Pokkaripassin täytyttyä nappasin ilmaspokkariksi Duane Swierczynskin esikoisromaanin Keikkakuski.
Tarinahan oli klassinen tarina pieleen menevästä pankkiryöstöstä Jim Thompsonin ja Donald E. Westlaken tarinoiden malliin. Ja myönnän, että varsin viihdyttävähän nopeatempoinen ja toiminnallinen thrilleri olikin. Uskoisin lukevani oikein mielelläni kirjailijan seuraavankin teoksen.
Mutta toisaalta... Tarinassa ei ollut mitään hirveän uutta. Oikeastaan se olisi voinut olla käsikirjoitus videopelille GTA: The Bell City. Itse asiassa kirjailija sivusikin yhdessä kohtaa GTA III-peliä; yhden päähenkilön poika oli sitä pelaillut. Myös kansikuvan maalannut Ossi Hiekkala on kannessa olevan auton rekisterilaattaan raapustanut kirjainyhdistelmän GTA. Tuskin sattumalta.
Tarinassa oli muutamia aukkoja, joihin olisin kaivannut jonkinlaista selitystä. Tarinan henkilöt esimerkiksi löysivät pakomatkalla piilottelevia henkilöitä miljoonakaupungin syövereistä vähän liiankin helposti. Kuinka he sattuivatkin samoille sivukujille juuri samoihin aikoihin? Silkalla tuurillako kenties?
Kirja oli varsin selkeä kunnianosoitus noille vanhoille "kioski-dostojevskeille", missä ei sinänsä ole mitään pahaa. Tarantinon koko elokuvatuotantohan perustuu nimenomaan samanlaiselle pulp fictionin kunnioitukselle.
Keikkakuski sopii hyvin keveäski ja toiminnallisesksi matkalukemisesksi junamatkalle tai bussiin. Se tarjoaa viihdettä kun vain laittaa aivot narikkaan eikä odota turhaa syvällisyyttä tai merkityksellisyyttä.
Tarinahan oli klassinen tarina pieleen menevästä pankkiryöstöstä Jim Thompsonin ja Donald E. Westlaken tarinoiden malliin. Ja myönnän, että varsin viihdyttävähän nopeatempoinen ja toiminnallinen thrilleri olikin. Uskoisin lukevani oikein mielelläni kirjailijan seuraavankin teoksen.
Mutta toisaalta... Tarinassa ei ollut mitään hirveän uutta. Oikeastaan se olisi voinut olla käsikirjoitus videopelille GTA: The Bell City. Itse asiassa kirjailija sivusikin yhdessä kohtaa GTA III-peliä; yhden päähenkilön poika oli sitä pelaillut. Myös kansikuvan maalannut Ossi Hiekkala on kannessa olevan auton rekisterilaattaan raapustanut kirjainyhdistelmän GTA. Tuskin sattumalta.
Tarinassa oli muutamia aukkoja, joihin olisin kaivannut jonkinlaista selitystä. Tarinan henkilöt esimerkiksi löysivät pakomatkalla piilottelevia henkilöitä miljoonakaupungin syövereistä vähän liiankin helposti. Kuinka he sattuivatkin samoille sivukujille juuri samoihin aikoihin? Silkalla tuurillako kenties?
Kirja oli varsin selkeä kunnianosoitus noille vanhoille "kioski-dostojevskeille", missä ei sinänsä ole mitään pahaa. Tarantinon koko elokuvatuotantohan perustuu nimenomaan samanlaiselle pulp fictionin kunnioitukselle.
Keikkakuski sopii hyvin keveäski ja toiminnallisesksi matkalukemisesksi junamatkalle tai bussiin. Se tarjoaa viihdettä kun vain laittaa aivot narikkaan eikä odota turhaa syvällisyyttä tai merkityksellisyyttä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aamuvuoron jälkeinen väsymys näemmä painaa... Kauheita kirjoitusvirheitä! :-D
Kannattaa tutustua myös muihin banaani pokkareihin. Itse en ainakaan ole törmännyt Banaani pokkareissa muihin kuin hyviin kovaksikeitettyihin teoksiin. Aion hankkia lisää näitä tulevia klassikoita.
PS: j. ellroy, sulla on hyvä maku, ole lukenut muutaman arviosi...
Pitää tutustua. Samoin kiinnostaa Christa Faustin juuri suomennettu kirja. Se on myös ilmestynyt Banaani Pokkareissa suomeksi.