitsit jykevyydestä, tämän runosi kohdalla tunsin tarvetta kirjoittaa enempi, enkä yhtään pelännyt, että horjahdat sanojeni voimasta : )
Toivottavasti flunssasi pian paranee, että pääset nauttimaan kevään tulosta oikein kunnolla : )
...ja tunteitten monimuotoisuuden tunkeminen runoihin sopii paremmin tälle hepulle kuin sinulle...
En horjahtanut sinun sanojesi voimaa, sillä tiedän sinun pohtivan runoudessa samaa problematiikkaa kanssani. Kirjoitanko liian paljon runoja tai meneekö rakkauden monien tunteitten kuvaaminen lällyksi?
Loppukevennykseksi laitan sairasta ihmistä naurattavaa Kummeli huumoria: Pää on tyhjä, ajatus ei kulje!
Kaikki rakkaasta muistuttaa
koskee niin syvältä.
Jos lohduttais , sallinetko
minäki koin, miten multaki itki
tuttua muokkaajaa.
tomppa2006
tuoki teekuppi sen korvan
niin ois tarvinnu
eikö toinen ihminen
sen toisen - ihmisen.
Sinulle Hyvää Pääsiäistä ja
kiitos runossas soit, sydän kivun tuntee.
Liisa hiljentynein miettein
...kun kaikki muistuttaa rakkaasta, ei pääse irti...
Sinulle oikein mukavaa pääsiäistä ja kaikkea hyvää.
*hymyilee*
pala nousee kurkkuun ja synnyttää itkun - vielä
aikojen päästäkin.
Lause ' Luoja kuinka vaikeata on ymmärtää '
sävähdyttää, ja jotenkin runostasi jää haikea
tunnelma - pidin.
Tervehtymisiin ja hyvää pääsiäistä kuitenkin.
...ja haikeaksi runoni kirjoitin...
Niistin nenääni, kirjoitin säkeen. Yskin ja kröhimällä kirjoitin toisen. Vedet silmistä valuen kolmannen. Kuumemittari näytti 38.3°C
Oikein hyvää pääsiäistä sinulle ja kiitos sanoistasi.
**************************
Ne tuulet minä olisin halunnut
syliihini painanut
Suudellut olisi kevättä
sen säteitä
Vaan sitä en koskaan saanut
en saavuttanut
Nyt kädet tyhjät - sydänkin
aamussa kevään
ja ymmärsin
Mennyt on kaikki menojaan
Rakas olet minulle - ainoastaan
**************************
Tämmönen alkoi tuleen vastikseksi!
Ei vaivuta enempää synkkyyteen, vaan hymyä huuleen--> :D , vilikuttaa Murukulta!
...eikä saisi liikaa takertua menneeseen...
Murukulta, toivoinkin sinun vastaavan runooni, koska omatuntoani kolkuttaa, sillä olen lainannut seuraavaan runooni sanaparia sinun runostasi. En saanut runoani millään loppuun ja välähdyksenä puuttuvat sanat näkyivät kuvaruudulla sinun runossasi. "Unet väistyy".
Kiitos palautteesta ja rehellisenä miehenä halusin tehdä tämän tunnustuksen.
…että pienikin muisto hänestä/rakkaasta
sen näkeminen herättää suuria muistoja
kauniita, ihania rakkauden täyteisiä myös
kipeitä jopa tuskaa tuottavia, monenlaisia muistoja.
Tosin aika haalistaa muistot, tai ainakin hioo särmiä,
poistaa niiden terävyyden, eli ei satu enää niin paljon.
Hienon runon muistojen kaipuusta sait aikaan,
kuin myös kaikki muutkin runosi hienoa tuotosta.
...se että on rakastanut toista, siitä jää pieni muisto sydämeen...
Muisto jonka en usko koskaan kokonaan kuolevan pois, on esteitä miksi se ei enää koskaan voimistu, mutta uskon tosirakkaudesta aina jäävän jotain, vaikka hävittäisi ne kaikki toisesta muistuttavat asiat.
Kiitos mieltä lämmittävästä palautteesta.