Voisiko siporeksista tehdä Amsterdamiin "jokilaiva"
taloja kun se kelluu. Jos haluaa muuttaa kuivalle maalle niin se olisi helppoa kun talo on niin kevyt ja se kuivaa kuulemma yhdessä lämmityskaudessa. Hyvä vientituote.
taloja kun se kelluu. Jos haluaa muuttaa kuivalle maalle niin se olisi helppoa kun talo on niin kevyt ja se kuivaa kuulemma yhdessä lämmityskaudessa. Hyvä vientituote.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllähän se kelluu, mutta ei kovin kauaa. Tuli nimittäin ihan huvikseen testattua kyseinen asia. Kostean tilan väliseinää tehtiin siporeksista ja vieressä (poistettava) kylpyamme. Laskettiin ammeeseen vettä ja heitettiin harkko sinne. Lähdettiin kotiin ja seuraavana aamuna siporex-palikka oli pohjalla. Eli ei tule hyvää laivaa(kaan).
Talon materiaalina Siporex on loistava, mutta laiva kannattaa tehdä raudasta (rautakin kelluu, vaikket taida uskoa).
Voisiko joku fysiikasta tietävä kertoa tuolle ainaiselle ihmettelijälle, mikä ilmiö panee toiset kappaleet kellumaan ja toiset painumaan pohjaan. Epätoivoissaan hän on sitä kysellyt jo vuosia.
- Vaikuttaa siltä että hän on lämpöeristänyt talonsa styroxilla, mutta se vasta hyvin kelluukin. Siitähän tehdään oikein laitureiden ponttooneja. Mistä ilmiöstä oikein on kysymys?
Nesteessä kelluvaan kappaleeseen vaikuttaa voima (noste)
N = (Rn-Rk) x Vk x g
jossa
Rk = kappaleen tiheys
Rn = nesteen tiheys
Vk = kappaleen tilavuus
g = maan vetovoiman kiihtyvyys
jos tiheyksien erotus on positiivinen, noste on ylöspäin , jolloin esine nousee kellumaan, jos se on negatiivinen, kappale uppoaa.
(tämä on vedetty suoraan dementoituneesta muistista, toivottavasti meni oikein)
Et hankalammin osannut Arkhimedeen lakia esittää?
Simppelisti seuraavasti:
Jos kappale painaa vähemmän, kuin sen syrjäyttämä vesi painaa, kappale kelluu.
Vitun insinöörit, eivät näe metsää puilta, osaavat vain kaavat, mutta eivät ymmärrä käyttötarkoitusta.
"vi**n insinöörit", joihin en onneksi lukeudu, joutuvat mitoittamaan mm laivojen kaljansietokykyä. Siinä mitoituksessa ei riitä pelkkä uppoaa-ei-uppoa-linja.
Mikä muuten kirjoitukseni tuossa osassa, joka oli tarkoitettu yksinkertaisimmille, meni niin yli hilseen, että piti hermostua:
" jos tiheyksien erotus on positiivinen, noste on ylöspäin, jolloin esine nousee kellumaan, jos se on negatiivinen, kappale uppoaa. " ?
No tuo kankea kapulakieli. Kävi mielessä voiko yksinkertaista asiaa hankalammin esittää. Kai sekin on mahdollista.
Ans kun arvaan uudestaan, sä teet niitä käyttöohjeita elektronisiin aparaatteihin? Tarkoitan niitä käyttöohjeita, joita ei ymmärrä erkkikään.
"Nesteessä kelluvaan kappaleeseen vaikuttaa voima (noste) N = (Rn-Rk) x Vk x g
jossa Rk = kappaleen tiheys
Rn = nesteen tiheys
Vk = kappaleen tilavuus
g = maan vetovoiman kiihtyvyys
jos tiheyksien erotus on positiivinen, noste on ylöspäin , jolloin esine nousee kellumaan, jos se on negatiivinen, kappale uppoaa."
Tuo kappaleen tiheyskin on joskus kovin abstrakti, tai ainakin hankalasti mitattavissa.
Mikä on esim. Karibian risteilijän tiheys, kun kappale ei ole umpitiivistä homogeenista materiaalia.
vastata asiallisesti dementiaan vedoten, että kaava sinänsä ovat väärin, ellei puhuta homogeenisesta aineesta tai keskimääräisestä tiheydestä.
Nettiyhteys sattui vaan tökkimään joten jäi julkaisematta.
suunnittelen virastojen mm Kelan käyttöön liian pieniä kirjekuoria.
Olen nyt saanut myös Postin kiinnostumaan aiheesta ja niin kuin monet ovat huomanneet, ovat postin "helposti fixvärde" kirjekuoret juuri aivan pikkuisen liian pieniä.
Sain piennnettyä niitä (A5) kuoria 7 mm kummastakin suunnasta, mikä juuri riittää. Saavutetun paperin säästön lisäksi rikkimenevät kuoret kasvattavat niiden myynnin tuplaksi.
Tarkoitus on, että vit***taa, mutta ei aivan niin paljoa, että viitsisi palauttaa kuoria.
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_65.html#1
Täällähän tehdään tiedettä. Arkhimedes muuten loi integraalilaskennan yli 2000 vuotta sitten. Ja viisaammat hukkasivat noin 1500 vuodeksi muistiinpanot. Yrittivät sittemmin polttaa ja piirtelivät päälle öljyväreillä. Dokumentti aiheesta tuli eilen joltain digikanavalta.
Miten lasketaan pesusienen noste?
ehkä yrittää, kappaleen tilavuus on epämääräinen ja tiheysarvo muuttuu sitä mukaa kun se kastuu.
Vähän samantapainen ongelma: paljonko pitää juoda keppanaa kuin (pesu)sieni, jotta kelluu.