tuet 1,8 mrd

Suomalaiset saavat tukea ruoan syömiseen 1,8 miljardia euroa. Onko se paljon ja onko tuki turha? Vertailun vuoksi voidaan mainita, että kansan sairastavuus tuo yhteiskunnalle 5,4 miljardin kustannukset. Mitä sitten, sairastaminenhan kuuluu elämään ja se tuo yhteiskunnalle kustannuksia automaattisesti. Mutta maataloustuottajien tukeminen on turhaa, kilpailu hoitakoon pois elinkelvottomat tilat ja pitäköön ruoan halpana ja laadun hyvänä.

Sairastaminen kuuluu elämään, mutta hyväksytäänkö itse hankitut, ns. elintasosairaudet ,tähän ajatukseen ? Sydän- ja verisuonitaudit tuovat yhteiskunnalle 0,9 miljardin sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet 0,6 miljardin laskun . Alkoholin välittömät kustannukset ovat 0,9 miljardia, kolesterolilääkkeiden korvaus 113 miljoonaa euroa, verenpainelääkkeiden korvaukset 159 miljoonaa euroa.

Huonoista elämäntavoista johtuvat ennenaikaiset työkyvyttämyyseläkkeet maksavat valtiolle 3 miljardia euroa vuodessa.

http://www.tay.fi/laitokset/kkk/synergos/projektit/tyhy/taloudellinen_nakokulma1.php?edit=on

Tottahan sairauksissa on usein kyse perimästä ja työkyvyttömyys voi tulla ilman omaa syytä, mutta terveellisillä elämäntavoilla on tuosta 5,4 miljardin kokonaiskulusta vähennettävissä miljardeja.

Kansan sairastavuuden kuvasta Puskan oiva esitys:

www.ktl.fi/attachments/suomi/esittely/organisaatio/saastoja_terveyden_edistamisella.ppt -

Mitä tähän kuuluu maataloustuki. Saitin asiantuntijat ovat esittäneet kansansairauksien syyksi juuri näitä tukia ja huonoa suomalaista alkutuotantoa. Jos tuet poistettaisiin , niin sitten myöskin kansantaudit vähenisivät terveellisen tuonti ruoan avulla. Ulkomainen ruoka olisi vielä halvempaakin. Pitääpä faksata tämä vormaatti Puskan Pekalle, turha mitään tieteellisiä tutkimuksia tehdä mokomasta yksinkertaisesta jutusta.

Eikö saman logiikan mukaisesti nyt pitäisi nostaa suomalaisen ruoan hintaa ? Langettaa sille haittavero alkoholin ja tupakan tapaan ? Sitten ruoan kulutus vähenisi ja kansanterveyshaitat poistuisivat. Ei mitään alviprosentin laskemisia.

Leikki sijansa saakoon, mutta voisiko kalliimmalla ruoalla olla terveysvaikutuksia? Sanotaan, että tupakoija ja alkoholisti ostaa päihteensä hinnasta huolimatta. Tekisikö syöppö saman ? Epäilemättä tekisi, mutta olisiko kalliimmalla ruoalla vaikutusta laskettuna suurina kokonaisuuksina?

Mietittäisiinkö entistä tarkemmin ruoan määrää, laatua ja terveysvaikutuksia ? Ainakin suurkeittiöissä , esim. kuntien järjestämissä kouluruokailuissa, on kuntien talouskriisi näkynyt. Pätisikö sama kotitalouksiin ?

Kun katsoo juhlapyhien aikaista ostoskäyttäytymistä , niin se on kaukana terveellisyydestä. Onhan juhlan aikana lupa myöskin herkutella epäterveellisestikin, mutta kun sama näyttää aivan liian monilla jatkuvan läpi vuoden.