Mua on kiusattu ehkä ala-asteen neljännestä luokasta lähtien, ja nyt oon ysillä. Kiusaaminen jatkuu vieläki lähinnä hiljaisena. Jään usein yksin ja minua syrjitään ja jos joskus pääsen välitunniksi johonkin porukkaan ja vaikkapa kerron ajatuksistani, niin tyypit alkaa puhua keskenään jotain ihan muuta, aivan kuin olisin ilmaa. Vuosi sitten mun koulunumerot alkoivat nousta kun aloin tsempata koulussa. Tämä oli lähinnä poikaystäväni ansiota. Hän tsemppas mua ja auttoi läksyissä jos oli tarvista. Nykyään minulla on keskiarvona jo 9.2, kun vielä reilu vuosi sitten se oli 8.1. Poikaystäväni asuu eri paikkakunnalla ja hän on minua huomattavasti vanhempi, mutta ikäero ei ole meidän seurustelua haitannut.
Nyt kävi niin, että poikaystävälläni todettiin talvella keskivaikea masennus, ja se tuntui muuttaneen hänet kokonaan. Hän ei ole koskaan pystynyt rakastamaan, mutta silti tiedän, että hän on aina välittänyt minusta paljon. Masennuksen myötä hänestä tuli tunteeton ja kylmä, eikä hän enää jaksa kannustaa minua samalla tavalla kuin ennen. Nyt ymmärsin, että olen jaksanut koulua ja kaikkea muuta vain hänen ansiosta, ja nyt olen aivan yksin. En yksinkertaisesti jaksa enää. Ja kyllä, olen kertonut mm. koulun henkilökunnalla ja vanhemmilleni koulukiusaamisesta, mutta he eivät välittäneet tarpeeksi eivätkä osanneet kunnolla auttaa. Poikaystäväni käy psykiatrilla säännöllisesti ja minä pyrin auttamaan häntä parantumaan, mutta masennus tuntuu silti menevän yhä huonommaksi ja viikonloppuna sain kuulla hänen itsemurhaisista ajatuksistaan.. Mitä minun pitäisi tehdä? En jaksa itsekään enää mitään..
Nyt kävi niin, että poikaystävälläni todettiin talvella keskivaikea masennus, ja se tuntui muuttaneen hänet kokonaan. Hän ei ole koskaan pystynyt rakastamaan, mutta silti tiedän, että hän on aina välittänyt minusta paljon. Masennuksen myötä hänestä tuli tunteeton ja kylmä, eikä hän enää jaksa kannustaa minua samalla tavalla kuin ennen. Nyt ymmärsin, että olen jaksanut koulua ja kaikkea muuta vain hänen ansiosta, ja nyt olen aivan yksin. En yksinkertaisesti jaksa enää. Ja kyllä, olen kertonut mm. koulun henkilökunnalla ja vanhemmilleni koulukiusaamisesta, mutta he eivät välittäneet tarpeeksi eivätkä osanneet kunnolla auttaa. Poikaystäväni käy psykiatrilla säännöllisesti ja minä pyrin auttamaan häntä parantumaan, mutta masennus tuntuu silti menevän yhä huonommaksi ja viikonloppuna sain kuulla hänen itsemurhaisista ajatuksistaan.. Mitä minun pitäisi tehdä? En jaksa itsekään enää mitään..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletko oikeasti saanut keskiarvoksi 9.2, kaikkien noiden vaikeuksien keskellä? Jos olet, olet hitonmoisen taitava ja nokkela nuori nainen.
Koita levätä ja miettiä asioita rauhassa, omassa tahdissasi. Tiedän, että sinulla on rankkaa. Tulevaisuutesi kuulostaa hyvältä jatko-opiskeluja ajatellen.. :)
Ja ainahan voi pitää välivuodenkin. Ole ylpeä!
Kaikki kääntyy vielä parhain päin, sinun täytyy uskoa itseesi ja elämään. :) Vaikka taakka tällä hetkellä tuntuu suurelta, niin aikanaan sen voittaminen kääntyy voimavaraksesi. Älä anna pään vaipua synkkyyteen, maailmassa on paljon ihania ja hienoja asioita, joiden takia kannattaa jaksaa!
Terveisin, yksi vastaavista vaikeuksista aikoinaan
selvinnyt.
Keski-arvosi on todella hieno, itse en voi uneksiakaan tuollaisesta. Älä luovuta, maailmassa on paljon mukavia asioita, joita voit toteuttaa sitten tulevaisuudessa, ja noin hyvä koulumenestys takaa melkoiset hyvät mahdollisuudet tulevaisuudessa tehdä työkseen mitä haluaa, ja näinollen myös toteuttaa haaveitaan, ja tehdä ja kokea mukavia asioita.
Heippa!m Elämä on kovaa, ei kannata miettiä toisten ajatuksia. Kukaan ei jaksa loputtomiin! Kaikista tärkeintä on minä itse, ja sen kun pystyt sanomaan ääneen niin tosi hyvä juttu! Kaikkea hyvää sulle!