Saksasta uutisia.

Kävin Saksassa - Vechtassa (vaihto-oppilas), eli
olin yhdessä perheessä - jee, olin siellä viikon
(tulin eilen kotiin)ja oli ihan sika kivaa. Nyt
on kuitenkin jo ikävä takaisin ja mieletön tarve
nähdä niitä samoja saksalaisia nuoria joiden
kanssa olin tuon kyseisen viikon ajan tiiviisti
yhteydessä heihin. Nyt masentaa ja on kurja olo -
on niinkuin olisi joku läheinen kuollut. Eikös se
ole vähän sama asia, kun en mä voi enää koskaan
nähdä niitä tyyppejä joihin kiinnyin aika paljon.
Elämä on jotenkin epäreilu - miksen vois asua
siellä. No kaippa se ikävä siittä joskus väistyy
ja niiden naamat unohtuu mielestä. On hieman
kurja juttu että en voi edes pitää minkäänlaista
yhteyttä heihin.

PS. Suosittelen jokaiselle, että käy edes kerran
elämässään Saksassa - paljon kauniita taloja ja
puutarhoja, ja paljon hienoja autoja yms. yms.
Wolkswagenin tehtaat on jokaisen pakko nähtävä.
Ihmiset siellä ovat ystävällisiä. Ilmasto on
siellä loistava.
3248
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Ja se olut on niin mahtavaa! siis paljon parempaa
kun täällä ja ikärajakin 16vee baariin!!
ja ihmiset polttelee sauhuja keskellä kaupunkia
(ainakin Berliinissä) eikä poliisit edes sanoneet
mitään! vaikka varmasti huomasivat..

on se kyllä hyvä maa tosiaankin se saksa.
mut Hollanti silti paras!

Äänestä

saat syyn niskoillesi sitten,kun saan samanlaisen saksa-kuumeen!onhan se ihan viehättävä
maa...aattelin käydä siellä joskus...opiskelemassa tms.siis,sä haluaisit unohtaa ne
tyypit,joihin kiinnyit ja tutustuit...?voithan sä käydä siellä uudestaan!tai alkaa
kirjeenviahtoon.usko pois,ei hätä ole tämän näköinen.

Äänestä

Muitakin Saksa-faneja! :) Itse en ole ollut
vaihto-oppilaana, mutta koko ikäni olen
matkustellut Saksassa ja Hampuri on lähes toinen
kotini...

Antaisin melkein mitä tahansa jos voisin muuttaa
Saksaan tältä seisomalta, mutta ehkä se on
tulevaisuudessa totta. :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Matkustelija kirjoitti:

Kävin Saksassa - Vechtassa (vaihto-oppilas), eli
olin yhdessä perheessä - jee, olin siellä viikon
(tulin eilen kotiin)ja oli ihan sika kivaa. Nyt
on kuitenkin jo ikävä takaisin ja mieletön tarve
nähdä niitä samoja saksalaisia nuoria joiden
kanssa olin tuon kyseisen viikon ajan tiiviisti
yhteydessä heihin. Nyt masentaa ja on kurja olo -
on niinkuin olisi joku läheinen kuollut. Eikös se
ole vähän sama asia, kun en mä voi enää koskaan
nähdä niitä tyyppejä joihin kiinnyin aika paljon.
Elämä on jotenkin epäreilu - miksen vois asua
siellä. No kaippa se ikävä siittä joskus väistyy
ja niiden naamat unohtuu mielestä. On hieman
kurja juttu että en voi edes pitää minkäänlaista
yhteyttä heihin.

PS. Suosittelen jokaiselle, että käy edes kerran
elämässään Saksassa - paljon kauniita taloja ja
puutarhoja, ja paljon hienoja autoja yms. yms.
Wolkswagenin tehtaat on jokaisen pakko nähtävä.
Ihmiset siellä ovat ystävällisiä. Ilmasto on
siellä loistava.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu