on jokaisen suomalaisen käytössä.
Raskaasti
tuettu ruoka
44506
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
-
"Raskaasti tuettu ruoka on jokaisen suomalaisten käytössä.", kirjoittaa
säälittävän tökeröä propagandaa nimimerkki tuossa edellä.
Sama määrä ruokaa toki tulee olemaan jokaisen suomalaisen käytössä
megalomanisten maataloustukiaisten lakkauttamisen jälkeenkin.
Sen sijaan hinnaltaan se tulee olemaan edullisempaa, kun amatöörimäisten
perheviljelmäpuuhastelijoiden asemesta toimintaa harjoittavat ammattilaiset, jotka osaavat
sopeutua EU-tasolla työnjakoon ja kykenevät toimimaan kannattavasti ilmän
yhteiskunnan tukea. Kuluttajahintojen aleneminen tulee olemaan
ilmeistä tuotannon tehokkuuden kasvaessa. Nykyinen tehottomuus maidontuotannossa
jo yksin kertoo maataloussektorin kaikinpuolisesta nysväämisestä, jossa suunnattomin
kustannuksin saadaan suunnattoman vähän tuotosta aikaiseksi, ja
sekin vähä pelkästään megalomaanisten tukiaisten avulla.
..megalomaaninen järjenjuoksu.....
tuosta valehtelusta vai onko se jonkinlaista pakko käyttäytymistä..
pukkailee. Keroppa ny megalomaaninen kuinka se megalomaaninen maataloustuki lakkautetaan ja mitä sen jälkeen. Älä ölvököi ja arvele, täräytä factaa pöytään. Maataloustuen lopettamista ei halua ainakaan kauppa ja teollisuus. Suomalaisen tuotannon joutuessa nostamaan hintojaan tai lopettamaan tilalle pukkaa ulkoa tuettua tavaraa, joka tosin on kalliimpaa kuin kotimainen. Ensinnäkin alkutuotehinnat ovat euroopasa korkeampia kuin meillä ja lisäksi tulee rahti. Pitää olla megalomaaninen typerys joka luulee, että tällaisilla tuottajahinnoilla kukaan pystyy tuottamaan yhtään mitään, miksi se siellä edullisemmissa tuottajaolosuhteissa sitten on tuettunakin kalliimpaa kuin meillä. Olsikohan siellä semmonen juttu, että siellä on kaupassakin kilpailua, eihä missään muualla länsimaissa elintarvikekaupan kate ole 35-50%.
Eurooppalaiselle tasolle , saisi kuluttaja ruokansa 20 % halvemmalla , siis loppuhinnasta.
joissa käytetään halpatyövoimaa, jolloin saadaan tuotteitakin halvalla myyntiin.
Maito on ollut meillä SELKEÄSTI KALLIMPAA. Kun tuosta
http://www.milkprices.nl/Reports/MPV_REPORT_2008.pdf
sivulta 36 katsot niin huomaat että 10 vuoden keskiarvo on ollut 5 c/l korkeampi kuin EUn keskmääräinen maidon hinta. Kun maitoa tuotetaan vuodessa on 2.200.000.000 litraa niin se tarkoittaa että noin 110 miljoonaa on rapsahtanut tuottajien tilille vuodessa enemmän kuin EUssa keskimäärin. Mitäs luulette, onko tuo näkynyt kuluttajan maitolaskussa?
Muissa kuin maidossa niin hinta sen sijaan on ollut toinen. Vilja (josta suurin osa menee sitten rehuna tuotantopanoksiksi lihan- ja maidontuotantoon) on ollut pääsääntöisesti EUn halvinta. Sianliha on suurinpiirtein EUn keskihinnoissa. Nauta suurinpiirtein jkeskihinnoissa tai hieman alle. Maito on kiintiöiden takia ollut poikkeus, todellinen kilpailu on puuttunut.
tuottajahinnan täytyykin olla meillä korkeampi mutta kuluttaja ei siitä kärsi, maito on meillä edullista ostaa ja kaiken lisäksi huippulaatuista. Huomioitava myös ettei tuottaja " saa" tuota hinnaneroa se menee SAK:n jäsenten taskuun, toisekseen tätä hinnaneroa ei enää ole vaan maidon tuottajahinta on meillä EU:n alhaisempia..
Kerro oikeammin missä mennään kuin yhden yksittäisen kuukauden luvut. Toisekseen tuokaan
"toisekseen tätä hinnaneroa ei enää ole vaan maidon tuottajahinta on meillä EU:n alhaisempia.. "
ei ole enää totta, kannattaa seurata aikaansa ja päivittää tiedot vaikka tuolta
http://www.milkprices.nl/
mistä selviää että täällä viimeinen kuukausi 36,69 kun keskiarvo 31,78. Niin että EUn alhaisimpia? Just joo... Lisäksi 12 kuukauden liukuva keskiarvo täällä 36,38 ja keskiarvo 28,71. EUn alhaisimpia? Just joo...
laskee, pelaamme maailmanmarkkinahinnoilla ei ne voi poiketa yleisestä tasosta tai olemme pian entinen tuottajamaa.
Mutta minkä takia täytyy (edes yrittää?) valehdella että "meillä on EUn alhaisin tuottajahinta" kun maidon kohdalla sekä pitkä että lyhyen aikavälin totuus on täysin päinvastainen. Meillä maidon tuottajahinta on EUn korkein hiukankaan pitemmällä tarkastelujaksolla. Miksi siis valehdella asiasta?
Johtuuko se siitä että muualla EUssa ei tule maidolle lisätukea niinkuin meillä kansallista tukea vielä EUn korkeimman tuottajahinnan päälle 10 c/l? Pitääkö tuossa esitetty sittenkin paikkansa? Totuuden sanoja eduskunnassakin?
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
"C-alueen tuotannon kasvu perustuu poikkeuksellisen korkeisiin tukiin, eli siellä tuotannon kannattavuus on erinomainen. C-alueella maksetaan sekä tuotantoa sopeuttavaa tukea investointituen muodossa että tuotantoa ylläpitävää tukea 142-tuen muodossa. Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto, ja samalla A- ja B-alue on painumassa Euroopan huonoimmin kannattavaksi."
kukaan ei ole väittänyt maidon tuottajahinnan olevan alhaisin vaan alhaisimpia ja nimenomaan tällä hetkellä ja vielä kerran pohjoisesta sen enempää kuin muistakaan maataloustuista EI TUOTTAJA HYÖDY SENTIN HYRRÄÄ..
vaikeaa löytää tukematonta ruokaa mistään.
pystyvät kilpailemaan ilman tukea esimerkiksi eu,n ja usan tuetun alkutuotannon kanssa, jos muut maat eivät lopettaisi maatalouden tukemistaan, kuten ymmärin kirjoituksestasi, ainoastaan suomessa maataloustuet lopettaisiin, kun meillä on vielä huonommat tuotanto-olosuhteet. Itselläni on peltoa 150ha, pidän itseäni ammattilaisena, mutta silti en viimevuoden tuottajahinnoila ja tuotantomäärillä saanut jäämään paljon mitään katetta tuotannostani, vaan miltei kaikki tuloni koostui tuista.
Minunkin pelloille on laskettu paljonko kannattaa laittaa lannoitteita sen hetkisellä hinnoilla saadakseen optimisadon. Sitä sanotaan rajatuotoksi missä tuotantopanosten ja tuoton käyrät leikkaavat toisensa.
Eli suuremmalla lannoitemäärällä sato kylla suurenisi, mutta koska tuo tuotantopanosmäärä käyrä kohoaa jo siinä vaiheessa jyrkemmin kuin tuottokäyrä, ei lannoitemäärän lisäämien enää ole kannattavaa.
Onko sinulla JoVain antaa ohjetta minulle miten olisin vielä enemmän "ammattilainen" ja saisin tuon rajatuottoa muutetuksi niin että tuotto käyrä leikkaisi tuotantopanoskäyrän korkeammalla.
Tuotantofunktion numeerinen kuvaus:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuotantofunktio
Pitää olla 50 % katetta , eikö 10+13% riittäisi. -Perusteluja, perusteluja kauppiaat.
Miksi nisu pitkossa on 500 % katetta , eikö pienempi riitä ?
tuotosten ja kustannusten
perusteella. Kustannusanalyysin kannalta keskeisimmat käsitteet ovat
rajakustannus ja rajatuotto. Rajakustannus (marginal cost, MC) tarkoittaa
yhden lisäayksikön tuottamisesta koituvaa kustannusta. Rajatuotto (marginal
revenue, MR) puolestaan tarkoittaa lisäyksikön myymisestä saatavaa tuottoa.
Koska Suomen oloissa viljelijät eivät käytännössö pysty vaikuttamaan
markkinoihin tuotosmäärillään, on rajatuotto sama, kuin tuotteen markkinahinta.
Näin ollen saatava tuotto voidaan maksimoida asettamalla panos
käyttö sellaiseksi, että tuotannon rajakustannus on yhtä suuri kuin tuotteen
markkinahinta.
http://www.mv.helsinki.fi/home/jsumeliu/MAL5/mal5_pellervo_kassi.pdf
Tuolta voi lukea lisää.
maataloustuotannosta, voisitko laskea tuon rajatuoton ja rajakustannuksen ja siitä johdetun viljelysuunnitelmän, mitä lannoitetta käytän ja kuinka paljon, ja mitä viljaa kylvän ensi keväänä. Oletetaan että ensi vuonna viljan hinta ei enää olisi 180€/tonni, vaan 130€/tonni. Maani on aitosavea, PH hyvä, ja tilani on eteläsuomessa. Minulla oli tuo 150ha josta äsken kirjoitin.
Odotan innolla laskelmiasi. Täytyyhän sinun osata tuo laskea kun kerran osaaat arvostellakin. Arvostelijalla pitää olla ammattitaitoa ja tietoa arvostelemistaan asioista.
Suomalaiset maanviljelijät saavat EU-tuen siinä missä muidenkin
jäsenmaiden viljelijät saavat. EU-tuki jakaantuu asukasmäärien
mukaan ja on siis kaikille EU-kansalaisille saman suuruinen.
Siinä mielessä EU-alueen viljelijät ovat keskenään tasa-arvoisessa
asemassa. Parlamentti on kaavailemassa tuen radikaalia vähentämistä,
mutta se koskee kaikkia EU:n viljelijöitä samalla tavoin.
Suomalaisilla veronmaksajilla on omana erikoisena rasitteenaan
ns. k a n s a l l i n e n maataloustuki, joka on suuruudeltaan
60 % suorista tukiaisista. Suorien tukien lisäksi verorahoista
maksellaan vuosittain tukijussien eläkkeitä ensi vuonna jo
0,53 miljardilla eurolla, kustannetaan lomia 0,22 miljardilla
eurolla. Ja niin edelleen. Ja niin edelleen. Kokonaisrasituksen
kohotessa pitkälti yli 3 miljardin euron.
Voidaksemme olla samassa asemassa muiden EU-kansalaisten
kanssa, näistä 'suomi-erikoisuuksista' on välttämätöntä päästä
eroon.
Kansallisten vääryyksien poistaminen väistämättä
aiheuttaa, että kaikkea ruokaa ei ole tarpeen ahtaissa
kansallisissa rajoissa edes yrittää kussakin jäsenmaassa
kasvattaa.
Rakenteen muutos amatöörimäisistä perheviljelijöistä
- jotka nettipalstojen keskustelusivuilla keräävät
s ä ä l i p i s t e i t ä (ja neuvoja?) onnettomalle nysväämiselleen -
ammattilaisiin tulee muuttamaan työnjaon EU-tasolla järkeväksi, ja
tehostamaan tuotantoa sillä tavoin, että myös Suomessa kuluttajahinnat
tulevat muodostumaan nykyistä siedettävimmiksi.
"Kansallisten vääryyksien poistaminen väistämättä
aiheuttaa, että kaikkea ruokaa ei ole tarpeen ahtaissa
kansallisissa rajoissa edes yrittää kussakin jäsenmaassa
kasvattaa"
SDP kanta: "Käytävissä neuvotteluissa on löydettävä kestävä ratkaisu pohjoisen maataloustuotannon jatkumisen turvaamiseksi. Kotimaisia liha-, maito- ja viljatuotteita on oltava saatavissa myös tulevaisuudessakin. Tässä on keskeistä liittymissopimuksen artikla 141:een perustuvan pitkäaikaisen tuen jatkaminen. Erityisesti työvaltaisen kotieläintuotannon edellytykset on turvattava"
http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelma?tunniste=sdpmaaseutu2002
Kokoomuksen kanta: "Suomella on edelleen tarve täydentää EU:n järjestelmiä kansallisilla tuilla. Pohjois- ja Keski-Suomen pitkäaikaisen pohjoisen tuen lisäksi myös Etelä-Suomi tarvitsee oman pitkäaikaisen tukijärjestelmänsä"
http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelma?tunniste=kokmaaseutu2003
Keskustan kanta: "...neuvotella artiklan 141 edellyttämä vakavien vaikeuksien tuki niin, että koko Suomeen saadaan yhtenäinen, pitkäaikainen tukijärjestelmä ja siihen riittävät määrärahat"
http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelma?tunniste=keskmaaseutu2002
nysvärit" vaan tuottavat maataloustuotteita alle euroopan hintojen euroopan huonoimmissa olosuhteissa. Johtopäätös ei voi olla muu kuin, että he ovat euroopan tehokkaimpia ja ammattitaitoisimpia.
Suomen kuluttajahintoihin ja niiden siedettävyyteen ei maajussilla taas ole mitään tekemistä.
Jos suomalainen elintarviketyöläinen tekee euroopan halvimmista maataloustuotteista "sietämättömänhintaista" ruokaa, ei todellakaan kuulu maajussille.
silloin, kun liityttiin euhun, vai miksi nyt pitäisi taas ryhtyä??
on tuollaisiksi muuttuneet ? Olen ollut siinä luulossa että eri maiden tuet olisi laskettu viitesatojen mukaan, eikä asukasluvun perusteella. Siitä johtuen esim. Ranskassa tuet ovat kolminkertaiset Suomeen verrattuna, ja tätä kompensoimaan on olemassa kansallinen tuki. Käytössä on siis systeemi että mitä suurempi hehtaarisato, sitä suurempi tuki hehtaaria kohti. Suomen jäsenyysneuvotteluissa viitesato painettiin todellisuutta paljon alemmaksi, ettei EU:n tarvitsisi maksaa Suomelle sellaisia tukia hehtaaria kohti kuin todellisuudessa olisi kuulunut.
Suomen viitesato taisi olla jossain kahden- ja kolmen tonnin välillä / ha. Normaalivuonna keskisato on noin 4 tonnia /ha, on saatu ohralla 7 - 8 t /ha huippusatoja joskus parhaina vuosina.
Koska valtakunnan johdon puolelta oli määräys että sopimus EU:n liittymisestä on saatava, ja aikataulu oli tiukka, oli vastapuolen helppo saada maatalouden kannalta huono sopimus läpi.
EU:n tarjous oli sellainen, että saatte meiltä vähän tukea, mutta maksakaa itse loput, että jotenkin pärjäisitte.
Suuret EU-maat jyräsi Suomipojat.
Onko mielestäsi ammattitaidon puutetta, kun sääolot tänäkin kesänä puolittivat hehtaarisadot ?
Olen luullut että maanviljelijöiden ammattilaiset juuri tekevät työtään, mutta ne alan ammattilaiset mielestäsi onkin kaupunkisossut, jotka eivät ole vielä päässeet näyttämään taitojaan käytännössä.
Näin se todella on. Ei tukia jaeta asukasluvun mukaan. Mahtaako tuo JoVain olla edes kuullut tuosta viitesadosta.
Tuossa jopa vasemmistoliiton Esko Seppänen siitä kirjoittaa:
"Suomi on tehnyt huonon liittymissopimuksen, kun maatalous tulee maksuun meille itsellemme, kun taas kaikissa muissa jäsenmaissa sen maksaa suurimmalta osin EU. Rohkenen lisäksi väittää, että liittymisen yhteydessä Etelä-Suomen maanviljelijöitä petettiin lupaamalla heille pysyvät 141-tuet. Pääsyntinen Heikki Haavisto pitää kiinni tukien pysyvyydestä vieläkin, mutta sellaista ei ole kirjattu laillisiin asiakirjoihin. Suomi sai liittymissopimuksessa luvan maksaa omasta budjetista kansallisia tukia. joita liittymissopimuksen artiklojen numeroinnin mukaan nimitetään 141- ja 142-tueksi. Neuvottelujen ollessa kesken 141-tuen jatkosta voin omissa nimissäni sitovasti luvata, että 141-tuki jatkuu vielä ainakin seuraavan tukiohjelman keston verran, siis ainakin neljä vuotta.
Esko Seppänen, MEP"
http://www.vunet.org/viewarticle.pl?article=kotimaa/pub_artikkeli529.txt&printable=2
vasten parempaa tietoa, mikään kirjoituksessa ei pidä paikkaansa..
vastausta "Jo Vainilta"
se jo vain on valehdellut, kertokaa nyt te kaikki tietävät takarivien taavit ?
suomalaiset yritykset haluavatkin ulkomaalaisia työntekijöitä.
ylempää, "Asioita on ryhdyttävä suunnittelemaan EU-lähtöisesti" Siitä löytyy potaskaa aivan tarpeeksi tukiperusteista ym. Olen oikaissut asioita vähän alempana.
? ? ?
mantrat istuu sitkeään näissä maalaisissa, maavaarikin hakkas kauan päätään seinään kun väitti duunarien vievän suurimman osan elintarvikkeen hinnasta. nyt vähän jo oppinut kun saanut nenilleen faktat.
farmsubsidy.org -sivuilla on raportti v. 2008 maatalouden EU-tukiaisista
jäsenmaittain.
Näin olivat näppylät Ranska-Suomi-Ruotsi otoksessa:
Ranska:
Total contribution: € 8,832 Million
Total spending: € 9,940 Million
Net budget balance: €1,108 Million
Contribution per citizen: €139
Spending per citizen: €157
Spending per farm: €18,862
Spending per farm worker: €11,298
==========================
Spending per hectare: €338
==========================
Suomi:
Total contribution: € 838 Million
Total spending: € 833 Million
Net budget balance: €-5 Million
Contribution per citizen: €159
Spending per citizen: €158
Spending per farm: €12,254
Spending per farm worker: €7,389
==========================
Spending per hectare: €369
==========================
Ruotsi:
Total contribution: € 1,579 Million
Total spending: € 947 Million
Net budget balance: €-632 Million
Contribution per citizen: €173
Spkaikkiaan 922,5 ending per citizen: €104
Spending per farm: €12,977
Spending per farm worker: €9,301
==========================
Spending per hectare: €304
==========================
Ihan tasan per capita ei näyttäisi menevän, mutta melko tasaista
kuitenkin. Jos tätä laskelmaa korjattaisiin vielä tuotannon
tehokkuusluvuilla, esimerkiksi, paljonko oli vehnän hehtaarisato
kyseisissä maissa v. 2008 ja paljonko oli sadosta m y l l y k e l p o i s t a,
päädyttäisiin niin hurjiin lukemiin ettei sellaista laskelmaa voisi
EU:n maatalouskomissiolle esitellä.
Kun tuo Suomen 369 €:n EU-tuki on vain 40 % suorien tukien osuudesta, voi
laskea, että kokonaisuudessaan suora tuki Suomessa oli 922,50 euroa, josta
553,50 € k a n s a l l i s t a tukea/ hehtaari.
tyhmyyteni en oikein hoksaa vieläkään mikä tuossa on potaskaa, se kansallinen tukiko siinä sitä ilmaa on?
valtaosa ruuan hinnasta on palkkoja kai nyt sen käsität
"Koska laskentaperusteet on tuollaisiksi muuttuneet ? Olen ollut siinä luulossa että eri maiden tuet olisi laskettu viitesatojen mukaan, eikä asukasluvun perusteella. Siitä johtuen esim. Ranskassa tuet ovat kolminkertaiset Suomeen verrattuna, ja tätä kompensoimaan on olemassa kansallinen tuki. Käytössä on siis systeemi että mitä suurempi hehtaarisato, sitä suurempi tuki hehtaaria kohti. Suomen jäsenyysneuvotteluissa viitesato painettiin todellisuutta paljon alemmaksi, ettei EU:n tarvitsisi maksaa Suomelle sellaisia tukia hehtaaria kohti kuin todellisuudessa olisi kuulunut.
Suomen viitesato taisi olla jossain kahden- ja kolmen tonnin välillä / ha. Normaalivuonna keskisato on noin 4 tonnia /ha, on saatu ohralla 7 - 8 t /ha huippusatoja joskus parhaina vuosina.
Koska valtakunnan johdon puolelta oli määräys että sopimus EU:n liittymisestä on saatava, ja aikataulu oli tiukka, oli vastapuolen helppo saada maatalouden kannalta huono sopimus läpi.
EU:n tarjous oli sellainen, että saatte meiltä vähän tukea, mutta maksakaa itse loput, että jotenkin pärjäisitte.
Suuret EU-maat jyräsi Suomipojat.
Onko mielestäsi ammattitaidon puutetta, kun sääolot tänäkin kesänä puolittivat hehtaarisadot ?
Olen luullut että maanviljelijöiden ammattilaiset juuri tekevät työtään, mutta ne alan ammattilaiset mielestäsi onkin kaupunkisossut, jotka eivät ole vielä päässeet näyttämään taitojaan käytännössä."
kohti laskettuna..
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
siihen sisältyy leipomoiden rakennukset koneet ,työntekijöiden palkat ,koko bisneksen pyörittäminen ilman tukii ,mutta maajussien bisnes ontuu joka lailla yhteiskunta syytää kaikkeen näitten surkeitten porujen mukaan miljardeja kyllä sun olis korkee aika pitää suus kiinni nyhverö kun on trojot housuis häpee ...pummi.
http://www.ruokatieto.fi/Suomeksi/Ruokafaktaa/Tietohaarukka/Elintarvikkeet/Elintarvikevienti_maittain_ja_tuoteryhmittain
marraskuussa 2005 tarkastettu akatemiatutkija Anne Kosken väitöskirja ”Niinkö on jos siltä näyttää?”
Koski toi keskeisesti esille 141-artiklan määräaikaisuuden sekä maatalousministeri Mikko Pesälän valehtelun lisähinnoista kaksi päivää ennen kansanäänestystä.
http://www.promerit.net/suomalainen_vaalipetos.htm
Nimimerkki "kyse.." on oikeassa, suomella oli kiire liitttyä EU,hun, ja viljelijät olivat vaaánkieli asemassa, piti keksiä nopeasti jotain heidän saamiseksi EU,hun liittymisen kannalle. Linkissä olevassa kirjoituksessa on juttua siitä miten se tapahtui.
huomioon tilanteen monimutkaisuus ja neuvottelijoittemme kokemattomuus EUn neuvottelijoita vastaan, epäillystä ei ole myös siitä että neuvottelijoitamme painostettiin kotimaasta, tulos tai lähetetään uudet neuvottelijat, vaihtoehtoja ei paljon ollut..
liittymispäätöstä ei voi pitää vääränä. kyllä eu on ollut loppujen lopuksi siunaus myös maataloudelle, kun ajattelee minkä laisia mahdollisuuksia on tullut elintarvikkeiden vientiin, konekaupan helpottuminen ohi maahantuojien, varaosapalvelut, tukipolitiikka ehkä kuiotenkin viisaampaa kuin ailahteleva kotimainen linja. totuus on se että ei suomen asiat eu; n ulkopuolisena maana olisi maatalouden kannalta edes näin hyvin.
mitä otettavissa oli, toinen tie olisi ollut Ruotsin tie, jota sopan keittäneet Ruotsalaiset Demaritkin jo kauhistelevat..
-
-