Liekö moinen kotiinpäinvetoa?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000009&conference=4500000000000511&posting=22000000042831541
Itsellä on kyllä Tamron 17-50mm/f/2.8 jossa on tuo Hoya Pro Digital 67mm MC PL-C pyöröpolarisaatiosuodin. Paljonkohan syö valovoimaa kun tuo keli ei vielä ole ollut kuvauksellisesti otollinen kameran ollessa mukana?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000009&conference=4500000000000511&posting=22000000042831541
Itsellä on kyllä Tamron 17-50mm/f/2.8 jossa on tuo Hoya Pro Digital 67mm MC PL-C pyöröpolarisaatiosuodin. Paljonkohan syö valovoimaa kun tuo keli ei vielä ole ollut kuvauksellisesti otollinen kameran ollessa mukana?
Vastaukset 9
Vanhimmat
>Paljonkohan syö valovoimaa kun tuo keli ei vielä ole ollut kuvauksellisesti otollinen kameran ollessa mukana?
Kysymysmerkistä päätellen kysyt jotain, mutta varsinainen kysymys kyllä jäi epäselväksi.
Tuskinpa siihen siis mitään vastausta odotetaankaan.
Mitäs tuollaisia kyselet, vai oletko sinäkin alkanut provoilemaan?.
Katso paljonko mittari näyttää kanssa ja ilman.
Jos tuolle suoraan luvun antaa niin heti tulee toinen ja sanoo: "Mutta sehän riippuu valon tulokulmasta ja suotimen asennon säädöstä".
Jo pelkkä UV-suodin vie valoa lähes 1/4. Noin pienet arvot on hankalia nykyleluilla todeta, mutta wanhalla F:llä se käy helposti.
> Testaa itse!
...meni valotusaika tuolla pyöröpolarisaatiosuotimella verrattuna ilman suodinta elikkä pyöröpolarisaatiosuotimella f/2.8 aukolla sama valotusaika kuin ilman suodinta aukkojen f/4 ja f/4.5 välillä. Tosin tuo suodin ei samalla tavalla varmaan huononna automaattitarkennusta kuin vastaava lasin valovoiman pienennys. Eiköhän se ole tuo lasin syväterävyys aukolla f/5.6 eri kokoisilla kennoilla mikä määrää automaattitarkennuksen toiminnan suuremmilta osin.
Ei tannut ihan onnistua, sillä aukon 2,8 ja 4 välinen ero on vain kaksinkertainen, eikä "nelinkertainen".
Valotusajan pitäisi pyöriä siinä 3-4kertaisen välillä. Eli 1,5-2 aukkoa lisäaikaa.
Objektiivin AF toimii suotimen kanssa likipitäen samoin kuin ilmankin, mutta "ilta" tulee "puoli tuntia" aiemmin.
Mitä pienempi valovoima, sitä "epätarkempi" tarkennus, vaikka tuota eroa ei huomaa jos kuvaa kaikilla objektiiveilla vain täydellä aukolla.
Kaikissa on silloin sama kameran toleranssi.
Vasta himmennettäessä tulee ero näkyviin suurivalovoimaisen eduksi, jos objetiiveissa käytetään samaa aukko-arvoa.
Miksikö?
No siksi, kun suurivalovoimaisella tarkennetaan täydellä aukolla pienellä terävyysalueella ja sitten himmennetään pienempivalovoimaisemman tasolle peittää himmennys pienet virheet ja toleranssit, mitä ei täydellä aukolla tapahdu.
Se, joka muistaa wanhat himmennetyn mittauksen kamerat ja niiden tarkennuksen eri menetelmillä tietävät.
Samoin ne, joilla oli "manuaalinen AF-kamera". Kamera, jossa oli tarkennuksen ilmaisin.
Niissä oli toleranssi niin suuri, että oli pakko himmentää ainakin yksi pykälä osumisen varmistamiseksi.
Pienivalovoimaisella zoomilla sellaisen kameran tarkennusta sai kiertää reilusti, ennen kuin se löysi terävyysalueen toisen äärirajan ja ilmoitti, että nyt ollaan tarkennuksesta ulkona.
> Ei tannut ihan onnistua, sillä aukon 2,8 ja 4 välinen ero on vain kaksinkertainen, eikä "nelinkertainen".
...totta teoriassa, mutta kun otin kuvat f/2.8:lla samasta kohteesta ulkona peräjälkeen sekä pyöröpolarisaattorilla että ilman, olivat valotusajat silloin 1/125 s ja 1/500 s, eli nelinkertaiseksi menee. Myöhemmin otin vielä kuvan eri kohteesta f/2.8:lla pyöröpolarisaattorilla, jolloin valotusajaksi tuli 1/200 s. Otin sitten polarisaattorin pois ja kuvasin saman kohteen aukoilla f/4 ja F 4,5, jolloin valotusajoiksi tuli 1/250 s ja 1/160 s.
Näyttääpä taas kerran olevan puurot ja vellit iloisessa sekamelskassa.
Harmaasuotimet ja pyöröpolat vähentävät objektiivin valovoimaa (T), mutta max. aukko (F) pysyy vakiona.
Ja juurikin tuo aukon koko on määräävä automaattitarkennuksen kannalta, koska järkkärien AF perustuu kolmiomittaukseen - kyseessä on automatisoitu versio leikkokuvasta (ihan kirjaimellisesti, jokaista tarkennuspistettä kohti on sensoripari tai ristisensorien kohdalla kaksi paria).
http://doug.kerr.home.att.net/pumpkin/Split_Prism.pdf
Ja ihan kuten leikkokuvankin kanssa, liian pieni (fyysinen) aukko objektiivissa = leikkokuva pimenee / sensorit jäävät varjoon.
Toki valovoimallakin (T) on merkitystä, etenkin vähässä valossa, koska sensorit tarvitsevat tietyn määrän valoa toimiakseen. Mutta f/8 objektiivien toimimattomuus jopa auringonpaisteessa ei tosiaan selity valovoimalla, vaan liian pienellä aukolla.
> Ja juurikin tuo aukon koko on määräävä automaattitarkennuksen kannalta, koska järkkärien AF perustuu kolmiomittaukseen - kyseessä on automatisoitu versio leikkokuvasta (ihan kirjaimellisesti, jokaista tarkennuspistettä kohti on sensoripari tai ristisensorien kohdalla kaksi paria).
...eppäilin, mutta itse aiheesta vielä, ei ole tainnut seljetä onko esim. 300mm:n polttovälillä kameroitten rungoilla eroa sen kanssa, että minkä valovoimaisilla laseilla kameroitten automaattitarkennus vielä toimii?
Useimmilla kameroilla vaatimus on speksien mukaan f/5,6, mutta vähän heikompikin toimii yleensä (esim. nämä telepäässä f/6,3 valovoimaiset superzoomit). Aika paljon on myös näkynyt juttua siitä, miten f/5,6 lasi 1,4x telejatke (yhdessä f/8) toimii - ainakin hyvissä olosuhteissa - kun käytetään telejatketta, joka ei raportoi todellista aukkoa kameralle (eli kamera luulee aukon olevan f/5,6, vaikka se on todellisuudessa f/8).
Minoltalle = Sonylle kelpaa puoli pykälää pienempikin aukko (ja erikoistapauksena 500/8 peilitele, mutta vain keskimmäistä tarkennuspistettä käytettäessä).
Sitten on kameroita, joissa on vyö ja henkselit eli tarkennuspistettä kohti on yksi sensori(pari), joka vaatii vähintään f/2,8 toimiakseen ja toinen, joka pärjää esim. f/8 asti. Suurempaa valovoimaa vaativalla sensorilla kolmiomittauksen tarkkuus on luonnollisesti parempi.