-Kaipa luojalla on ollut syynsä kun on tuollaisenkin otuksen tähän maailmaan luonut,mietti Herkko katsellessaan kuvaansa likaisesta peilistä
En ollut mikaan adonis nuorenakaan mutta sentään siedettävä näky
Herkko otti taas ryypyn muovisesta viskipullosta lämmin viski maistui lehmänkuselta mutta herkko ei ollutkaan turhan kranttu Oli äkkiä saatava sisään jotain alkoholipitoista ennen kuin kankkunen iskisi koko voimallaan,vanhana viinamäen miehenä herkko oli oppinut siirtämään krapulaansa tosin joskua harvoin se pääsi silti yllättämään.
-ne saatan viinapirut ei ainakaan tänään pääse kummittelemaan ajatteli herkko huojentuneena viina alkaessa hitaasti vaikuttaa
Motellin huoneessa oli tunkkainen ilma siellä haisi vanha viina ja hiki herkko nousi ja käveli ikkunan luo ,veti verhot sivuun ja avasi kaihtimet
Kirkas auringon valo koski silmiin kuin histausliekki .Herko sulki nopeasti silmänsä ja kirosi vaimeasti-tuokin saatana paistaa
oli ollut aikoja jolloin herkko oli ollut auringon ystävä olihan hän viettänyt toistakymmmentä vuotta elämästään lämpimissä maissa ja siihen aikaan herkko oli ollutkin näyttävä ilmestys treenattuinen vartaloineen
kelpasi sellaista esitellä suuremmillakin rannoila kuin fäbodan..
Herkon silmät osuivat huoneen toisella puolen olevaan kokovartalopeiliin
-mistä tuo mahakin on tullut ja mihin ovat kadonneet kaikki lihakset ei saatana ei tuo otus tuolla voi olla minä- tuollainen kaljamahainen kuikelo pääkin melkein kalju hyi saatna
herrko kippasi nopeasti pullon tyhjäksi ja alkoi pukeutua katsomattakaan enää peiliin
ikkunasta leijui huoneeseen tuttu haju
soomani tuntuu vieläkin olevan entisellään ja nuuskiessaan tuttua hajua alkoivat monet muistikuvat liikkua miehen hiemman kohmeloisissa aivoissa
kesäillat paviksella,ensimmäiset laivamatkat sillä norden vai mikä lie -laivalla ja ensimmäinen kesätyöpaikka tuossa suuressa tehtaassa
jaa jaa kuinka äkkiä se aika sitten menikään,ei tullut insinöörii ei lääkärii tuli jotain muuta
niin aivan jotain muuta ajatteli herkko äkkiä ei mitään sellaista josta vois kirjottaa äiteelle
ei ei
En ollut mikaan adonis nuorenakaan mutta sentään siedettävä näky
Herkko otti taas ryypyn muovisesta viskipullosta lämmin viski maistui lehmänkuselta mutta herkko ei ollutkaan turhan kranttu Oli äkkiä saatava sisään jotain alkoholipitoista ennen kuin kankkunen iskisi koko voimallaan,vanhana viinamäen miehenä herkko oli oppinut siirtämään krapulaansa tosin joskua harvoin se pääsi silti yllättämään.
-ne saatan viinapirut ei ainakaan tänään pääse kummittelemaan ajatteli herkko huojentuneena viina alkaessa hitaasti vaikuttaa
Motellin huoneessa oli tunkkainen ilma siellä haisi vanha viina ja hiki herkko nousi ja käveli ikkunan luo ,veti verhot sivuun ja avasi kaihtimet
Kirkas auringon valo koski silmiin kuin histausliekki .Herko sulki nopeasti silmänsä ja kirosi vaimeasti-tuokin saatana paistaa
oli ollut aikoja jolloin herkko oli ollut auringon ystävä olihan hän viettänyt toistakymmmentä vuotta elämästään lämpimissä maissa ja siihen aikaan herkko oli ollutkin näyttävä ilmestys treenattuinen vartaloineen
kelpasi sellaista esitellä suuremmillakin rannoila kuin fäbodan..
Herkon silmät osuivat huoneen toisella puolen olevaan kokovartalopeiliin
-mistä tuo mahakin on tullut ja mihin ovat kadonneet kaikki lihakset ei saatana ei tuo otus tuolla voi olla minä- tuollainen kaljamahainen kuikelo pääkin melkein kalju hyi saatna
herrko kippasi nopeasti pullon tyhjäksi ja alkoi pukeutua katsomattakaan enää peiliin
ikkunasta leijui huoneeseen tuttu haju
soomani tuntuu vieläkin olevan entisellään ja nuuskiessaan tuttua hajua alkoivat monet muistikuvat liikkua miehen hiemman kohmeloisissa aivoissa
kesäillat paviksella,ensimmäiset laivamatkat sillä norden vai mikä lie -laivalla ja ensimmäinen kesätyöpaikka tuossa suuressa tehtaassa
jaa jaa kuinka äkkiä se aika sitten menikään,ei tullut insinöörii ei lääkärii tuli jotain muuta
niin aivan jotain muuta ajatteli herkko äkkiä ei mitään sellaista josta vois kirjottaa äiteelle
ei ei
Vastaukset 2
Vanhimmat
kolpin tien varrella?
Pelkkä sana luokkakokous saa ihon kananlihalle ja tuskanhien pintaan
Kuinka koskaan voisin tavata ketään luokka xxx oppilasta?Enhän koskan puhunut kenellekään heistä sanaakaan..Koko tuon kouluajan elin kuin jossain painajaisunessa ,koin hirveitä pelkotiloja ja sain paniikkikohtauksia jolloin luulin tulevani hulluksi tai kuolevani eihän paniikkihäiriöistä siihen aikaan tiedetty mitään
Mutta nyt viime yönä näin unta luokkakokouksesta
siinä olivat mukana entiset luokkakaverini ja kaikki aivan saman näköisinä kuin silloin kauan sitten Tuossa unessani kuitenkin pystyin juttelemaan kaikkien kanssa ilman estoja ilman punastelua tai änkyttelyä Olin vihdoinkin yksi heistä osa tuota sen aikaista luokkayhteisöä, en sen ulkopuolinen ja eristetty kummajainen-
tunsin siinä unesa itseni tasavertaiseksi kaikkien luokkakavereitteni kanssa ja tunsin syvää toveruutta ja kiintymystä heihin
Unessa tapasin myös vuosien jälkee sen ensimmäisen rakkauteni ihanan vaalean L...n Hän oli edelleen yhtä kaunis ja luomoava kuin kouluvuosinani jolloin hän oli minulle täysin saavuttamaton unelma
Suutelin häntä intohimoisesti ja tunnustin vihdoinkin rakkauteni paljastin kaikki salaiset haaveeni ja unelmani hänelle ja hän katsoi minuun noilla ihmeellisillä siilmillään ja tunsin niin syvää onnea ja rakkautta että vielä herättyänikin olin sovussa koko maailman kanssa
Tuskinpa tässä elämässä menen koskaan luokkakokoukseen enkä usko että minua sinne edes kutsuttaisiin En syytä luokkakavereitani surkeasta lapsuudestani/nuoruudestani; he olivat vain lapsia silloin niin kuin minäkin Toiset vain ovat aina heikompia kuin toiset --Toivon että nykyään kuitenkin opettajat enemmän kiinnittäisivät huomiota niihin hiljaisiin ja yksinäisiin oppilaisiin ja yrittäisivät rohkaista heitä avautumaan ja uskomaan itseensä