Ranta

olet vapaa paranet.

Ihan ensinnä, teksti olisi kannattanut säkeistää
- jakaa kolmen tai neljän lauseen säkeisiin, se
helpottaa lukemista ja runon sisäistämistä.
Järjestän tekstisi tähän sillä tavoin, niin itse-
kin huomaat eron;

Kävelen rantaan
tunnen tuulen poskillani, suljen silmäni
ihana viileys
raikkaus täyttää mielen.

Tunnen itseni vapaaksi,
nyt voisin tehdä mitä vain
mutta mikä on se pieni möykky kurkussa ?

Jo yksi kyynel kimpoaa silmästä
en pysty enään estämään toisia
tunnustelen ilmaa
se on kostea ja täynnä elämää

mutta en tunne sitä itsessäni
miksi ?

Olen kuin tyhjä pallo
jota potkitaan sinne tänne
ilman päämäärää

löydänkö ikinä sitä mitä etsin ?

Jokin estää minua heittäytymästä mereen
möykky kasvaa
ja en enää pysty liikkumaan.

Tuuli voimistuu, voisin kaatua
kuulen
kuinka vesi iskeytyy kiveen
tasaisin väliajoin, milloin se loppuu ?

Silloin kun tuuli laantuu ...

Olen jo iskeytynyt kiveen monta kertaa
milloin minun tuuleni laantuu
pysähdynkö nyt, lopunko nyt ?

Avaan silmät
otan askeleen eteenpäin.

On kaksi tapaa kirjoittaa runoa, joko perinteis-
tä, riimitettyä tai sitten vapaata tekstiä niin
kuin nyt itse kirjoitit.

Molemmissa voidaan käyttää myös kahta erilaista
kirjoitustyyliä. Joko oikeinkirjoituksellisesti,
siis siten että lause alkaa aina isolla kirjai-
mella ja päättyy pisteeseen huomioiden myös vä-
liin tulevat pilkutukset.
Tai sitten niin, ettei käytetä pisteytettyä ja
pilkutettua tapaa, vaan kirjoitetaan pienin kir-
jaimin alusta loppuun ilman pilkkuja ja pisteitä.

Olit käyttänyt lähinnä tuota perinteistä, mutta
siinä oli oikeinkirjoituksellisesti virheitä.
Ensinnäkin jokainen lause ei voi päättyä pistee-
seen vaan lauseet olisi pitänyt erottaa pilkuin.
Toinen silmiinpistävä virhe siinä oli, että olet
unohtanut pari varsin tärkeää seikkaa.
Merkkien jälkeen tulee aina välilyönti, niin pis-
teen, kysymysmerkin kuin huutomerkinkin jälkeen.
Merkit ei kuulu olla milloinkaan kiinni kirjai-
messa.

Itse tekstin koostumuksesta sitten.
Se mitä tunnet kurkussasi - möykyn, sen olisin
itse korvannut vaikkapa sanalla ' palan '

Kyynel ei mielestäni kimpoa, se joku pusertuu
tai sitten vierii.

' olen kuin tyhjä pallo '
Tyhjyys on ihmisen yksi tunnetila, mutta en ver-
taisi sitä palloon. Ehkä vain toteaisin olevani
yksinkertaisesti tyhjä, olevani muiden potkitta-
vana ( siis henkisesti )

Lause
' Möykky kasvaa ja en enää pysty liikkumaan '
siinä ja-sana on turha, riittää kun toteaa vain
liikkumattomuuden jotenkin, tai sitten käyttää
siinä sitä palan kasvamista mukana.

Enään-sana on oikeinkirjoituksellisesti väärin,
vaikkakin se kuuluu johonkin murteeseemme. On
oikein kirjoittaa ' enää ' Murrerunot on sitten
asia erikseen, mutta samassa runossa ei ole hyvä
käyttää sekä murre- että kirjakielisiä sanoja.

Toivottavasti palautteestani on jotain apua Si-
nulle jatkoa ajatellen.