mitkä ovat pokkarin ja järkkärin erot.
Sillä lailla pliis että sellainenkin älyää joka ei sitä muuten vielä tiedä eli tarkasti ja ns. kädestä pitäen että saa selvyyden kaiken maailman droppeista yms. jos nyt tuo sanakaan oikein meni.
Siis kansantajuisesti erot ja muutakin.
Tattista ihan kaiken varalta etukäteen oi tietäjät te iänikuiset.
Sillä lailla pliis että sellainenkin älyää joka ei sitä muuten vielä tiedä eli tarkasti ja ns. kädestä pitäen että saa selvyyden kaiken maailman droppeista yms. jos nyt tuo sanakaan oikein meni.
Siis kansantajuisesti erot ja muutakin.
Tattista ihan kaiken varalta etukäteen oi tietäjät te iänikuiset.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pokkkari:
http://www.gizmograph.com/wp-content/uploads/2008/03/canon-ixux-970-is.jpg
Järkkäri:
http://www.camerasonly.com/productimg/canon-eos-40d-l.jpg
Pokkarin suunnittelun lähtökohtana on helppous, pieni koko, kätevyys jne.
Järkkärin taas kuvanlaatu, monipuolisuus, suorityskyky...
Toinen on tarkoitettu satunnaiseen näppäilyyn ja muistojen tallentamiseen, toinen laadukkaiden ja ammattimaisten valokuvien ottamiseen.
Toinen on normaaleille kuluttajille suunnattu, toinen harrastajille ja ammattilaisille.
Sama pätee kaikissa muissakin tuoteryhmissä. Ei kai tuota oikeasti ole vaikea päätellä.
Triviaali ero on tietysti, että järkkärissä on vaihdettavat objektiivit ja pokkarissa ei.
Tekniseltä kannalta suurimpia eroja on kennon koko. Pokkarin kenno on varsin pieni, n. viisi milliä kanttiinsa. Järkkärin kenno on isompi, n. 20 milliä kanttinsa. Isompi kenno antaa paremman kuvanlaadun, koska sille tulee enemmän valoa ja siten kuvassa on vähemmän kohinaa etenkin huonoissa valaistusolosuhteissa. Myös optiikan piirto voidaan paremmin käyttää hyväksi. Suuri kenno ja siten suuri polttoväli takaa myös pienemmän syväterävyyden, joten kuvissa saa taustan epäteräväksi.
Vastaavasti pienellä kennolla saadaan pienikokoinen kamera. Sillä saadaan myös suhteellisesti pitkä polttoväli kevyellä ja edullisella objektiivilla (ns. superzoom).
Toinen ero liittyy tähtäämiseen. Järkkäri on rakenteeltaan perinteinen. Kameraa tähdätään etsimellä. Kamerassa kennon edessä on peili, josta valo johdetaan etsimeen. Seurauksena järkkärillä ei näe reaaliaikaista kuvaa näytöllä eikä niillä voi kuvata videota. Tosin uusimmissa järkkäreissä on poikkeuksia tähän. Pokkarissa etsin puuttuu usein kokonaan ja kameraa tähdätään katsomalla kuvaa näytössä. Jos etsin on, on se simppeli putki.
Kuvan muodossa on myös eroa. Pokkarit on yleensä suunniteltu 4:3 muotoiselle kuvalle, siis perinteiselle TV-ruudulle tai monitorille. Niissä tosin voi olla lisänä muitakin muotoja, kuten 16:9, mutta nämä on tehty rajaamalla. Järkkärit on tehty perinteiselle 3:2 muodolle, joka on tuttu kinokameroista.
Paremman käsityksen kennojen kokoerosta saa kun laskee niiden pinta-alan. Halvimpien pokkareiden ja aps-c järkkäreiden kennojen koko ero on suunnilleen 15-kertainen.
Aloittajalle: Pokkarit on tehty pientä kokoa ja halpaa hintaa tavoitellen. Muut on toissijaisia, kuten kuvanlaatu. Järkkäreissä taas kuvanlaatu on päätavoite. Kameroiden kalleimmat osat on kenno ja objektiivi ja ne on myös ne jotka eniten vaikuttaa kuvanlaatuun. Jos kameran pitää olla halpa, se tarkoittaa sitä että kennosta ja objektiivista joudutaan tinkimään. Käytännössä pokkarin ja järkkärin erot tulee esille vaikeissa kuvausolosuhteissa, liikkuva kohde huonossa valossa. Sellaisessa pokkari on käyttäkelvoton. Järkkärillä pärjää sellaisessa jos on olosuhteisiin sopiva objektiivi. Pokkariin sitä ei saa vaihdettua vaan on aina pärjättävä sillä yhdellä, joka ei ole missään loistava vaan kompromissi kaikessa.
Lisäksi järkkärin isompi kenno sallii korkeammat iso-herkkyydet ilman häiritsevää kohinaa.
Oikein hyviä selityksiä nuo ylläolevat, mutta siitä ihmettelemästäsi "dropista" vielä.
Croppikertoimella tarkoitetaan lukua (esim. 1,5) jolla digijärkkärin objektiivin polttoväli on kerrottava että saadaan vastaava kinofilmifilmikameran objektiivin polttoväli.
Digijärkkärin valoherkkä kenno nimittäin on yleensä pienempi kuin kinofilmikameran negatiivi joka on 24mm*36mm. Kuvakulma on valokuvauksessa tärkeä ja kuvakulmaan vaikuttaa sekä objektiivin polttoväli että negatiivin/kennon koko.
Perinteisesti järjestelmäkamerat ovat olleet lähinnä kinofilmikokoa, joten perinteen vuoksi järjestelmäkameralla kuvaavaa monasti kiinnostaa millaista kinofilmikameran objektiivia digijärkkärin objektiivi vastaa. Tässä käytetään sitä croppikerrointa.
Esim jos digijärkkärin croppikerroin on 1,5 ja objektiivin polttoväli 33 mm niin se vastaa 1,5 * 33 mm eli 50 mm objektiivia kinofilmikamerassa eli on kuvakulmaltaan suunnilleen normaaliobjektiivi.
Se varsinainen "iso" ero:
– pokkarissa on kiinteä ohjektiivi
– järjestelmässä on irroitettava objektiivi eli kamera (runko) ja objektiivi valitaan erikseen.
Muuta:
– pokkarissa lisälinssejä voi kiinnittää vain objektiivin eteen
– jarjestelmässä voi olla useita vaihdettavia objektiiveja ja valikoima on paljon laajempi sekä polttovälin, että laadun suhteen.
– pokkarit on suunniteltu ensisijassa harrastelijakäyttöön
– järjestelmiä on sekä harrastelija, että ammattikäyttöön ja niihin on saatavissa erittäin runsaasti erilaisia lisävarusteita.
– suurin ero on hinnoissa,
paras pokkari maksaa ehkä n. 500€ eli hyvän järjestelmän hinnalla saat n. 20 pokkaria.
– kuvanlaadussa ei normaalikokoisissa kuvissa ole näkyvää eroa, mutta suurien julistekuvien kuvaamiseen pokkarin kuva ei oikein riitä.
– liian kaukana olevien kohteiden kuvaamiseen soveltuu vain pitkällä putkella varustettu järjestelmä.
Pitkät putket maksavat "maltaita" (esim. Sigma 200–500/2,8 Apo n. 16 000 €)
– on hienoa omistaa järjestelmäkamera jossa on iso putki, pokkarikuvaaja ei näytä ammattilaiselta edes leikisti.
Pokkarilla saat, niissä tilanteissa missä harrastelija yleensä kuvaa, riittävän onnistuneen kuvan. Pokkarissa on pieni viive sen napin painamisen jälkeen. Järjestelmäkameralla sinulla on mahdollisuus hallita suurin osa tilanteista. Voit saada hyviä kuvia hienoilla objektiiveilla. Voit päästä sellaisiin ulottuvuuksiin joka kerta, mihin ei pokkarilla pääse kuin sattumalta. Pokkari on halvempi kuin järjestelmäkamera. Suurin osa ihmisistä kuvaa satunnaisesti esim. juhlissa ja perhepiirissä. Silloin riittää pokkari. Monille riittää, että joku ihminen tai eläin näkyy kuvassa, vaikka kuva olisi väärin valottunut. Jos haluat pysäyttää liikkeen, hallita valon, tai vaikka irrottaa kohteen taustasta, tarvitset järjestelmärungon ja kalliin kakkulan.